Yötyötä Lännen-ratakoneella

Kirkalta viimeinen juna vei laulussa laukun. Muutoin mies vain hengaili asemalla junaa odottaessaan. Ratatek Oy:n kannatinryhmä ei sen sijaan ehdi paljoa radan varressa hengailemaan, tosin viimeistä junaa pitää miestenkin aina odottaa. Konepörssi vieraili taannoin Piikkiössä katsomassa, kuinka ajojohtimien kannatinköysiä vaihdettiin uusiin.

Asennusporukan iskunyrkkinä on huhtikuussa tänä vuonna käyttöönotettu, täydellisesti ratavarusteltu Lännen 8800i Rail.

(Painetun Konepörssin 11/2015 artikkelissa Piikkiö on vaihtunut Paimioksi. Yökuvat ja video ovat siis Piikkiön asemalta ja lähistöltä.)

Ratojen sähköistyksen korjaus- ja rakennustyöt on tehtävä yöaikaan, jolloin junia ei liiku. Piikkiössäkin viimeinen juna Helsingistä Turkuun viiletti aseman ohi yhdeltä yöllä. Kun veturinkuljettajan työpäivä jo lähestyy loppuaan, alkaa ratatöissä vastaavasti kuhina, kun koneet nousevat maalta kiskopyöriensä varaan raiteille.

Ennen kuin tähän toteutusvaiheeseen on päästy, tarvitaan paljon valmisteluja ja suunnittelua. Sopivat työraot kullekin työmaalle sovitaan aina etukäteen liikennesuunnittelun kanssa. Jännitekatkot anotaan etukäteen ja työt sovitetaan yhteen muiden osuudella mahdollisesti työskentelevien urakoitsijoiden kanssa.

Kun nämä asiat on hoidettu, voidaan siirtyä toteuttamisvaiheeseen. Paimiossakin välittömästi viimeisen junan jälkeen pyydettiin puhelimitse liikenteenohjaukselta lupa ratatyöhön ja käyttökeskukselta jännitekatko. Tämän jälkeen jännitteettömyys testataan, jonka jälkeen asennetaan työmaamaadoitukset molemmin puolin työaluetta. Työalue tehdään selväksi kaikille ryhmän jäsenille, jonka jälkeen työt voidaan aloittaa. Turvallisuusasioista ei tingitä ja tiukan protokollan avulla minimoidaan vahinkojen mahdollisuus.

Kyseessä on siis Turku-Kirkkonummi välisen rataosuuden kannatinköysien vaihto. Vanha kannatin (Cut 67) vaihdetaan uuteen (Bz 70). Vanha tyyppi on kutistettua kuparia, joka on vuosikymmenien aikana hapertunut. Se vaihdetaan nyt pronssiköyteen, joka kestää ajan rasituksia kuparia paremmin.

Ryhmä on lähtenyt liikkeelle Pohjankurusta kohti Turkua, jossa Kupittaan asema saavutettaneen joulun tienoilla. Tämän jälkeen jatketaan samaa työtä vielä Pohjankurusta Kirkkonummelle. Tällä koko osuudella työ on alkanut jo syksyllä 2014 ja valmista pitäisi olla keväällä 2016.

”Olemme liikkuneet vuosien mittaan reissuhommissa aika kaukanakin kotoa. Tämä on ruhtinaallinen kohde nyt. Varsinainen työpäivä alkaa tällä osuudella yhdeltä yöllä. Tosin koneiden luo saavutaan yleensä jo viimeistään puolilta öin. Varsinainen radallaoloaika on nelisen tuntia. Sen jälkeen jännitteet palautetaan ja  aamujunat päästetään raiteille. Kyseessä on siis jatkuva yötyö”, kertoo Länkkärin kuljettaja Ronnie Malmström, joka asuu itse Espoossa.

Ratatek Oy on vuonna  2008 perustettu rautateiden sähkölaitteiden suunnitteluun, asennukseen ja huoltoon erikoistunut yritys. Päätoimialueina ovat Suomi ja Ruotsi.  Suomessa palkkalistoilla on 34 henkilöä ja kalustossa on muun muassa kolme kaivurikuormaajaa täydellisellä ratavarustuksella. Radalla operoimaan pystyviä kurottajia on saman verran.

Tämän lisäksi löytyy yksi Unimog, sekin ratakelpoisena sekä vielä kuukulkija, kuorma-autoja ym. kalustoa. Soveltuvan kaluston hankkimisen lisäksi henkilökunnan kouluttaminen ratatöihin on välttämätöntä.

Liikennevirasto asettaa tietyt koulutusvaatimukset kaikille radalla työskenteleville, joilla pitää olla turva- ja työturvakurssi käytynä. Radalla vaaditaan lisäksi SFS6002-kurssi, ensiapukurssi, osalle ratatyöstävastaavan pätevyys, tulityökortti, turvamieskurssi, tieturva ym. Työntekijöiden osalta suurimmat haasteet liittyvät työn pakkotahtisuuteen ja pitkiin jatkuviin yötyörupeamiin. 

”Meillä koulutettu ja pätevä henkilökunta omaa pitkän kokemuksen sekä kotimaasta että Ruotsista ja teemme myös raitioteiden sähköistyksiä. Olemme toimittaneet avaimet käteen periaatteella muun muassa noin 80 kilometrin uudissähköistyksen rataosuudelle Seinäjoki-Vaasa. Tarjoamma myös aluevalaistusurakoita ja jännitekatkopalvelua”, valistaa Ratatekin projektipäällikkö Jarkko Luoma.

Uusi Lännen 8800i on jo osoittanut kyntensä ratatöissä. Alkusyksystä sillä oli ajettu noin 300 tuntia. Lehden tullessa ulos tunteja on jo rutkasti enemmän.

”Uudella koneella asennetaan pylväitä, nostetaan orsia, vedetään johtimia ja säädetään ne. Lyhyesti sanottuna Lännen 8800i kykenee suorittamaan kaikki vaaditut työvaiheet. Lännen täydellisesti ratatöihin varusteltuna on kokonaistaloudellisesti paras kone näihin töihin. Monet käyttävät langanvetojunia, mutta sen kustannukset ovat moninkertaiset ja sille pitää aina löytää myös väistöraiteet”, kertoo Luoma.

Tarpeen vaatiessa ratakone on myös nopeasti palautettavissa normi maarakennustöihin.

”Koneen ominaisuuksia tärkeämmäksi asiaksi nousee meillä nopea ja tehokas huoltopalvelu. Jos Länkkäriinkin tulee joku vika, on se saatava heti kuntoon, jotta liikenne radalla ei vaarannu. Lännen Tractors toimii tässä erinomaisesti. Tosin tähän uuteen koneeseen nyt ei ole vielä mitään apua tarvittu, mutta kokemuksesta tiedän, että vanhaan kalustoon apu on aina tullut nopeasti.”

Ratatekin kone on erikoisvarusteltu. Kiskopyöräjärjestelmä pitää koneen raiteilla. Henkilönostimen avulla asentajat saadaan kätevästi johtimille ja lisälaitteena hankittu, Dynasetin valmistama paineilmakompressori antaa eväät käyttää käsityökaluja korista käsin.

Etukuormaaja on myös varustettu hydraulisella johtimien kelauslaitteella, joka siirrettiin vanhasta koneesta uuteen. Siitä purkautuu uusi johdin asennuksen yhteydessä ja sillä voidaan keriä pois myös vanha, käytöstä poistettava johdin.

Kaivulaitteessa on Engconin kallistaja-pyörittäjä ja sen jälkeen on vielä hydraulisesti jatkettava, rissapyörällä varustettu asennusapuväline, joka mahdollista ajohtimien asentamisen, kiristämisen ja korkeussuunnassa siirtelyn. Korissa työskentelevät asentajat kiittävät luultavasti tätä keksintöä.

Ryhmän työskentelyä pimeällä radalla on ilo seurata. Lännen-rataihme kulkee edellä kannatinköysien vaihdossa ja kurottaja seuraa perässä laittaen Y-köydet paikoilleen. Runsaan LED-valaistuksen ansiosta ei ympäröivä pimeys juuri menoa haittaa.

”Ei meidän täällä työssä tarvitse kommunkoida mitenkään. Jokainen osaa oman hommansa ja siihen perustuu, että työvuoroksi suunniteltu työ tulee tehtyä. Ja pakkohan sen on tulla, kun junat taas aamulla starttaavat”, pohtii Ronnie Malmström.

Kaikesta näkee, että jokainen ryhmän jäsen tietää, mitä tekee. Malmströmin liikkeet ohjaamossa ovat harkitut ja täsmälliset. Kone liikkuu kuin sukkasillaan kauniisti ja sulavasti rataa pitkin.

Lännen 8800i on varustettu sähköisillä minivivuilla, joiden liikuttelu ei vaadi paljoakaan voimaa. Malmström kertoo tottuneensa kulmikkaisiin vipuihin nopeasti ja pitää niitä nyt pyöreitä parempina käyttää. Työssä naama on koko ajan taaksepäin ja täydelliset taka-ajolaitteet ovat välttämättömyys. Tosin ohjata ei tarvi, pelkkä voimansiirron aktivoiminen riittää siirrettäessä konetta. Ratapyörästö pitää koneen tiukasti kiskoilla.

”Tämä Lännen Ergo-monitoimiohjaamo on ehdoton näihin töihin. Siitä näkee niin taakse, sivuille kuin ennen kaikkea ylöspäinkin erinomaisesti. Kuikuilla ei tarvitse. Tosin penkin kallistuskulma saisi olla isompi. Tavallaan makaan tuossa penkillä takakenossa, kun katse on koriin”, valistaa Malmström.

Kaivulaitteella ei myöskään juuri kaiveta, vaan sillä käytetään pääasiassa johtimien asentamiseen jatkeena olevan hydraulisen asennusapuvälineen eli kansanomaisemmin ”tikun” avulla. Etukuormaajaa käytetään pääasiassa johtimia kelatessa.

Ratavarusteltu Lännen 8800i painaa kuvan varusteilla noin 15 tonnia. Varustuksesta tässä kuvassa puuttuu hydraulinen, etukuormaajaan asennettava kaapelien kelauslaite, joka lisää painoa vielä noin 600 kilolla . Voimanlähteenä on Agco Power –dieselmoottori (169 kW). Päästövaihe on tällä hetkellä Stage IIIB. Hydrostaattinen voimansiirto vie konetta eteenpäin maksimissaan 45 kilometriä tunnissa maantiellä. Radalla nopeus on rajoitettu 20 kilometriin tunnissa.

Uusia Lännen innovaatioita on automaattinen runkokeinunnan ohjaus- ja hallintajärjestelmä AOC (automatic oscillation control). Se seuraa runkokeinunnan ja kaivulaitteen liikkeitä ja optimoi keinunnan lukituksen toimintaa. Tosin ratahommissa tämä lienee melko tarpeeton ominaisuus, mutta varmasti käyttökelpoinen maastossa liikuttaessa. Lännen ratavarusteluun kuuluu myös lainsäädännön vaatimat nostorajoittimet.

Ratapyörästöltä ohjaamoon välittyy näkymä kameran avulla (kuva).

Käytettyjä Lännen-koneita osoitteesta ajoon.fi.

Olli Päiviö