Valmetista Komatsu – Nimi vaihtui, väri jäi

Valmet-metsäkoneita valmistettiin lähes 50 vuotta. Kansainvälisten markkinoiden valloituksen se aloitti vuonna 1979 solmitun pohjoismaisen Volvo BM Valmet -sopimuksen myötä, jonka yhteydessä hakkuukoneita Ruotsin Uumajassa valmistanut tehdas siirtyi Valmetin omitukseen. Suomalaisessa omistuksessa toiminta oli vuoteen 2004 saakka, jolloin Komatsu Ltd hankki sen omistukseensa. Suuri kansainvälinen yhtiö on antanut asiakkaille varmuuden jatkuvuudesta ja tuotteiden kehityksestä ja se on juurruttanut japanilaisen laatu- ja tuotantofilosofian metsäkoneiden valmistamiseen. Komatsu onkin nyt jo metsäkoneiden maailmanmarkkinoiden kakkonen.

Telemaattista etäpalvelua

Hyvä esimerkki Komatsun tuomasta tuotekehityksestä on Fortrax Netsupport -etäpalvelu. Tämä on Komatsu Forestin kehittämä palvelu, joka perustu Komatsun maansiirto- ja kaivoskoneita varten kehitettyyn Komtrax-monitorointi- ja diagnostiikkajärjestelmään. Komtraxin piirissä on jo 200 000 konetta ympäri maailman ja Fortrax-käyttäjiksi Komatsu Forest Oy tavoittelee tämän vuoden aikana 150 metsäkonetta.

Fortrax on ensisijaisesti koneenkuljettajan tietotekninen tuki. Järjestelmässä otetaan tietokoneelta yhteys metsäkoneeseen, jolloin voidaan nähdä koneen asetukset ja muuttaa niitä. Yhteys muodostetaan puhelinverkon ja internetin välityksellä. Järjestelmän käyttöönoton pahin pullonkaula on 3G-verkon kattavuus, mutta nyt verkot alkavat olla kohtuullisen laajasti käytettävissä.

Järjestelmä helpottaa sekä urakoitsijan että konetoimittajan elämää. Usein koneen toimintakuntoon saattamiseen vaaditaan suhteellisen pieniä tietoteknisiä muutoksia. Varttitunnin työn takia on huoltotarkastaja saattanut ajaa autollaan useita tunteja ja saman ajan metsäkone on ollut toimettomana. Etäyhteydellä samaisen vian korjaaminen vie saman varttitunnin, mutta nyt odotusaika ja muutama sata kilometriä huoltotarkastajan auton mittarista jää pois. Nappeja ei etäyhteyden välityksellä pystytä käyttämään, mutta tarvittavat painallukset huoltotarkastaja voi pyytää kuljettajan tekemään puhelinyhteyden välityksellä, joka on tavallisesti auki etätyöskentelyn aikana. Etäyhteyttä ei koneisiin oteta ilman kuljettajan lupaa ja pyyntö etäyhteydelle tulee yleensä koneesta päin.

Myös uusimpien ohjelmien ja viimeisen tiedon mukaisten säätöjen syöttäminen koneeseen käy etäyhteyden välityksellä, jolloin ohjelmiston pitäminen ajantasaisena onnistuu entistä helpommin. Säätöjen tekoa kuljettaja voi seurata koneen näytöltä ja ottaa tilanteen opin kannalta.

Kaksi uutta harvesterimallia

Ensimmäiset uudet harvesterimallit Komatsu-tuotemerkillä ovat Komatsu 931.1 ja 911.5. Näissä huomio kiinnittyy Stage 3B -mukaisiin, uuden sukupolven E3-moottoreihin (E3 tulee sanoista Environmental, Economical ja Efficient), jotka on kehitetty ympäristö-, taloudellisuus- ja tehokkuusnäkökohtia ajatellen. Koneissa käytettävät Suomessa valmistetut Agco Sisu Power -moottorit täyttävät kiristyneet päästönormit SCR-teknologiaa käyttäen. Ruotsissa on testattu rinnan vastaavia koneita vanhan ja uuden teknologian moottoreilla ja polttoaineen kulutus on todettu olevan uuden sukupolven moottoreissa 16 prosenttia pienempi kuin saman mallin edellisessä versiossa.

Taustoja: Komatsu Ltd

Komatsu Ltd on perustettu 1921. Yhtiö on saanut nimensä Komatsu-paikkakunnan mukaan. Itse Komatsu-sana tarkoittaa japanin kielessä pientä mäntyä. Yhtiön nykyinen pääkonttori on Tokiossa, liikevaihto on noin 16 miljardia euroa, josta enää 16 % tulee Japanista. Tehtaita Komatsulla on jokaisella maailman kolkalla, yhteensä 49 tuotantolaitosta ja työntekijöitä tällä hetkellä 38 500. Niin kutsutuilta ”kasvavilta markkinoilta” (Kiina, Oseania, Venäjä) Komatsu saa jo tänään 2/3 liikevaihdostaan, mikä tarkoittaa Euroopan, Japanin ja Pohjois-Amerikan osuuden pienenemistä. Metsäkoneita ajatellen Etelä-Amerikka kasvattaa merkitystään markkina-alueena. Komatsu tunnetaan myös yhtiönä, joka on hankkinut itselleen vuosikymmenten saatossa ison määrän yrityksiä, mutta ei ole myynyt niitä. Komatsu lähti kansainvälistymään melko myöhäisessä vaiheessa, mutta myöhemmin tahti on ollut sitä kiivaampaa.

Tässä muutamia kilometritolppia Komatsun maailmanvalloituksen taipaleelta:

1955 ensimmäinen vientitapahtuma Argentiinaan

1964 yhdyskonttori Intiaan

1967 -1971 myyntikonttoreita Eurooppaan

1975 ensimmäinen tehdas ulkomaille Komatsu do Brasil

1982 Komatsu Indonesia

1985 Komatsu UK

1986 Chattanooga (USA)

1988 Joint venture Dresserin kanssa

1989 Hanomag-operaatio alkoi

1994 Dresser kokonaan omistukseen

1995 Komatsu Utility Europe -operaatio käynnistyi

1995 – 1996 kolme yhteisyritystä Kiinaan

1996 Komatsu Mining Germany

1998 Tuotekehitysyhteistyö ja joint venture Cumminsin kanssa

2004 Komatsu Forest

Tuotteiden kehittämisen historiaa

1921 Komatsu Ltd perustettiin Komatsu-nimisellä paikkakunnalla Japanissa

1931 esiteltiin ensimmäinen telavetoinen maataloustraktori

1952 tiehöylä tuotiin markkinoille

1953 kippaava maansiirtoauto

1965 pyöräkuormaaja

1968 kaivinkone…

Komatsu, japanilainen laatu ja Kaizen

Lupaus siitä, että uuden tuotemerkin käyttöönoton myötä yhdistyy pohjoismainen metsäosaaminen sekä japanilainen laatu, pitää konkreettisesti paikkansa. Tätä kuvaamaan eri yhteyksissä tullaan käyttämään Forestry Quality -sanaparia kertomaan tästä uudesta kunniakkaan perinnön ja laadun liitosta.

Kaikki katkotuntavaran korjuuseen liittyvä huipputekniikka on kehittynyt, kehittyy ja tullaan kehittämään pohjolassa. Pohjoismaiset koneyrittäjät ovat olleet uranuurtajia Cut-to-Length -menetelmän kehittämisessä, sama rooli heillä tulee säilymään myös tulevaisuudessa.

Omistajan, Komatsun, suvereenia osaamisen aluetta on laatu; sen asettaminen teollisessa toiminnassa suunnittelun, valmistuksen ja jälkimarkkinoiden toimivuuden tärkeimmäksi kriteeriksi. Japanilainen laatu on prosessi, se ei pysähdy koskaan, se on läsnä kaikkialla. Jatkuva parantaminen, Kaizen, on toimintastrategia, mikä on tuonut monille japanilaisille tuotteille ykköstilan maailmassa, vaikka sitä ei ollut tavoitteeksi edes asetettu. Tämä tinkimätön asenne on arkipäivää nyt myös metsäkoneiden osalta. Teknologian ja tuotekehityksen taustalla ovat ihmiset, jotka ovat omistautuneet työhönsä täydellä sydämellä. Siinä on jotain kiehtovaa ja samalla perisuomalaista; japanilainen ei saa menettää kasvojaan – eikä suomalainen syö sanojaan.

Komatsun asiakaslähtöisyys on aivan eri asia kuin se mitä markkinointitarinoissa on totuttu kuulemaan. Nyt metsäkoneen luotettavuutta katsotaan käyttäjän perspektiivistä. Ja sitten kun on aika luoda uutta: Vain se mikä on asiakkaalle tärkeää, on kehittämisen arvoista.

Juha Kuusjärvi