Maansiirto Jani Nevalainen Oy murskaa Itä-Suomessa

Olli Päiviö

Jani Nevalainen (43 v) henkilökuntineen (Maansiirto Jani Nevalainen Oy) tietää, miten kiveä murskataan. Jani aloitti omien sanojensa mukaan vuonna 1993 oman henkilökohtaisen ”kivisotansa”. Isäukon 70-luvulla käynnistämää liiketoimintaa oli luontevaa jatkaa. Nyt yrityksellä on kaksi kappaletta 2-vaihe murskauslaitosta esi- ja jälkimurskaimineen. Toinen juna on tarkoitettu pieniin ja toinen hieman suurempiin kohteisiin. Molempia tarvitaan, sillä asiakkaina on sekä suuria rakennusliikkeitä että pienempiä, yhden auton yrittäjiä. Kaikkia palvellaan tasapuolisesti, pääasiassa Itä-Suomessa.

Ylläolevassa kuvassa suurempi laitos on NCC:n Kitsarin kiviainesalueella Joensuun lentokentän tuntumassa.

”En oikein koskaan jaksanut käydä kouluja, aina oli yskää ja nuhaa”, aloittaa Jani Joensuun lentokentän lähellä, KTK:n kallioalueella. Mies ehtii itsekin koneiden puikkohin välillä ja vierailun hetkellä mies jalkautuu kaivukoneen hytistä vasarahommista. Ampu on mennyt hieman ketuille ja ylisuuria on jäänyt rikottavaksi runsaasti. Rikkominen piti

Jani Nevalainen ehtii itsekin välillä puikkoihin. Tässä mies rikkoo ylisuuria Rammerilla.

aloittaa jo maanantaina, mutta kiireinen mies ehti iskemään vasta torstaina.

”Kovaa on täällä kivi, saa lyödä ankarasti.”

Janin lupsakka tarinointi polveilee heti alusta pitäen kivialan ympärillä. Ensiksi ihmetellään sitä, kuinka kivimiehet ukkoutuvat vauhdilla.

”Näyttää siltä, että koko murskausala on kuolemassa sukupuuttoon. Alan ikäluokat loppuu, ja hyvistä murskamiehistä alkaa olla kova pula. Vanhoja ammattimiehiä siirtyy koko ajan eläkkeelle tai jättää lopullisesti nämä maalliset montut. Uusia ei löydy. Minullakin useimmat miehistä ovat siellä 50 ikävuoden nurjalla puolella. Kokemusta telamurskaimista kyllä meiltä löytyy”, pohtii Jani.

”Joku järjestelmä pitäisi olla, että tässä pystyisi työn ohella kouluttamaan itselleen kätevästi uusia työntekijöitä. Työnantajiin kohdistuvat erilaiset työntekijämaksut ovat karanneet käsistä. Ala tosiaan kuolee kituen, jos muutosta ei nykymenoon tule.”

Ja murskamiehiä kyllä Itä-Suomessakin tarvitaan. Vaikka Joensuun alueella kalliot ovat vähissä ja rakentamiseen riittää vielä sora-alueita, käytetään esimerkiksi Kuopion seudulla melkein pelkästään kiviaineksia. Äkkiä kiihtynyt rakentaminen lepää monilla alueilla kivestä saatavien lajikkeiden varassa.

”Täällä Joensuun ohitustien työmaalla kaikki täyttö tehtiin soramurskeella. Kuopion Kallan silloilla taas käytettiin yksinomaan kalliomurskeita.”

Kahdella murskainlaitoksella

Pienempi Metson murskausjuna (LT106+LT1100+kolmetasoseula) koostuu 40 tonnin painoisesta leukamurskaimesta ja 50 tonnin jälkipäästä. Tämä kokoonpano on helposti siirrettävissä ilman lupia. Sen kohteet vaihtuvatkin taajaan, yhdessä paikassa tehdään tyypillisesti 10 000 -20 000 tonnia ja sitten karavaani kulkee eteenpäin. Yhden auton miehet eivät yleensä voi tehdä kerralla suuria varastoja itselleen, ja näissä kohteissa voidaankin menekistä riippuen vierailla monta kertaa vuoden aikana.

Toimitusjohtaja ja kivimies toisessa polvessa eli Jani Nevalainen pelkää murskamiehille käyvän kuten dinosauruksille, eli kuolevan sukupuuttoon. Muunlaiset hommat kiinnostavat nuoria, eikä rajunpuoleiseen kivisotaan lähtijöitä oikein tahdo löytyä. Ukkoutuva alaa tarvitaan kuitenkin taas yhä enemmän, sillä rakentaminen on noususuhdanteessa, myös Itä-Suomessa.

”Tällaisia pieniä kohteita on tullut paljon lisää. Moni metsänomistaja on huomannut, että puiden juurien alla on rahaa. Näitä kallioalueita sitten vuokrataan automiehille”, tietää Nevalainen.

Komatsu PC360LC-10 (2014) syöttää pienempää esimurskainta ja Komatsu WA470-7 (2016) tekee altakantoa.  Suuremman murskauslaitoksen Metson esi- ja jälkimurskaimet (LT110+LT 300GBP) painavat molemmat noin 70 tonnia ja siirtäminen on tietenkin luvanvaraista. Lupaa saakin aina odottaa 4-5 vuorokautta, ja se asettaa välillä haasteita joustavalle siirtymiselle kohteesta toiseen.  Nevalaisella oli hetken aikaa kolmaskin murska-asema, mutta sen pitäminen kävi mahdottomaksi. Hieman iäkkäämmän kaluston korjaamiseen meni aikaa ja rahaa, miehiä ei oikein löytynyt mistään jne. Nyt pitäydytään kahdessa ketjussa, eikä enää ole tarkoitusta laajentaa.

Kiveä asfalttimiehille

Vasarakoneelta siirrymme Joensuun lentokentälle vievän tien toislle puolelle, NCC:n Kitsarin kiviainesalueelle. Suurempi murskauslaitos on ollut parin kuukauden ajan tekemässä Lemminkäiselle pääasiassa 11-16 ja 6-11 asfalttikiveä. Asfalttikiven tekemeinen on suhteellisen hidasta.

”Teemme kaikkiaan 80 000 tonnia kivaineksia täällä yhdellä rupeamalla eli kyseessä on merkittävän kokoinen kertaurakka. Asfalttikivi ajetaan täältä noin seitsemän kilometrin päässä sijaitsevalle asfalttiasemalle”, valistaa työmaapäällikkö Ari Juntunen.

Murskainta syöttävän Komatsun kauha on suunniteltu Nevalaisen ja Häggblomin yhteistyönä. Aluksi laadittiin pahvimalli, jonka avulla kauhan täyttökulma saatiin mahdollisimman suureksi. Kivet eivät pääse tippumaan kauhasta, vaikka syöttö tapahtuu alhaalta päin.

Juntunen korostaa myös kivianesten teossa tärkeää asiaa eli hygieenisyyttä. Eikä tässä tarkoiteta jatkuvaa käsien desifiointia. Eri lajikeet kun eivät saa sekoittua keskenään. Altakannossa kuljettaja voi lajikkeet sekoittamalla aiheuttaa useiden tonnien uudelleen seulonnan tarpeen.

”Pitäydymme huulilevyissä hitsatuissa rakenteissa. Näin kauhan pohja on tasainen, eikä mihinkään nurkkiin tai kulmiin jää kiinni materiaalia. Valituksia tulee äkkiä, mikäli esimerkiksi hienon hiekoitussepelin joukkoon on luiskahtanut isompaa kiveä”, jatkaa Juntunen.

”Mummot menee sitten rollaattoreilla nurin ja siitä se soppa syntyy”, täydentää Nevalainen.

Kivihommissa koneet kuluvat äkkiä ja remonttia riittää. Tuntejakin kertyy nopeasti, joten hankinnoissa ei voi turvautua valmiiksi paljon ajettuihin koneisiin. Vain uusia tai uudenkarheita voi ajatella. Polttoainettakin kaikki Nevalaisen koneet ja murskaimet kuluttavat noin 3 000 litraa päivässä. Kuluihin Nevalaisella pyritään vaikuttamaan paitsi ammattitaitoisella henkilökunnalla myös valitsemalla oikeanlaiset ja kokoiset koneet ja niihin parhaat varusteet.  Kauhat ja niiden kulutusosat kuluvat murskaimella ja kivellä nopeasti. Niiden laatu on kivihommissa merkittävässä roolissa.

Lue myös: Nevalainen ja Häggblom - vuosikaudet kauhoja ja kynsiä

Tässä voisi olla kyseessä Pohjois-Karjalan Vahvin Mies -kisa, mutta todellisuudessa Maansiirto Nevalaisen Komatsu PC 490LC-10 on saamassa uudet legot. Niitä rahtaavat pelipaikalle Nevalaisen miehet, työmaapäällikkö Ari Juntunen (vas.) ja toimitusjohtaja Jani Nevalainen (oik.). Kahta 30 kilon painoista kauhan kynttä vie Häggblomin avainasiakaspäällikkö Hannu Leppänen.