Uusilla mitoilla pidempiä yhdistelmiä

Jussi Mikkola

Tammikuun 21. päivänä astui voimaan uudistunut asetus ajoneuvon käytöstä tiellä. Sen myötä Suomen maanteillä ovat sallittuja aiempaa pidemmät ja useampiniveliset ajoneuvoyhdistelmät. Myös massasäädökset muuttuivat joiltakin osin. Tässä artikkelissa on käsitelty keskeisimpiä muuttuneita tai muuten oleellisia kohtia asetuksesta.

Tammikuun 21. päivänä astui voimaan asetus, joka sallii 34,5 metriä pitkät yhdistelmät, jollainen Kaura oy:n taustalla oleva yhdistelmä on. Etualalla Ilpo Salomaan upeasti entisöimä yhdistelmä 1960-luvun alkupuolelta. Muutos on ollut huikea.

Käyttöasetuksen (asetus ajoneuvon käytöstä tiellä) muutoksella on tarkoitus mahdollistaa tavaraliikenteen tehokkuuden parantaminen, ja siten osaltaan maantieliikenteen ympäristövaikutusten pienentäminen. Kaikilla suoritealoilla mittamuutokset eivät tuo uusia mahdollisuuksia, mutta tilavuuspainoltaan kevyttä tavaraa kuljetettaessa hyötyjä voidaan saavuttaa.

Mikäli uudet yhdistelmäpituudet halutaan ottaa käyttöön täysimääräisesti, on varauduttava siihen, että erinäisiä haasteita tulee voitettavaksi. Vetoauton ja enimmillään kolmen perävaunun yhteen kytkeminen edellyttää moitteetonta sähkö- ja jarrujärjestelmän yhteensopivuutta ja toimivuutta. Suomessa yleinen, joskus pitkällekin menevä yhdistelmien asiakaskohtainen räätälöinti voi johtaa hankaluuksiin yhdistelmän osien yhteensovittamisessa. Ainakin on vaarana, että kaikki ei toimikaan niin kuin on alun perin suunniteltu.

Asetuksen valmistelussa on aikaisempaa vahvemmin pyritty siihen, että asetus antaa ikään kuin raamit sille, millä ehdoilla ajoneuvoja ja niiden yhdistelmiä yleisessä liikenteessä saa käyttää. Vastuu siitä, miten ehdot täyttävät ajoneuvot valmistetaan ja kytketään toisiinsa, jää valmistajille ja käyttäjille. Lainsäätäjä ei ole tarkoituksella määritellyt liiaksi teknisiä yksityiskohtia, jotta tilaa on jäänyt uusille ajattelumalleille ja innovaatioille käytännön toteutuksessa.

Liikkeellelähtökyky

Vetoajoneuvo on talvirenkaiden käyttövelvoitteen aikana varustettava laitteella, jolla voidaan parantaa ajoneuvon liikkeellelähtökykyä liukkaalla tienpinnalla, jos yli 44 tonnia painavassa tai yli 18,75 metriä pitkässä ajoneuvoyhdistelmässä vetäville akseleille yhteensä kohdistuva massa on alle 18 prosenttia ajoneuvoyhdistelmän massasta. Yhden vetävän akselin tasauspyörästön lukko ei asetuksen mukaan täytä vaatimusta.

Jos yli 28 metriä pitkässä ajoneuvoyhdistelmässä vetäville akseleille yhteensä kohdistuva massa on alle 25 prosenttia ajoneuvoyhdistelmän massasta, on vetoajoneuvossa oltava edellä mainittuna aikana liikkeellelähtökyvyn parantamiseksi hiekoittimet tai ketjuheittimet vähintään yhdellä vetävällä akselilla. Myös hitaassa nopeudessa vetäväksi kytkettävä akseli, esimerkiksi hydraulisesti vetävä etuakseli, täyttää vaatimuksen.

Kun yhdistelmäpituus ja kuormatilan enimmäismitta halutaan hyödyntää mahdollisimman tarkasti, täytyy yhdistelmä valmistaa hyvin yksilöllisesti. Kuvan yhdistelmässä kuljettaja hallitsee auton ohjaamosta kulloinkin ensimmäisenä olevan perävaunun ensimmäisen akselin nostoa, jolla saadaan parannettua auton vetopitoa. Kummankin perävaunun kääntyvyyttä parantavat toisen akselin nosto ja kolmannen akselin kääntölukituksen vapautus tapahtuvat automaattisesti nopeustiedon perusteella. (Kuva: NTM)

Akseli- ja telipainot

Autojen suurimpiin sallittuihin akseli- ja telipainoihin ei uudessa asetuksessa tullut muutoksia. Perävaunujen telipainoja koskien asetukseen lisättiin kolme uutta kohtaa, jotka koskevat neli- ja viisiakselisia telejä.

Neliakselisen telin telipaino on 27 tonnia, jos akseleiden välit ovat yli 1,3 metriä. Jos tällaisen telin äärimmäisten akseleiden väli venytetään yli 4,7 metriin, voi telipaino olla 30 tonnia.

Jos viisiakselisen telin jokainen akseliväli on vähintään 1,3 metriä ja äärimmäisten akseleiden etäisyys yli 6,7 metriä, telipaino on enintään 36 tonnia. Viisiakselisen telin yhteydessä voi olla aiheellista muistaa, että puoliperävaunun telille kohdistuva massa saa olla enintään 1,7 kertaa vetoauton suurin tiellä yleisesti sallittu massa. Täydellä telipainolla kaksiakselisen vetoauton massa ei riitä.

Kolme- ja useampiakselisessa telissä on lisäksi huomioitava, että minkään akselin akselipaino ei saa ylittää vastaavan yksittäisen akselin sallittua akselipainoa, eikä kahden peräkkäisen akselin kohdalla vastaavanlaisen kaksiakselisen telin telipainoa. Säädöksellä saattaa olla merkitystä, kun kääntyvyyttä ja ääriakseliväliä optimoidaan perävaunun suunnitteluvaiheessa. Esimerkkinä melko teoreettinen 24 tonnin kolmeakselinen teli 9,5+9,5+5 tonnin painojakaumalla ja 1,3 metrin akselivälein ei täytä asetuksen vaatimusta ensimmäisen kahden akselin osalta, koska ne kaksiakseliseksi teliksi erotettuna ylittävät sallitun 18 tonnin telipainon.

Akselin ja telin massojen tilapäiset ylitykset

Vetopidon parantamiseksi liukkaalla pinnalla ajoneuvon akselille ja telille kohdistuva massa saa nosto- tai kevennystoimintoa käytettäessä tilapäisesti ylittää suurimman tiellä sallitun akseli- tai telimassan. Tielle ei kuitenkaan saa aiheutua vahinkoa.

Samoilla toimilla voidaan parantaa kääntyvyyttä, vaikka akseli- ja telipainot tilapäisesti ylittyisivät, kunhan nopeus on tällöin alle 30 kilometriä tunnissa. Yhdellekään akselille ei saa kuitenkaan kohdistua yli 12 tonnin massaa. Tämä mahdollistaa sen, että pitkien perävaunujen moniakselisissa teleissä ohjautuvan akselin sijaan voidaan joiltain osin käyttää akselin nostoa tai jopa kevennystä, joka on vähemmän huolenpitoa tarvitseva, edullisempi ratkaisu.

Pitkien yhdistelmien kääntyvyys on puhuttanut monia. Kääntyvillä, keventyvillä ja nostettavilla akseleilla ketteryyttä saadaan paremmaksi. (Kuva: K Auto oy)

Auton ja perävaunun yhdistelmän massa

Uuden asetuksen mukaan auton ja minkä tahansa perävaunun tai perävaunujen muodostaman yhdistelmän suurin mahdollinen massa määräytyy ensisijaisesti akselimäärän mukaan. Poikkeuksen muodostaa enää vain auton ja keskiakseliperävaunun yhdistelmä, jonka suurin mahdollinen kokonaispaino on nykyään 50 tonnia. Lisäystä aiempaan on peräti kuusi tonnia.

Puoliperävaunuyhdistelmien massoja ei enää määritellä erikseen. Koska uudessa asetuksessa viisiakselisen yhdistelmän enimmäispaino on 44 tonnia, on viisiakselisilla puoliperävaunuyhdistelmillä siirtymäaika vuoden 2023 loppuun. Siirtymäaikana sellaisen viisiakselisen puoliperävaunuyhdistelmän, jonka perävaunu on otettu käyttöön ennen 1.4.2019, kokonaispaino saa olla vanhan asetuksen mukainen 48 tonnia.

Asetus tuntee nykyisin myös kymmenakselisen ja yksitoista-akselisen yhdistelmän. Kymmenakselisen yhdistelmän maksimipaino on 76 tonnia, jos 65 prosenttia perävaunun kokonaispainosta kohdistuu paripyöräakseleille, muuten 74 tonnia. Yksitoista-akselisen yhdistelmän kokonaispaino voi olla 76 tonnia ilman paripyörävaatimusta.

Auton ja yhdistelmän massa saa olla asetuksen määräämiä arvoja suurempi, jos auto käyttää vaihtoehtoista käyttövoimaa, esimerkiksi kaasua tai sähköä. Painoylitys saa olla autonvalmistajan ilmoittaman laitteiston aiheuttaman lisäpainon suuruinen, kuitenkin enintään yksi tonni.

Perävaunun siltasääntöjä

Varsinaisen perävaunun eli tutummin täysperävaunun kokonaispainoa voi vastaisuudessa rajoittaa perävaunun äärimmäisten akseleiden etäisyys. Puhutaan siltasäännöstä. Suurin sallittu perävaunun massa saadaan lisäämällä 20 tonniin 350 kilogrammaa jokaiselta 0,10 metriltä, jonka perävaunun äärimmäisten akselien välinen etäisyys ylittää 1,80 metriä.

Ennen 1.4.2019 käyttöönotettujen perävaunujen osalta asetus astuu voimaan vuoden 2024 alusta.

Kytkennän siltasääntö

Uutta on myös se, että vetävän ajoneuvon takimmaiselle telille ja perävaunun etummaiselle telille kohdistuvien massojen summa ei saa ylittää määrää, joka lasketaan samalla kaavalla kuin edellä, telien äärimmäisten akseleiden etäisyydelle. Ennen tämän vuoden huhtikuun alkua käyttöönotettujen autojen ja perävaunujen osalta asetus astuu voimaan vuoden 2024 alusta.

Siltasääntö on huomioitava suurimmissa autoissa ja perävaunuissa (vihreä), kytkennässä (sininen) ja koko yhdistelmässä (punainen).

Pykälä saattaa edellyttää vetoaisoihin jonkin verran lisää pituutta varsinkin, kun pidetään mielessä, että myös vetävä ajoneuvo voi olla perävaunu. Yhtä lailla kannattaa muistaa, että sääntö koskee myös puoliperävaunuja, vedettiinpä niitä sitten autolla, dollylla tai toisella puoliperävaunulla.

Siltasääntö määrittää suurimman kokonaispainon seuraavasti:

Neliakseliselle autolle ja yhdistelmälle:
mkok = (Av - 1,8) x 10 x 320 kg + 20 000 kg

Viisiakseliselle autolle, perävaunulle ja kytkennässä peräkkäisille teleille:
mkok = (Av - 1,8) x 10 x 350 kg + 20 000 kg

mkok = suurin sallittu massa
Av = äärimmäisten akseleiden etäisyys metreinä

Auton ja perävaunun pituus

Kuorma-auton suurin sallittu pituus on 13 metriä entisen 12 metrin sijaan. Lisämetri voi olla monessakin paikassa hyödyllinen.

Perävaunujen mittoihin uusi asetus toi mukanaan runsaammin muutoksia. Puoliperävaunun mitta vetotapista vaunun takimmaiseen osaan saa olla 18 metriä. Varsinaisessa perävaunussa, jota käytetään yli 22 metriä pitkässä yhdistelmässä, mitta etuakseliston kääntöpisteestä perävaunun perään saa olla 16 metriä. Vetotapista tai etuakseliston kääntöpisteestä eteenpäin, mihin tahansa vaakatasossa mitattuna saa olla enintään 2,04 metriä, kuten ennenkin. 2,55 metriä leveä kuormatila voi siis ulottua noin 1,6 metriä kääntöpisteestä tai vetotapista eteenpäin.

Muunlaisten perävaunujen suurin pituus on 12,5 metriä. Vetoaisaa ei lasketa pituuteen mukaan.

Yhdistelmän pituus

Uutisoinnissa suurinta kohua ovat herättäneet kasvaneet yhdistelmien pituusrajat. Kaikkien kuorma-autovetoisten yhdistelmien pituusrajat ovat kasvaneet.

Kuorma-auton ja keskiakseliperävaunun yhdistelmän suurin sallittu pituus on 20,75 metriä, ja puoliperävaunuyhdistelmän 23 metriä. Täysperävaunuyhdistelmien sekä kuorma-auton ja useamman perävaunun muodostamien yhdistelmien pituus voi olla 34,5 metriä, josta ohjaamon takana olevien kuormatilojen sisäpituuksien summa saa olla yhteensä 29,24 metriä.

Kääntyvyys

Tähän saakka voimassa olleet kääntyvyyssäännöt ovat edelleen voimassa, joskin uudistuneessa asetuksessa kääntyvyyssääntöjä on täydennetty. Yhdistelmien pidentyminen ei mahdollista täyden, säteeltään 12,5 metriä olevan ympyrän ajamista ilman, että vetoauto törmää omaan perävaunuunsa. Siksi yli 18,75 metriä pitkän auton ja yhden tai useamman perävaunun, ja yli 16,5 metriä pitkän auton ja puoliperävaunun yhdistelmille on laadittu 120 asteen käännökseen perustuva sangen monihyväinen kääntyvyyssääntö.

Käännöksen ulkokaaren säde on edelleen 12,5 metriä, mutta sisäkaaren säde on neljä metriä. Perävaunun takakulman sivusiirtymällä voi olla vaikutusta sisäkaaren vaadittavaan säteeseen. Uuden asetuksen mukaan kääntyvyyssääntöä sovellettaessa otetaan huomioon ne akselinnostolaitteiden asennot, jotka parantavat kääntyvyyttä hitaissa nopeuksissa.

Eri yhdistelmätyyppien kääntyvyyden tarkasteluun Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on laatinut laskentakaavoja ja taulukoita, jotka sisältyvät viraston antamaan määräykseen. Määräyksen voi lukea ja vaikka ladata omalle tietokoneelle Traficomin internet-sivuilta. Sivuilta saa myös laskentataulukon laskemista helpottamaan. Tulevaisuudessa se tiettävästi jalostuu ohjelmaksi, johon vain syötetään tarvittavat arvot.

Ajoneuvoyhdistelmiltä edellytetään kääntyvyyssäännön täyttymistä ja oikeaa painojakaumaa. Kolminivelisten yhdistelmien on lisäksi täytettävä stabiliteettivaatimus. Vetoautoon kytkettynä kuvan puoliperävaunujen mitoitus sallii useimpien vakiomittaisten perävaunujen vetämisen niin, että asetuksen vaatimukset täyttyvät. (Kuva: Ekeri)

Autoon kytkettävät hinattavat ajoneuvot

Aikoinaan moduuliyhdistelmien tultua sallituiksi oli mahdollista kytkeä kuorma-autoon puoliperävaunu ja sen perään täysperävaunu, mikä kuitenkin melko pian kiellettiin. Nyt se on jälleen sallittua. Asetuksen mukaan kuorma-autoon voidaan nykyisin kytkeä enintään kolme perävaunua aikaisemman kahden sijaan. Se tarkoittaa, että liikenteessä voi jälleen olla kolmenivelisiä yhdistelmiä.

Puoliperävaunun vetoautolla voi vetää nyt myös puoliperävaunun, dollyn ja puoliperävaunun (A-double) tai kolmen puoliperävaunun yhdistelmää (B-triple).

Tasakuorma-auton vetokitaan saa kytkeä dollyn ja kaksi puoliperävaunua (ETT) tai täysperävaunun ja siihen puoliperävaunun.

Erilaisten yhdistelmien kirjo tulee tiestöllä lisääntymään melkoisesti. Kaikkiaan asetus tuntee nykyisin 11 erilaista kuorma-auton ja perävaunujen yhdistelmätyyppiä, joista kahdessa on mukana keskiakseliperävaunu. Sen saa kytkeä kuorma-auton tai kuorma-auton ja puoliperävaunun yhdistelmän jatkeeksi.

Kuorma-autoon (N2- ja N3- luokka) saa kytkeä:

  1. puoliperävaunun
  2. keskiakseliperävaunun
  3. varsinaisen perävaunun
  4. apuvaunun, jonka päälle on kytketty puoliperävaunu
  5. puoliperävaunun, jonka päälle on kytketty puoliperävaunu
  6. puoliperävaunun, johon on kytketty keskiakseliperävaunu
  7. puoliperävaunun, johon on kytketty varsinainen perävaunu
  8. puoliperävaunun, johon on kytketty apuvaunu, jonka päälle on kytketty puoliperävaunu
  9. apuvaunun, jonka päälle on kytketty puoliperävaunu, jonka päälle on kytketty puoliperävaunu
  10. varsinaisen perävaunun, jonka päälle on kytketty puoliperävaunu
  11. puoliperävaunun, jonka päälle on kytketty puoliperävaunu, jonka päälle on kytketty puoliperävaunu

Yhdistelmien vakausvaatimus

Nyt sallituksi tulleiden kolmenivelisten yhdistelmien on täytettävä stabiliteettiin eli ajovakauteen liittyviä vaatimuksia. On tärkeää, että esimerkiksi väistöliike ei kertaannu liian suureksi yhdistelmän viimeisessä perävaunussa, jotta kalusto pysyy tiellä ja pystyssä. Stabiliteettivaatimus saattaa joissain tapauksissa rajoittaa mahdollisuuksia kytkeä erilaisia perävaunuja yhdistelmäksi.

Traficomin määräyksessä on myös vakauden määrittämiseen laskukaavat ja taulukot samaan tapaan kuin kääntyvyyden määrittämiseenkin. Vakausvaatimuksen täyttymisen osoittavat tekniset tiedot on pidettävä ajossa mukana.

Pitkän ajoneuvoyhdistelmän kytkennän edellyttämät turvavarusteet

HCT-kokeilut ja niistä saadut kokemukset ovat olleet tärkeässä roolissa mitta-asetuksen uudistamisessa. Matec-Trailer oy ja Jyki oy toteuttivat auton päällirakenteen ja perävaunun Koneurakointi Aki Sammalisto oy:n HTC-kokeiluun. Yhdistelmä on mitoiltaan uuden asetuksen mukainen, mutta HCT-kokeilulupa sallii sen kokonaispainoksi 91 tonnia määrätyllä reitillä.

Yli 20 metriä pitkässä puoliperävaunuyhdistelmässä ja yli 28 metriä pitkässä muussa yhdistelmässä edellytetään olevan muutamia teknisiä varusteita parantamassa turvallisuutta.

Riittävän näkyvyyden takaamiseksi autossa on oltava kuljettajan helposti havaittava vähintään 7 tuuman näyttö, johon saa kuvan molemmilta puolilta yhdistelmää kameroilla, joiden kuvakulma on vähintään 60 astetta. Kamerat tulee sijoittaa ohjaamon sivuille taikka perävaunun sivuille puolivälin etupuolelle. Vaatimuksen voi täyttää myös lintuperspektiivin antavalla usean kameran järjestelmällä, jonka näkymä kattaa vähintään viimeisen perävaunun molemmat kyljet koko matkalta.

Vetoautossa täytyy olla kehittynyt hätäjarrutus- ja kaistavahtijärjestelmä. Yhdistelmän kaikissa ajoneuvoissa vaaditaan elektroninen ajonvakautusjärjestelmä ja sähköohjatut jarrut. Neli- tai useampiakselisessa vetoautossa, maastokuorma-autossa ja kahden puoliperävaunun yhdistelmässä edellä mainituista vaaditaan vain jarrujen sähköohjaus. Jos dolly on otettu käyttöön ennen huhtikuun alkua 2019, ajonvakautusjärjestelmä tulee pakolliseksi vasta vuoden 2024 alussa.

Pitkissä yhdistelmissä pitää kuljettajalla olla käytettävissä tieto akseli- ja telipainoista. Jos vetoauton etuakselilla ei ole ilmajousitusta, siitä ei painotietoa tarvitse olla.

Kuormaaminen

Asetukseen on tullut muutos, joka tuo joissakin kuljetustehtävissä helpotusta ajoneuvon kuormaamiseen. Autossa tai perävaunussa oleva kuorma saa aiheuttaa ajoneuvolle sallitun suurimman pituuden ylityksen takana silloin, kun ajoneuvoon on kytketty perävaunu. Lisäksi kuorma saa aiheuttaa vetoajoneuvolle sallitun suurimman pituuden ylityksen kuormaukseen ja kuorman purkuun liittyvissä lyhyissä siirroissa. Vetoajoneuvon kuorma ei tietenkään saa osua perävaunuun tai sen kuormaan, eikä se saa aiheuttaa vaaraa liikenneturvallisuudelle.

Pitkien yhdistelmien merkitseminen

Yli 18,75 metriä pitkän puoliperävaunuyhdistelmän ja yli 25,25 metriä pitkän muun yhdistelmän viimeisessä perävaunussa edellytetään äärivalaisimia, joita usein rakenteensa vuoksi kumivarsivaloiksi kutsutaan. Lisäksi yhdistelmän sivuilla vaaditaan heijastavat ääriviivamerkinnät.

Yli 25,25 metriä pitkässä yhdistelmässä pitää olla takana heijastava kilpi, jossa lukee vähintään 200 millimetriä korkein kirjaimin PITKÄ, LÅNG tai LONG.

Mahdollisuuksia ja sudenkuoppia

Uudistunut käyttöasetus avaa uusia mahdollisuuksia kuljetusten tehostamiseen. Mahdollisuuksien lisääntyessä myös vaara vääriin tulkintoihin ja muihin sudenkuoppiin lisääntyy. Suin päin ei kannata kymmenen vuotta sitten pihan nurkkaan liian pienenä hylättyä perävaunua lähteä elvyttämään nykyisen yhdistelmän jatkeeksi. Tekniikka ei todennäköisesti vastaa vaatimuksia.

Uutta perävaunua tai autoa hankkiessa on viisasta miettiä, onko suuremmista mitoista hyötyä. Joissain tapauksissa metri tai kaksi lisää pituutta voi tuoda kaivattua väljyyttä kuormatilaan, mutta enemmästä ei välttämättä hyötyä ole. Kun täysperävaunuyhdistelmissä pysytään alle 28 metrissä, riittävät tekniset ominaisuudet käytetyssä kalustossakin melko pitkälle.

Yhden puoliperävaunun (linkin) lisääminen nykyiseen yhdistelmään voi tuntua houkuttelevan helpolta, mutta stabiliteetti-, kääntyvyys- ja tekniikkavaatimukset voivatkin yllättäen olla haasteellisia täytettäväksi.

Mikäli halutaan aivan täysimittainen yhdistelmä, sellainen on käytännössä rakennettava uusista, hyvin pitkälle räätälöidyistä ajoneuvoista. Niillekin on kuitenkin tarvetta, joten niitä on myös valmistettu. Vaikuttaisi siltä, että kahden toisiinsa dollylla kytketyn puoliperävaunun muodostamat A-douple-yhdistelmät nähtäisiin näissä tapauksissa hyvinä ratkaisuina.

Asetuksen vaatimukset uusien pitkien yhdistelmien osalta ovat tiukat, mutta jos omaan tarpeeseen riittää vähempi, voi tarpeet täyttävän pituuslisän saada aikaan parhaassa tapauksessa pienelläkin satsauksella.