Virtaamat kuntoon Michaelis-niittokauhalla

lkka Strömberg viljelee peltojaan Porissa alueella, missä maat ovat hyvin tasaisia ja laskua ojissa ei ole monin paikoin kuin senttejä kilometrillä. Näillä alueilla ruohottuminen vaikuttaa huomattavasti veden virtaamiseen ja ruoppaustarvetta onkin muutama vuoden välein. Ojien kunnostukseen hän hankki täksi kesäksi Michaelis-niittokauhan, jollaisia ei tiettävästi Suomessa ole ennen ollut.

Joku vuosi sitten Strömberg näki Agritechnica-näyttelyssä Saksassa Michaelis-niittokauhan. Ratkaisu ja rakenteen jämäkkyys herätti heti kiinnostusta ja kauhaa valmistavan tehtaan Michaelis-Maschinenbau Gmbh:n yhteystiedot pantiin talteen. Viime talvena Strömberg löysi käyttöönsä sopivan kokoisen pitkäpuomikaivukoneen Hitachi EX150 LC:n. ”Kone on sopivan kokoinen kuljetettavaksi traktorilavetilla, mikä oli yksi kriteeri konetta valitessa”, sanoo Strömberg. Kun sopiva peruskone oli hankittu, tilattiin niittokauha tehtaalta.

Kauhan sovittamisessa oli oma työnsä, sillä hankitussa kaivukoneessa ei ollut lisähydrauliikkaputkituksia valmiina.

”Rakensimme omalla moottorilla toimivan hydrauliikkajärjestelmän peräpuntin jatkeeksi, mikä osaltaan lisää koneen vakautta pitkällä puomilla työskennellessä eikä näissä hommissa reilusta peräylityksestä juuri ole haittaa. Niittokauha painaa tyhjänä 700 kg.”

Ulottuvuutta Strömbergin koneella saadaan 10 metriä telan vierestä. ”Koneelta vaaditaan hyvää kauhan kippauskulmaa, sillä kauha on tyhjennettävä aivan telan viereen. Kaikki sormien väliin sopivat risut menevät kyllä tällä poikki. Tämä meidän kauhamme on nelimetrinen, mutta isompikin, viisimetrinen on saatavissa. Pienin malli on tarkoitettu minikaivukoneeseen.”

Strömbergin vakuutti Michaelis-kauhan rakenne, joka on jämerä. ”Sormikoneisto on tätä tarkoitusta varten kehitetty ja siten siinä on huomioitu juuri oikeat käyttöolosuhteet. Kiinteä terä on pidempi kuin liikkuva, jolloin terät eivät tylsty heti kaikissa kivissä. Toki terä on arka sepelille, joka menee tietysti terien väliin. Kivet eivät kuitenkaan ole ongelma näillä mailla eikä tämä olekaan oikea ratkaisu kivennäismaiden perkaukseen.” Varsinaiseen maan kaivamiseen niittokauha ei sovellu.

Kohteessa, jossa Strömbergin kone oli kuvaushetkellä niittämässä, oli ruoppaus suoritettu kaksi vuotta sitten. Koska laskua on vähän, kasvanut ruoho haittasi tässä virtaamaa jo huomattavasti. ”Näitä ojia täytyisi pyrkiä niittämään nyt tällä kauhalla neljän viiden vuoden välein. Silloin varsinaista ruoppausta saadaan siirrettyä paljon tuonnemmas ja virtaukset pysyvät kohtuullisen hyvinä koko ajan. Niittokustannus on kuitenkin huomattavasti huokeampi kuin ruoppauksen hinta, joten toivottavasti saamme tällä tavalla merkittävän taloudellisen säästön.” Lattomeren ojayhtiöllä, jonka hoitamien ojien varrella ovat myös Strömbergin viljelykset, on hoidettavanaan noin 30 kilometriä ojaa, johon tämä niittokauha sopii. ”Kauha on kympin pikakiinnikkeellä, joten sen saa helposti vaihdettua toiseenkin koneeseen, jossa on sopiva kiinnike ja lisähydrauliikka.

Juha Kuusjärvi