Varusteluita keskitetysti

Jussi Mikkola

Scania Suomi Oy on perustanut uusien autojen varustelukeskuksen Hämeenlinnaan. Varustelukeskuksessa auto varustellaan ja viimeistellään luovutuskuntoon sen jälkeen, kun se on käynyt päällirakentajalla. Uusi toimipiste on ikään kuin tuotantolinjan jatke, ja se palvelee aluksi Scania Suomen Etelä-Suomen alueen myyntiä.

Ensimmäinen Hämeenlinnan uudesta varustelukeskuksesta valmistunut auton on Scania P 500 XT 10x4, joka aluksi on Scanian esittelyautona.

Elokuussa aloitti toimintansa Hämeenlinnassa Terminaalitiellä Scania Suomi Oy:n varustelukeskus. Englanninkieliseltä nimeltään se on pre-delivery inspection center. Ei olisi ihme, jos toimintaa kuvaavien sanojen alkukirjaimista tuleva lyhenne PDI jäisi puhekieleen elämään.

Tuotantolinjan jatke

Uusi varustelukeskus palvelee alkuvaiheessa Scania Suomen Etelä-Suomen aluetta. Tarkoituksena on, että kaikki uudet autot, käytyään päällirakentajalla, varustellaan loppuun Hämeenlinnassa.

Ari Hakala (vas.), Valtteri Hietala ja Aleksi Ruponen kehittävät yhdessä mekaanikkojen kanssa Scanian uusien autojen varustelua omassa Hämeenlinnan varustelukeskuksessa. Työn tuloksia pääsevät hyödyntämään kaikki Scania Suomen toimipisteet.

”Normaalisti uusi auto varustellaan ennen luovutusta korjaamolla, jossa mekaanikot tekevät varustelutyön muiden tehtävien rinnalla. Keskittämällä varustelutyöt omaan toimipaikkaansa saadaan korjaamoilla vapautettua henkilö- ja tilaresursseja niillä tapahtuvaan asiakaspalveluun. Se on kuitenkin vain yksi keskittämisen eduista”, sanoo uutta yksikköä vetävä logistiikkakoordinaattori Ari Hakala.

Varustelun tuotekehitystä

Varusteluun keskittyvän yksikön tärkeä tehtävä on tehdä varustelutoiminnan kehitystyötä, joka tulee palvelemaan Scanian organisaatiota koko Suomessa. Toistaiseksi suurella osalla Suomen Scania-korjaamoista varustelu tulee jatkumaan, mutta vastaisuudessa ne voivat hyödyntää Hämeenlinnassa karttunutta tietotaitoa.

Tietokone on tärkeä mekaanikon työkalu varustelutöissä. Valtaosa töistä liittyy sähköjärjestelmään, ja nykyään oleellinen osa on järjestelmän ohjelmointi. Mekaanikko Joonas Raninen työssään.

”Yksi tehtävistämme on tehdä varusteluun liittyvää kehitystyötä. Toteutuksen standardisoinnilla ja tarkalla dokumentoinnilla varmistamme korkean laadun ja sen, että auton elinkaaren aikaiset huollot ja korjaukset hoituvat sujuvasti”, kertoo varusteluvastaava Aleksi Ruponen.

”Kaikki tähtää siihen, että asiakas on tyytyväinen varustelutyöhön vuosienkin päästä auton käyttöönotosta. Esimerkiksi tarkka dokumentointi takaa, että myöhemmin huolto- ja korjaustilanteissa kaikista autossa käytetyistä komponenteista ja niiden kytkennästä on olemassa tarkka tieto. Vianhaku nopeutuu, kun ei tarvitse arvailla sitä, miten toiminnat on toteutettu. Nykytilanteessa jokaisella mekaanikolla on hieman oma tapansa toteuttaa asioita, eikä kaikkia asioita välttämättä kirjata ylös”, hän jatkaa.

Yhteistyötä päällirakentajien kanssa

Scanian Hämeenlinnan varustelukeskus ei tee päällirakenteiden asennuksia, vaan huolehtii siitä, että muiden toimijoiden asentamat kuormatilat ja toimilaitteet toimivat saumattomasti yhteen itse auton kanssa. Varustelukeskuksen yksi keskeisimmistä tehtävistä onkin käydä aktiivista vuoropuhelua päällirakenteita valmistavien ja niitä asentavien yritysten kanssa, ja siten kehittää toimintatapoja niin, että työnjako varustelukeskuksen kanssa olisi optimaalinen.

Scania-myyjä Daniel Ljungqvist kertoo, että esittelyautoksi tilattuun Scania P 500 -autoon päällirakenne on valmistettu Pajakulman Oy:n Perniön tehtaalla, jonne muun muassa alkuperäiset työvalot ja peruutuskamera on toimitettu asennettavaksi. Hämeenlinnan varustelukeskus on kytkenyt ne ja päällirakenteen toiminnot käyttöön. ”Kaikki kytkennät ja osat on dokumentoitu. Jos työvalo rikkoutuu, uusi samanlainen löytyy Scanian varaosanumerolla auton alustanumeron perusteella”, hän kertoo.

Tiedonvaihtoa käydään myös Scanian omien yksiköiden kanssa, jotta varusteluun liittyvät parhaat käytännöt tulevat tietoon ja dokumentoiduksi. Hämeenlinnassa karttunutta varusteluun liittyvää tietoa voivat käyttää myös ne muualla Suomessa olevat korjaamot, jotka edelleen tekevät varustelua.

”Varustelun keskittämisellä saadaan etua myös tarvike- ja varaosalogistiikassa. Uuden auton varustelussa käytetään sellaisia komponentteja, joita ei muutoin useinkaan tarvita. Nyt nämä osat voidaan keskittää PDI-keskuksen varastoon, mikä tuo joustavuutta toimintaan”, sanoo varaosavastaava Valtteri Hietala.

Hämeenlinnan varustelukeskuksessa on 11 autopaikkaa. Tilat on varustettu nimenomaan varustelutoimintaa silmällä pitäen, ja esimerkiksi akseleiden suuntausta varten on oma erikoisvarusteltu paikka. Julkisen haun kautta rekrytoituja mekaanikkoja on töissä kahdeksan, joista osalla on Scania-taustaa joko työsuhteen tai -harjoittelun muodossa.

Työ painottuu sähköjärjestelmien kanssa työskentelyyn ja auton järjestelmien ohjelmointiin, ja siksi useimmilla työntekijöistä on taustaa autosähköasennuksista. Toki paljon muutakin kuuluu työtehtäviin ja pakissa on työkaluja myös yli 22 millimetrin avainvälillä.

Asiakkaalle tarjottava palvelu paranee

Omana yksikkönään toimiva varustelukeskus on melko uusi konsepti Scanialla. Hämeenlinnan lisäksi vastaavia keskuksia on Euroopassa vain Sveitsissä ja Tanskassa. Yksiselitteisenä päämääränä on tarjota uuden Scanian hankkineelle asiakkaalle nopeaa ja täsmällistä palvelua kehittämällä varustelun toimintatapoja. Toiminnan mahdollisesta laajentamisesta tehdään myöhemmin päätöksiä Hämeenlinnasta saatavien kokemusten perusteella.

Lue myös: Scania AXL, itseohjautuva kuorma-auto ilman ohjaamoa