Väyläinfran rakentajat vaativat liikennepolitiikkaan täysremonttia

Suomen liikenneverkossa on miljardien eurojen korjaus- ja kehittämisvaje. Verkko ei vastaa enää vaatimuksiin, joita ilmastonmuutos, kaupungistuminen, työvoiman liikkuvuus ja teollisuuden kuljetukset tänä päivänä sille asettavat. Siitä on tullut Suomen kehityksen jarru.

Liikenneinfran nykytila paalutettiin kovin sanankääntein INFRA ry:n juuri hyväksytyissä hallitusohjelmatavoitteissa. Rakennusteollisuus RT:ssä ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK:ssa infratoimialaa edustava liitto viettää viikonloppuna Liittopäiväänsä Helsingissä.

INFRAn jäsenyrityksillä on päättäjille selkeä viesti: Väyläinfraan pantu raha palautuu yhteiskunnan tilinpitoon huomattavien korkojen kanssa.

”Liikenneinvestoinnit tuovat esimerkiksi kasvukeskusten osaajat ja heitä tarvitsevat työnantajat lähemmäs toisiaan. Ne vetävät puoleensa yksityisiä investointeja kasvattaen sitä kautta verotuloja, sekä nopeuttavat vientituotteiden kuljetuksia. Syrjäisenä pitkien välimatkojen maana meidän on pakko huolehtia matka-ajoista”, INFRAn hallituksen puheenjohtaja Nina Lindström perustelee.

Yksi tärkeimpiä syitä panna infra kuntoon on ilmastonmuutos.

”Heikot väylät ja vanhentuneet liikennejärjestelyt tarkoittavat painorajoituksia ja kiertoreittejä, jarruttelua ja ruuhkia – siis turhia päästöjä. Suomelle on alettava rakentaa vähähiilisen liikenteen infraa tänään, jotta päästöt pienenevät huomenna. Se tarkoittaa kaikkien liikennemuotojen sujuvuutta ja panostusta tieverkon lisäksi raiteisiin”, INFRAn toimitusjohtaja Paavo Syrjö tiivistää.

Infra-alan yritysten mukaan liikenteen kehittäminen Suomessa vaatii nyt todella vahvaa kokonaisajattelua ja kykyä nähdä kauas. Kilpailijamaista on jääty reilusti takamatkalle. Kaikkia liikennemuotoja tarvitaan, mutta voimavarat on osattava jakaa sinne, missä vaikuttavuus on suurin. 

”Odotamme, että seuraavalla hallituskaudella 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma viedään maaliin ja aina kunnianhimoiseksi toimenpideohjelmaksi asti Ruotsin malliin”, Syrjö sanoo.

”Tähän liittyy toinen tärkeä tavoite: väyläinfran rahoitusvajeen korjaaminen. Ratkaisut ovat lopulta yksinkertaisia: prosentti BKT:stä väyliin, hankeyhtiömalli rohkeasti käyttöön isoissa investoinneissa ja EU-raha kiikariin. Esimerkiksi pääradan parannuksiin saanemme EU-rahaa, kunhan emme vitkastele.”

Entä käyttäjämaksut? Infrayrityksissä pidetään kohtuullisena, että se joka selvästi hyötyy infran parantamisesta myös maksaa siitä jotain. Tarkoituksena ei saa olla liikenteen rajoittaminen, vaan sen sujuvuuden lisääminen, ja käyttäjämaksuilla voi olla tässä merkittävä rooli.

”Uskon, että suomalaisilla on aika yhteinen sävel lopulta: halutaan liikkua vähin päästöin, turvallisesti ja ruuhkia välttäen. Halutaan että yritykset eivät maksa vientikuljetuksista huimasti kilpailijamaita enemmän. Olemme porukalla kääntäneet monta kisaa ennenkin eduksemme, miksi ei nyt tehtäisi samaa liikennealalla.”

Lue tästä INFRAn hallitusohjelmatavoitteet.