VM Suomalainen Oy: Telakkaranta rakentuu

Olli Päiviö

Konepörssi vieraili Helsingin Telakkarannassa, VM Suomalainen Oy:n työmaalla tammikuussa tänä vuonna. Toinen piipahdus osui elokuulle, jolloin usean muun operaation ohella käynnissä oli Hietalahdenrannassa 1 600 millimetrin hulevesiputken vaativaa asennusta. Louheella täytettyjen maakerrosten läpi syvään kaivantoon tulvi vettä ja putkien asennusta jouduttiin tekemään osittain veden alla. Helsinki kätkee ihonsa alle yllätyksiä. Lokakuun lopussa edellä mainittu putki oli jo saatu paikoilleen Bulevardille saakka.

VM Suomalainen Oy:n kunnallistekninen urakka Helsingin Telakkarannassa pitää sisällään noin 4,5 kilometriä erilaisia putkilinjoja. Kaiken maanalaisen rakentamisen päällä raitiotie kulkee Hietalahdenrannassa, Telakkakadulla ja Eiranrannassa kadun keskellä omalla kaistallaan. Kantakaupungissa pyritään turvaamaan autoriippumaton sujuva kulkeminen ja sitä Hernesaareen jatkuva ratikkalinja numero kuusikin edesauttaa (kuva elokuun lopulta).

VM Suomalaisen urakka sijoittuu Bulevardin ja Hernesaaren rannan väliin, noin 1,5 kilometrin pituiselle osuudelle. Sen lisäksi tehdään taloliittymiä.

”Teemme uuden ratikkalinjan pohjatyöt sekä kaiken kunnallistekniikan, johon kuuluu eri putkilinjojen rakentaminen. Jätevesiviemärin runkolinja tehdään 1 400 millimetrin halkaisijan omaavasta betoniputkesta ja hulevesiputken halkaisija on jopa 1 600 millimetriä. Näiden lisäksi asennetaan vielä vesijohdoksi SG-paineputki 400 millimetrin halkaisijalla. Putkilinjojen yhteispituus onkin noin 4,5 kilometriä”, kertoivat tammikuussa työmaata johtavat Ville Piironen ja Tuukka Lehto.

Elokuussa samat miehet loikkivat edestakaisin puolijuoksua pitkin poikin työmaata.

VM Suomalaisen hallituksen puheenjohtaja Harri Kallio (oik.) sekä työmaapäälliköt Tuukka Lehto ja Ville Piironen ehtivät elokuussa hetkeksi poseeraamaan jo valmiiksi saadulla raitiotien pätkällä Telakkakadulla. Hektinen ja yllätyksiä maan povesta tarjoileva työmaa pitää kaikki kiireisinä (kuva elokuun lopulta)..

”Perämiesten on oltava tällaisella työmaalla hereillä koko ajan. Kun koneet kaivavat, pitää herkeämättä tarkkailla, mitä kauhaan tarttuu. Täällä ei todellakaan täysiä kauhallisia pääse montusta nostamaan”, tiesi Piironen.

Piirosen mietteen ymmärtää, kun katsoi esimerkiksi Hietalahdenrannassa, Risto Kantolan ajaman kaivukoneen edessä näkyvissä olevaa, varsin leveää kaapelipatjaa. Senkin alta piti kaivaa väylä hulevesiviemärille.

”Täältä löytyy kyllä jatkuvasti yllättäviä asioita. Kaikki rakenteet eivät ole tiedossa ja kaivettaessa eteen tulee putkia ja kaapeleita, mistä ei ole mitään kartoitusta olemassa. Yhden talon alta löytyi jopa kokonainen kerros, mistä kellään ei ollut tietoa. Ovet ja ikkunat oli muurattu umpeen ja jalkakäytävän alla oli lasitiilikate, sen päällä betonia ja lopuksi asfaltti. Nyt täytimme sen kaivutöiden jälkeen kunnon kerroksin. Voi vain kuvitella miten esimerkiksi kadulle pedatun nosturin olisi voinut käydä lasitiilikatteen päällä”, kertoi Lehto.

VM Suomalaisella oli jutunteon hetkellä elokuussa Telakkakadulla seitsemän kaivukonetta. Miehitys vaihtelee, mutta aliurakoitsijoitakin eri työvaiheissa voi parhaimmillaan hääriä työmaalla parisenkymmentä.

”Tämä loppuvuosi on kaikkein hektisin vaihe. Ensi vuonna pitäisi jo hieman helpottaa”, totesi Bobcatilla työmaalla mullanlevityshommista tavoitettu VM Suomalaisen hallituksen puheenjohtaja Harri Kallio.

Eiranrannan päässä, mistä urakka alkuvuodesta aloitettiin, on jo käynnissä ennallistaminen. Kallio levitti Bobcatilla multia nurmikon pohjia varten. Uusien jalkakäytävien kivetyksien alla uudet putkilinjat oli jo asennettu.

Ratikkakiskot päälimmäiseksi

VM Suomalainen rakentaa Telakkakadun uumeniin muun muassa vesi- ja viemärilinjat. Hulevesikin saa omat putkistonsa. Näiden lisäksi vielä kaasuputkistoa, kaukolämpöä ja kaapelisuojaputkia pitää saada kadun alle sopimaan. Päällimmäiseksi tulevat sitten Telakkakatua ja vanhaa ratakuilun linjaa pitkin kulkevat ratikkakiskot. Vaikka putket kaivetaan syvälle, on niiden tasosta vielä matkaa työmaan alla risteileviin HSY:n ja Helenin tunneleihin. Ne kulkevat kymmenien metrien syvyydessä Helsingin alla.

Elokuussa  Hietalahdenrannassa. lähellä Bulevardin risteystä kaivettiin sadevesiviemäriä. Pari kuukautta myöhemmin samassa paikassa oli menossa kaukolämpökanaalin asennus sekä paalulaatan pohjien teko  ratikkakiskoja varten. Näin se homma etenee, kun on ammattimiehet asialla.

Maksimissaan seitsemän metrin syvyisten kaivantojen reitille osuu myös kalliota. Urakkaan on merkitty 5 000 kuutiota louhintaa ja kiilaamalla irrotettavaa kiveä on noin 1 000 kuutiometriä. Louhintaa pitää tehdä äärimmäistä varovaisuutta noudattaen jo alueen läpi kulkevan 110 kilovoltin voimalinjankin takia. Se ei salli tärinää eikä maapohjan siirtymistä. Työmaa on jaettu viiteen eri vaiheeseen. Meriveden vaivaamalla ykkösosiolla Hietalahdenrannassa aikaa palaa ennakoitua enemmän, joten töitä tehtiin elokuussakin tavallaan etukäteen muillakin osioilla aikataulun kiinni kuromiseksi.

Risto Kantola on ollut työmaalla kesälomaa lukuunottamatta koko ajan tammikuusta lähtien. Käskytettävänä miehellä on alkuvuodesta yritykseen hankittu, lyhytperäinen Liebherr R936 Compact Litronic (35 t/190 kW) (kuva elokuun lopulta)..

 

Hietalahdenrantakadulla putkikaivannossa suorastaan tulvi elokuun loppupuolella. Kaivantoa tukevan pontituksen alta pulppusi runsaasti työtä haittaavaa suolaista merivettä. Koko ajan käynnissä olevilla pumpuilla ei pystytty poistamaan kaikkea louheella täytettyjen maakerrosten läpi virtaavaa vettä ja 1 600 millimetrin hulevesiputkien asennusta jouduttiin tekemään osittain veden alla. Perämiehet kahlasivat kalastushousuissaan vedessä, joka ulottui välillä lähes nivusiin.

”Tuossa vieressä asennettiin iso sadevesikaivokaivo, jota varten jouduttiin tekemään räjäytyksiä. Ensin upotimme rautaputket maakerroksen läpi kalliopintaan saakka. Niiden läpi porattiin reiät, jotka panostettiin. Matoilla estettiin putkien lentäminen räjäytyksessä taivaan tuuliin. Ihan putkilinjan vierestä ei tietenkään voinut porata, joten noin kahden metrin kannas rikottiin Rammerin vasaralla veden alla. Räjäytys onnistui aika hyvin, eikä sitä rikottavaa kauhean paljon jäänyt. Kivi tosin oli todella kovaa”, totesi vasarakoneena toimineen Liebherr R936 Compact Litronic -kaivukoneen (35 t) puikoista Hietalahdenrannasta, läheltä Bulevardin risteystä tavoitettu Risto Kantola.

Vedenalaista vasarointia

Vesivasaravalmiudella varustettu Rammer 2577E hankittiin vedenalaisiin töihin.

”Aivan aluksi vasaralla lyötiin rikki tunnelin kantta, mitä olisi ollut aika vaikea louhia. Veden alla olen iskenyt nyt jonkin verran. Paineilmaa tarvitaan estämään meriveden joutuminen vasaran sisään. Erillisellä kompressorilla ilman johdetaan vasarassa olevan ilmakanavan kautta holkin ja piikin väliin,” kertoi Kantola.

Mies esitteli kaivukoneen vastapainon päälle kehittämäänsä putkitelinettä paineilmaletkua varten. Kova putki pitää letkun etäällä vastapainosta, jolloin ylävaunua voi kääntää huolettomammin. Ilma johdetaan vasaraan työmaakompressorista. Kantolan mukaan vesi on ulottunut maksimissaan vasaran puoliväliin. Vasaran voi myös upottaa veteen kokonaan, aivan niin syvälle kuin peruskoneen puomi antaa periksi.

Kantola kauhoi Hietalahdenrannassa elokuussa koneellaan sepeliä juuri asennetun betoniputken ympärille. Iskuvasara oli pudotettu pois odottamaan seuraavaa haastetta.

VM Suomalaisen Rammer 2577E -iskuvasaralla on tehty työmaalla myös vedenalaista irrotusta. Tiheään asutettu kaupunkiympäristö asettaa aina erikoishaasteita töiden suorittamiselle. Hietalahdenrannassa, lähellä Bulevardin risteystä merivesi tunki elokuussa monttuun louheella täytettyjen maakerrosten läpi (vasen kuva). Oikeanpuoleisessa kuvassa taas näkymä samasta montusta vierailuhetken jälkeisen päivän aamuna. Rankkasade täytti koko kuopan pintaan saakka. Pumppuja sai käyttää tovin ennen kuin töitä päästiin jatkamaan.

”Vedenalaiseen työskentelyyn tehtävät muutokset vasaralle ovat nopeasti tehty. Vasaran tiivistystä parannetaan, alkuperäinen huohotin tulpataan ja tehdään ilmasyöttö erillisen kompressorin kautta. Paineilma ohjataan vasarassa valmiina olevan ilmakanavan kautta männän ja terän väliseen tilaan. Ilmaa syötetään tarpeeksi eli tila itsessään ei ole tiivis, mutta riittävän suurella ilmamäärällä saadaan aikaan ”ilmapatja”, mikä estää veden kulkeutumisen vasaran sisään”, valistaa muutoksista Marakonin teknistä neuvontaa tekevä Tuomo Virtanen.

Sadevesiviemärin purku mereen sijoittuu sekin Hietalahdenrantaan. Lokakuussa kohteen tukirakenteiden suunnittelu oli käynnissä. Jotakin toteutuksen vaativuudesta kertoo se, että purku tulee sijoittumaan kolme metriä meren pinnan alapuolelle. Vedessä vasarointi jatkunee, kun tämä vaihe tulee ajankohtaiseksi.

Lokakuun lopulla Risto Kantola kertoi lokakuun lopussa olevansa tekemässä kaukolämpökanaalia ja paalulaatan pohjia kiskoja varten. Hänen mukaansa koko työmaan matkalla on vauhti päällä ja kiskoasennuksetkin ovat edenneet hyvin.

Lue myös: Risto Kantola - Lyhyen perän asialla sekä VM Suomalainen oy - Uusin omistajin, omalla kalustolla.

Kuvia lisää elokuulta alla.