Japani osa 3 - Hitachimiehet reissun päällä

Olli Päiviö

Konepörssi kysyi muutamalta Rotatorin matkalle osallistuneelta tuntoja niin Japanin reissusta kuin omista töistäkin. (MRP Risberg Oy, Kuljetus Pulkkinen Oy ja Maanrakennus Sarola Ky) 

Harri Granqvist/MRP Risberg Oy

Noin 10-12 miljoonan euron liikevaihtoa vuosittain pyörittävä, vaasalainen MRP Risberg Oy koki omistajan vaihdoksen toukokuussa 2015, kun veljekset Kari ja Kai Risberg myivät koko MRP:n osakekannan uusille omistajille. Uudet omistajat ovat Ari Mäkelä (toimitusjohtaja), Harri Granqvist (työpäällikkö) ja Kari Nisula (hankinnat). Mäkelä ja Granqvist olivat jo tuolloin toimineet pitkään yrityksen palveluksessa. Nisula toimi aiemmin kansainvälisessä työyhteisössä myynti- ja ostotehtävissä.

Kolmisenkymmentä ihmistä työllistävä MRP Risberg Oy suorittaa monipuolisia projektinjohtotyyppisiä kokonaisurakoita. Yritys tarjoaa asiakkailleen laajan palvelutason

MRP Risbergin miehet Kari Nisula (edessä) ja Harri Granqvist sekä lähes 20 vuotta Risbergille aliurakointia tehnyt Mika Perttula vakuuttuivat japanilaisen konevalmistuksen korkeasta laadusta, kun sen omin silmin näkivät.

omalla monipuolisella kalustolla ja kattavalla lisälaitevalikoimalla. Palvelutasoa laajennetaan monipuolisen ja tehokkaan aliurakointiverkoston avulla.

”Aliurakoitsijoista löytyy osaajia muun muassa louhinnan ja betonirakentamisen tarpeisiin. Aliurakoinnilla katetaan yli puolet vuosittaisesta kalustotarpeesta”, aloittaa Japanin matkalla mukana ollut työpäällikkö Granqvist.

”Toimenkuvaamme kuuluvat kunnallistekniikan hankkeet, vaativat rakennusten pohjat ja eri energiateollisuuden rakentamispalvelut kuten tuulivoiman, sähkönjakeluverkkojen ja sähköasemien rakentaminen.”

Kalustossa on tela-alustaisia Hitacheja seuraavasti: ZX470 (1 kpl), ZX350 (2 kpl), ZX250 (2 kpl), ZX225 (1 kpl) ja ZX135 (1 kpl). Myös yksi pyöräalustainen ZX170W tallista löytyy. Uusimmat Hitachit ovat viime vuodelta.

Risbergin maarakennuskoneet ja autot saavat aina vihreän ja valkoisen värin yhdistelmän pintaansa. Myyrä on Risbergin tunnettu maskotti.

”Vanhimmat Hitachit ovat vuosimallia 2011. Kaluston pyrimme pitämään tuoreena, ja Hitacheista on hyvä hinta-/laatukokemus. Lisäksi niiden hinnat ovat vielä vaihtohetkelläkin kohdallaan. Alueellamme toimiva Rotatorin sopimushuolto on erittäin asiantuntevaa, ja se reagoi tilanteisiin erittäin ripeästi, myös varaosien saatavuus on hyvä. Lisäksi yrityksessämme on erittäin pätevä huoltomies, joka suorittaa perushuollot kuten suodattimien ja öljyjen vaihdot sekä huolehtii muutenkin kaluston kunnosta. Tunteja koneisiin tulee keskimäärin 2 000 vuodessa. Kuljettajat ovat olleet pääasiassa tyytyväisiä Hitacheihin. Hydrauliikan nopeus ja tarkkuus saavat erityisesti kiitosta”, jatkaa Granqvist.

”Hitachin tuotantolaitoksiin tutustuminen oli kokonaisuutena upeaa. Nähtävää ja ohjelmaa oli niin paljon, että kotoiset työasiat unohtuivat täysin. Tehdasvierailuilta jäi päällimmäisenä mieleen japanilainen sitoutuminen tuotteeseensa ja sen laatuun. Jäi vaikutelma, että kaikki työntekijät kokevat kunnia-asiakseen tuottaa korkeaa ja laadukasta jälkeä tehokkaasti. Japanilaisessa elämänmenossa suurta ihmetystä aiheutti se, että valtavista väkimääristä huolimatta liikenne toimi hienosti, eikä isompia ruuhkia juuri sattunut kohdalle”, kertaa ensimmäistä kertaa Japanissa vieraillut Granqvist.

Granqvistin mukaan MRP Risberg tekee töitä tällä hetkellä pääasiallisesti vanhan Vaasan läänin alueella, mutta reissuhommat onnistuvat myös.

”Tämän hetken käynnissä olevista hankkeista merkittävimmät ovat Seinäjoen Energia Oy:lle rakennettava, 3,5 kilometrin pituinen vesihuoltolinja haasteellisessa ympäristössä. Hanke sisältää suuntaporauksia, louhintaa, asutuskeskusrakentamista sekä erikoisuutena joen alitus, joka suoritettiin kaivamalla. Toinen merkittävä käynnissä oleva hanke on Mustasaaren kunnalle tehtävä Lintuvuoren teollisuusalueen laajennus. Tämän lisäksi käynnissä on koulukeskuksen, kerrostalojen, liikerakennusten ja palvelutalon pohjarakennusurakoita Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueella”, tiivistää Granqvist lopuksi.

Tämän päivän henki miehen mukaan on, että urakoiden neuvotteluvaiheet kestävät pitkään ja tilaajien tarpeisiin on kyettävä reagoimaan lyhyelläkin varoitusajalla.

Olennaisesti Risbergiin liittyvä Mika Perttula (Maanrakennus Mika Perttula) oli myös Japanissa. Mies on tehnyt aliurakointia Risbergille jo vuodesta 1999 lähtien. Hitacheja miehellä on muun kaluston ohessa kolme (1 kpl ZX290 ja 2 kpl ZX225). 

_________________________________________________________

Asko Pulkkinen/Kuljetus Pulkkinen Oy

Kuopiolainen Kuljetus Pulkkinen Oy on perheyritys, jonka historia ylettyy vuoteen 1957 saakka.

Asko Pulkkinen kävi Japanissa katsomassa, kuinka Hitachit valmistuvat. Kuvassa tosin ollaan jo kotosuomessa.

 

”Isäni Eero Pulkkinen aloitti urakointityöt 25A-mallin Zetorilla. Meillä muuten on kotimuseossa vastaava Zetor, jonka seurana on sitten 30 muutakin museotraktoria.

Askon eka visiitti Japaniin osoitti Hitachien olevan tehty korkealla työmoraalilla.

Omistamme yrityksen isäni ja veljeni Karin kanssa. Isä on edelleen työssä ja toiminnassa mukana. Työt ovat historiassa vaihdelleet erilaisista metsäyhtiöiden töistä, maarakennusurakoinnista sekä tiekuljetuksista niin julkisten tahojen kuin yksityisten tilaajienkin tarpeisiin. Urakointitöiden ohella toiminnassamme on kiviainesmyyntiä Kuopion ympäristössä sijaitsevilta sora- ja kallioalueilta.Tällä hetkellä kalustossamme sora-autoja, kaivukoneita, pyöräkuormaajia ja seuloja”, aloittaa Asko Pulkkinen. Kaivukoneista neljä on Hitacheja eli tela-alustaiset ZX225 USRLC, ZX300LC, ZX160 ja ZX55U.

”Hitachit ovat olleet kuljettajien mieleen etenkin miellyttävän hydrauliikan esiohjauksen, tehokkuuden ja erinomaisen ohjaamon takia. Käytettävyys on koneen valinnan etusijalla, mutta erityisen tärkeää on jälkimarkkinoiden taso. Kyllä vaakakupissa painaa paljon se, että Kuopiosta löytyy koneen myynti ja etenkin hyvä huolto. Ja Hitacheissahan ei ole kuin huoltoa. Vaikka kyllä Kuopion Rotatorin pisteen pojilta remontitkin varmasti onnistuvat”, kehaisee Pulkkinen.

Japanissa mies ei ollut aiemmin käynyt.

”Maan ero niihin Aasian maihin, joissa on tullut vierailtua, oli hyvinkin suuri. Tehtaiden valtava koko, suuret tuontantomäärät, työn laatu ja työnteon korkea moraali yllätti. Merkittävä mieleen jäänyt asia tehtaista oli tuotteiden laadunvalvonnan tarkkuus. Sutta ja sekundaa ei tuoteta. Ja vaikka Japanissa varmasti osataan valmistaa huipputason robottitekniikkaa, niin silti vaativimmat saumat hitsasi ihminen. Myös infrarakentamisen mittasuhteet ja toteutukset olivat vakuuttavia.”

Pulkkisen mukaan hänen yrityksensä työtilanne on suhteellisen rauhallinen nyt keskitalvella.

”Se on meille normaalia, sillä työmme ajoittuvat enimmäkseen kesäaikaan. Rakennusten pohjatyöt ja kiviainesten seulonnat käynnistyvät yleensä maalis-huhtikuun paikkeilla ja jatkuvat vuoden loppuun. Näköpiirissä on suhteellisen ”normaali” työkausi. Tunteja kertyy kauden aikana koneisiin noin 1 000-1 500/yksikkö. Sydäntalvella tehdään kaluston huoltoa ja istutaan enimmäkseen uunin päällä. Kun ei tee mitään, niin ei tee virheitäkään”, naurahtaa Kuopion mies lopuksi.

_________________________________________________________

Jukka Sarola/Maanrakennus Sarola Ky

Maanrakennus Sarola Ky on pohjoiskarjalainen yritys Joensuun Tuupovaarasta. Omistaja on toisen polven yrittäjä Jukka Sarola. Yrityksen aloitti Jukan isä Osmo vuonna 1964. Nykyinen ky-yritysmuoto on ollut käytössä vuodesta 1995 lähtien.

Jukka Sarola on vankasti Hitachimies. Työn kuva on viimeiset vuodet liittynyt vahvasti pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyyn.

”Viimeiset kaksikymmentä vuotta olemme rakentaneet enimmäkseen eteläistä Suomea. Kymmenen viimeisintä vuotta pilaantuneen maan parissa, käsittäen pilaantuneen maaperän kunnostuksen (poiskaivu ja täyttö), sekä pilaantuneen maan uudelleen sijoittamisen. Yleensä kaatopaikkojen erilaisiin suojarakenteisiin”, aloittaa Sarola.

”Työkohteet ovat olleet melko pitkäkestoisia, yleensä puolesta vuodesta neljään. Esimerkiksi Tampereen Niemenranta ja Härmälänranta, Joensuun Penttilän saha, Lappeenrannan Viipurin Vaneri sekä Helsingin kalasatama kärjessä. Työllistän itseni ja satunnaisesti toisen henkilön. Työllisyystilanne on ollut pääsääntöisesti hyvä. Tällä hetkellä olemme talviunilla”, virnistää Sarola.

Hitachi-merkkisiä kaivukoneita Sarolalla on ollut vuodesta 1987 saakka. Parhaillaan käytössä ovat mallit ZX210 LC sekä ZX120.

”Nyt uusin on järjestyksessään jo seitsemäs Hitachi. Vuodessa mittariin tulee noin 2 000 tuntia. Hitacheissa on aina miellyttänyt käteen sopivuus ja hyvä laatu. Nykyisin Rotatorin, etenkin Pirkkalan, jälleenmarkkinoinnin hyvä toimivuus on korostunut entisestään.”

”Paljon on tullut maapalloa kierrettyä, mutta Japanissa olin ensimmäistä kertaa. Oli mielenkiintoista nähdä paikka, josta omatkin koneet ovat saaneet alkunsa. Japanin ja etenkin Hitachin tehtaiden siisteys, järjestys ja työkulttuuri tekivät minuun vaikutuksen. Käsitys hyvin tehdystä kaivukoneesta vahvistui entisestään”, päättää Jukka Sarola.

Lue myös: Japani osa 1: Olympialaiset 2020 - rakentamisen piristysruiskeJapani osa 2: Hitachin monet tehtaat ja Japani osa 4 - Furukawa.