Diagnostiikkaa paikan päällä

Volvo Truck Center ja Volvo Bus Center tarjoavat yhdessä Vantaalla Volvo ja Renault asiakkailleen mahdollisuutta auton diagnostiikkapalveluun myös asiakkaan luona. Palvelun mahdollistava diagnostiikka-auto on ollut käytössä vuoden 2015 keväästä alkaen. Palvelu kattaa Volvo merkkiset kuorma- ja linja-autot sekä Renault Trucksin valmistamat kuorma-autot ja hyötyajoneuvot.

Volvo diagnostiikka -palvelun ajatuksena on tehdä vianmääritykset ja pienet korjaustyöt asiakkaan luona. Diagnostiikkapalvelu keskittyy vianmääritykseen, kalibrointeihin ja kampanjapäivityksiin. Myös pienet, etenkin sähköjärjestelmään liittyvät korjaukset ovat mahdollisia. Kyse ei ole kuitenkaan varsinaisesta Volvo Action Service -huoltoautopalvelusta, joka jatkuu entiseen tapaan.

Käyttöastetta paremmaksi

Huoltopäällikkö Panu Leivo valottaa palvelukonseptin ideaa: ”Ajatus on, että asiakkaamme ajoneuvon käyttöastetta voitaisiin parantaa. Paikan päällä tehtävä diagnostiikkapalvelu onnistuu esimerkiksi silloin, kun auto on lastattavana, jos autolla ei tarvitse liikkua lastauksen aikana. Toisinaan on voitu hyödyntää kuljettajan taukoaikaa toimenpiteiden tekemiseen. Linja-autopuolella taas ne ajat, jolloin autot ovat varikolla, ovat otollisia tehdä diagnostiikkapalvelun töitä.”  Panu Leivon mukaan heillä on asiakkaina muutamia linja-autoalan yrityksiä, joissa saattaa olla jopa kymmeniä samanlaisia autoja. Esimerkiksi kampanjapäivityksen tekeminen diagnostiikkapalvelun avulla asiakkaan varikolla on huomattavasti joustavampaa kuin kaikkien autojen käyttäminen korjaamolla.

Diagnostiikkapalvelun operatiivisesta toiminnasta vastaavan Harri Koljosen mukaan vikatilanteissa useimmin kuljettajan suusta tuleva kysymys kuuluu: ”Voiko tällä ajaa?” Vaikka diagnostiikka-auto on lähtökohtaisesti liikkeellä etukäteen varattujen aikojen puitteissa, liikkeelle lähdetään mahdollisuuksien mukaan myös ennalta varaamatta. Auton luo päästyään mekaanikko voi sitten selvittää vian luonteen ja toimia sen mukaisesti. Toisinaan riittää vikakoodien poisto, joskus tehdään pieniä korjauksia. Elleivät ne muuta tilannetta, mekaanikko tekee arvion siitä, voiko matka jatkua vai pitääkö auto saada välittömästi korjaamolle.

Valmistautumista huoltoon

Panu Leivo näkee diagnostiikkapalvelussa potentiaalia myös huollon ennakointiin. ”Määräaikaisen huollon lähestyessä diagnoosin avulla voidaan ennakoida tulevan huollon työn ja varaosien tarvetta”, Leivo kertoo. Hänen mukaansa auton vikamuistiin saattaa kertyä sellaisia merkintöjä, joista kuljettaja ei ole millään tavalla tietoinen. Niiden perusteella voidaan ennakoida tulevaa korjaustarvetta ja etukäteen varautua tarvittavilla osilla ja resursseilla. ”Tavoite on saada ajoneuvo kerralla kuntoon. Ei ole kenenkään edun mukaista, jos puuttuvan osan takia auto joutuu käymään korjaamolla uudelleen tai peräti jäämään korjaamolle sen takia. Ennakkoon tehdyllä diagnoosilla tällaiset karikot on mahdollista välttää,” sanoo Harri Koljonen.

Perustana Master

Sopiva lähtökohta itse autoksi löytyi helposti Renault Trucks -mallistosta. Master-pakettiauto on kuin luotu tämänkaltaisten ajoneuvojen perustaksi. Lämmitetyssä työtilassa on asianmukaiset työtasot, hyllyt ja laatikostot, jotka pitävät sisällään työkalut, vianetsinnässä tarvittavat kaapelit ja adapterit sekä valikoiman varaosia. Varaosissa painotus on sähköisissä osissa, joten yleisimmät anturit, venttiilit ja liittimet kuuluvat valikoimaan. Tietokoneet diagnostiikkaa ja korjaamo-ohjelmistoa varten ovat langattoman verkon kautta yhteydessä tarvittaviin palvelimiin. Auton varusteilla saadaan tuotetuksi paineilmaa, käynnistysvirtaa sekä 12- että 24-volttisena ja tarvittaessa myös verkkovirtaa.

Kokeneet mekaanikot

Kuljettajina autossa ovat vuoroviikoin mekaanikot Janne Nevalainen ja Jarmo Seppälä. Jo lyhyen jutustelun jälkeen käy selväksi, että he ovat motivoituneita ja pitävät työstään diagnostiikka-auton mekaanikkoina. Seppälä on työskennellyt Volvo-mekaanikkona 11 vuotta ja Nevalainen 13 vuotta, joten arvokasta kokemustakin on jo ehtinyt kertyä. Haastatteluhetkellä vallinnut joulukuinen vesisade käänsi puheen kenttätyöskentelyssä vallitseviin olosuhteisiin. ”Autossa on lämmitettävä työtila ja loppujen lopuksi sää on enemmänkin pukeutumisasia”, veistelee Nevalainen. Yleensä diagnostiikka-auton mekaanikot tekevät työnsä ulkona, joten hyvät varusteet ovat tarpeen.

Seisonta-aika hyödyksi

Diagnostiikka-auto on ollut Vantaan Volvo Truck Centerillä vajaan vuoden. Panu Leivon mukaan auton käyttö on pikkuhiljaa lisääntynyt, mutta vapaata kapasiteettia on vielä. Harri Koljosen arvio on, että asiakkaat saattavat miettiä paikanpäälle tulevan diagnostiikkapalvelun olevan kallista, eivätkä rohkene sitä tilata. ”Hinta itse työlle on sama kuin korjaamolla tehtynä. Vain siirtymisestä asiakkaan luo peritään aikaperustainen maksu. Useimmiten se on kuitenkin kustannuksena selvästi pienempi kuin asiakkaan auton korjaamolle ajamisesta aiheutuva kustannus puhumattakaan tilanteesta, jossa diagnostiikkatyöt tehdään auton lastauksen tai kuljettajan tauon aikana”, Koljonen kertoo.

Diagnostiikka-auton konsepti on kotoisin Volvon kotimaasta Ruotsista. Tukholman ja Göteborgin alueilla autoja on käytössä muutamia. Suomen ensimmäisen diagnostiikkapalveluauton toiminta-alue on pääkaupunkiseudun lisäksi muun muassa Kirkkonummi, Lohja, Sipoo, Tuusula, Kerava, Veikkola, Järvenpää ja Nurmijärvi. ”Keräämme kokemuksia nyt jonkin aikaa. Katsotaan sitten, onko palvelua aihetta laajentaa joko Vantaalla tai jollakin muulla paikkakunnalla”, Panu Leivo toteaa.

Jussi Mikkola