Japani osa 4 - Furukawa

Olli Päiviö

Rotatorin luotsaama suomalaisryhmä sai matkallaan Japaniin tutustua myös Furukawa Construction and Mining Machineryyn. Yritys valmistaa Takasakin tehtaalla hydraulisia iskuvasaroita sekä erilaisia purkutyölaitteita ja Yoshi-tuotantolaitoksessaan poravaunuja sekä tunnelijumboja maailman markkinoille.  Vuonna 1875 Ichibei Furukawan perustama Furukawa Group toimii tänään kaikilla mantereilla. Monialayritys tekee noin 1,5 miljardin euron liikevaihtoa vuosittain ja työntekijöitä on 2 500.

Furukawa Construction and Mining Machineryyn kuuluvan Rock Drill -sektorin Japanin tehtaat sijaitsevat melko lähellä toisiaan, noin 200 kilometriä Tokiosta luoteeseen.

Suomalaisryhmä iskuvasaratehtaalla. Pihamaalle saapuvat teräsmötikät eivät vielä muistuta kovinkaan paljon iskuvasaran runkoa.

Takasakin tehdas teki alussa laitteita lähellä sijaitsevalle, Furukawan omistamalle Ashio-kuparikaivokselle. Ensimmäinen kivipora valmistuikin jo vuonna 1914. Pitkät ovat siis perinteet kiven rikkomiseen tarkoitetuissa laitteissa.

Takasakin ja Yoshiin tehtailta valmistuu iskuvasaroita 750 kappaleen kuukausivauhdilla, ja reserviä suuremmallekin tuotantomäärälle on olemassa. Tehtaalta kerrotaankin, että kysyntä maailmalla on nyt kasvusuunnassa. Noin 35 prosenttia kaikista vasaroista myydään kotimarkkinoilla. Maailman iskuvasaramarkkinoista Furukawa kertoo hallitsevansa noin viidennestä.  Furukawalla on vasaratehdas myös Kiinassa, joka ruokkii sen suunnan kysyntää. Myös Koreasta tuotantolaitos löytyy. Euroopan pääkonttori on Amsterdamissa, missä tehdään myös kokoonpanoa esimerkiksi juuri iskuvasaroille.

Kaikkiaan Furukawa kertoo valmistaneensa jo yli 150 000 hydraulista iskuvasaraa, joiden tuotanto alkoi vuonna 1976. Poravaunuja tehdään niitäkin 30 kuukaudessa, tunnelijumboja noin kolme samassa ajassa.

”Japanin kokonaismarkkinat poravaunuissa ovat noin 100 vuodessa ja meillä on markkinoista noin 60 prosentin osuus”, todetaan tehtaan esittelytilaisuudessa.

Tarkkojen koneistusten ja lämpökäsittelyjen jälkeen jälkeen runko muistuttaa jo enemmän valmista tuotetta.

Vaativat koneistukset

Iskuvasaran rakentaminen lähtee liikkeelle suorakulmaisista teräsaihioista. Reikien ja läpivientien poraus sekä lämpökäsittelyt ovat aikaa vievä, vaativa ja monimutkainen prosessi. Pienempien vasaroiden runko on yhtä puuta, isommat kootaan useammasta runkopalasta.  Kun sisärunko on tehty yhdestä palasta, ei sidepultteja tarvita lainkaan.

Tällä hetkellä vasaramallisto alkaa pienistä minikaivukoneisiin soveltuvista malleista ja päättyy malliin FX100XP, jonka sopiva peruskonekokoluokka on 65–100 tonnia. Tulossa on vielä tätäkin järeämpi malli, joka soveltuu maksimissaan jo 120 tonnin kaivukoneisiin.

Uuden keskisarjan FXJ-malliston runkorakenne on kapeampi kuin aiemmin. Rasvari on uusittu ja on vakiona mallista FXJ225-eteenpäin. Samoin edellä mainitusta mallista alkaen kaikki Suomeen tulevat vasarat varustetaan myös pyörivillä letkuliittimillä. Furukawan liitin siis kääntyy ja sen luvataan vähentävän letkurikkoja. Suurin Suomeen tähän mennessä myyty malli on F100XP, joka sovitetaan 65–100 tonnin peruskoneisiin.

Lue myös: Japani osa 1: Olympialaiset 2020 - rakentamisen piristysruiskeJapani osa 2: Hitachin monet tehtaat ja Japani osa 3: Hitachimiehet reissun päällä.