Uudet Renaultit tien päällä

Ensituntumaa uuteen, kesällä esiteltyyn Renault T-mallistoon on nyt hankittu ranskalaisella maaperällä ajettuna. Kansainvälisen lehdistön koeajettavaksi tuotiin parisenkymmentä kaksiakselista rekkaveturia, joiden teknisiin ominaisuuksiin kuului Euro 6 –päästönormin mukaiset 11 tai 13-litraiset moottorit yhdessä automatisoidun Optidriver-vaihteiston kanssa. Kaiken tämän kattona oli kaukoliikenteen ehdoilla suunniteltuja ohjaamoita, joko moottoritunnelilla tai ilman.

Piakkoin eurooppalaisille valtaväylille laskeutuva Renault T-mallisto on ranskalaisvalmistajan suurin investointi kautta aikojen. Kahden miljardin euron panostuksella on saatu aikaan taloudellisesta näkökulmasta markkinoiden kärkikastiin lukeutuva ajokki, jonka tuotekehitykseen osallistui Renaultin suunnittelijoiden ohella myös kymmenittäin asiakkaita kaikkialta maailmasta. Mittavaan testiohjelmaan kuului kaikkiaan 10 miljoonaa ajettua testikilometriä niin kylmissä kuin kuumissakin olosuhteissa.

Ranskalaiset suunnittelijat ovat aina halunneet ja myös osanneet tuoda markkinoille massasta poikkeavia ratkaisuja – eikä uusi T-mallisto tee tässä kohdin poikkeusta. Täysin omaa suunnittelua oleva ohjaamo on muotoiltu kiilamaiseksi aerodynamiikan ehdoilla. Valmistajan mukaan edestä 2,3 metrin ja takaseinästä 2,5 metrin levyinen ohjaamo on aerodynamiikaltaan 12 prosenttia edeltäjäänsä parempi. Myös ohjaamon lukuisat yksityiskohdat viestivät aerodynamiikan ehdoilla tehdystä tuotekehityksestä.

Renault T-sarjan lähtökohtana oli rakentaa Euro 6 –päästönormit täyttävä tuloksentekijä, joka olisi paitsi taloudellinen, myös kuljettajamukavuudeltaan markkinoiden kärkikastiin lukeutuva. Voimalinjan akilleenkantapäänä ovat Volvo-konsernin valmistamat DTI 11 ja DTI 13 –moottorit, joissa hyödynnetään pakokaasujen takaisinkierrätystä ja pakokaasujen jälkikäsittelyä AdBluen avulla. Pakosarjaan kuuluu myös partikkelisuodatin. 11-litraisesta padasta on tarjolla 380, 430 ja 460 hevosvoiman vaihtoehdot. Samoin kuusisylinteristä 13-litraisesta moottorista taasen tarjotaan 440-, 480- ja 520-hevsovoimaisia vaihtoehtoja.

Lähtökohtaisesti T-sarjan ajokit varustetaan automatisoidulla 12-portaisella Optidriver-vaihteistolla, joka yhdessä lukuisilla polttoainetaloudellisuutta kasvattavilla ominaisuuksilla kuten Optiroll-rullausominaisuudella sekä kytkeytyvällä kompressorilla auttaa puristamaan polttoainetaloudellisuuden huippuunsa. Toki tarjolla on myös konsernin sisältä lainattu 14-portainen manuaalivaihteisto.

Mitä kahdella miljardilla eurolla ja vuosien työllä sitten on saatu? Kolme kuukautta ensiesittelynsä jälkeen T-sarjan ajokit hätkähdyttävät katsojaansa edelleen terävällä ja massasta poikkeavalla muotoilulla. Toisaalta silmä alkaa vähitellen tottua ranskalaissuunnittelijan kynänjälkeen, joka varmasti saa uuden ilmeen saatuaan ylleen asiakkaan omat värisävyt.

Konepörssin toimittaja ohjattiin ensin Magnumin korvaavaan High Sleeper cab –ohjaamolla varustettuun ajokkiin. Tämä tasalattiainen ohjaamovaihtoehto ei tosin ainakaan alkuvaiheessa tule kuulumaan suomalaiseen maahantuontivalikoimaan.

Neljä karheaa askelmaa johdattavat toimittajan uuteen, värisävyiltään hillityn harmaaseen maailmaan. Recaron valmistama istuin tuntuu heti toimittajan selkään sopivalta, ohjauspyörän säätäminen sen sijaan aiheuttaa enemmän korvienvälistä jupinaa. Vieressä istuva tehtaan edustaja muistuttaa nyt ajettavan kuorma-autoa, joten ohjauspyörä kuuluukin jäädä varsin vaakaan asentoon. Nämä ovat makuasioita, mutta oletettavasti asiakaskunta tulee antamaan tästä palautetta.

Ajokki täräytetään käyntiin perinteisellä avaimella ja vaihde kytketään ohjauspylvään viiksestä löytyvällä kiertokytkimellä. Lähtöluvan saatuamme on aika painaa kaasua. Sähköinen käsijarru vapautuu automaattisesti, koska järjestelmä on todennut liikkeellelähdön olevan turvallisen – ovet ovat kiinni ja kuljettaja istuu istuimella. Jo ensimmäisistä risteyksistä ajettaessa huomaa voimalinjan olevan iskussaan. Kuljettajan kaasujalan ohjaama moottorin ja vaihteiston yhteispeli on hyvin toimivaa, mikä tekee ajamisesta mukavaa.

Koeajoreitti kulki niin kaupungissa, maaseututiestöllä kuin moottoritietäkin pitkin päätyen Normandian maihinnousuoperaation kannalta tärkeään Arromanchesin kaupunkiin. Kaupungeissa huomio kiinnittyi voimalinjan sulavuuteen, moottoritienopeuksissa ohjaamon äänettömyys nousi valloittavaksi ominaisuudeksi. Arromanchesiin saavuttaessa oli aika poistaa piirturikortti 480-hevosvoimaisen ajokin ohjaamosta. Toinen risteyksissä huomioarvon ylittävä seikka liittyy peileihin. A-pilarin ja peilin taustakupu tekevät katvetta, joskin päällekkäisten peilien välissä oleva vapaa tila helpottavat asiaa hiukan. ”Peilit ovat aina kompromissi näkyvyyden ja aerodynamiikan välillä”, kuuluu apumiehen istuimelta.

Pikaisen pystykahvin jälkeen oli jälleen aika kiivetä T:n ohjaamoon – tällä kertaa portaita on äskeistä yksi vähemmän. Korkeudeltaan 200 millin moottoritunnelilla varustettu Sleeper Cab –ohjaamo yhdessä matalan makuuohjaamon kanssa rakentavat perustan suomalaisvalloitukselle. Matalamman ohjaamon ohella matalammat ovat hevosvoimalukemat, sillä 11-litraisesta moottorista oli tarjolla 460 hevosvoiman vaihtoehto. Noin 37 tonnin kokonaismassalla teholuokka asettuu varmasti kustannustehokkuudeltaan optimaaliseksi. Piirturikortti koneeseen ja menoksi.

Erot edelliseen ajokkiin verrattuna ovat hyvin maltilliset ja täysilmajousitettu alusta nielee tiestön heittoja sulavasti. Matalammalle asennettu ohjaamo tuo menoon myös vakautta, sillä ohjaamon huojunta tuntuu edellistä ajokkia maltillisemmalta. Toki on muistettava, että koeajokit ovat esisarjan autoja, jolloin yksilölliset poikkeavuudet ovat enemmän kuin mahdollisia. Yhtä kaikki, kumpikin ohjaamovaihtoehto tarjoaa mainiot tilat niin satunnaiseen kuin vakituisempaankin yöpymisseen.

Voimalinjasta löytyvä rullaustoiminto, Renault-kielellä Optiroll, heittää vaihteen vapaalle, kun järjestelmä huomaa rullauksella päästävän pitkälle. Rullaustoiminto aktivoituu sekä vakionopeudensäätimellä, että ilman sitä ajettaessa, mikä tuo mukanaan säästöä naftalaskuun. Koeajokkien varustukseen kuului myös tehokkaan tuntuman antanut hidastin, mikä tuo omalta osaltaan säästöä elinkaarikustannuksiin, joihin Renault-maailmassa tunnutaan panostavan tällä erää varsin paljon.

Ensimmäiset ajetut kilometrit uuden sukupolven ajokeilla antoivat kaikin puolin hyvin lupaavan kuvan osaamisestaan ja kyvyistään. Ensimmäisiä autoja odotellaan Suomeen ensi vuoden alkupuoliskolla, jolloin palaamme tuotteeseen tarkemman koeajon merkeissä.

Renault-toiminnoista Suomessa vastaavan Erkki Evilän mukaan asiakkaiden kiinnostus uutta tuotetta kohtaan on ollut ilahduttavan kiinnostavaa. ”Uskomme erityisesti rekanvetureihin ja säiliöautoihin”, linjaa Evilä tulevaa asiakaskuntaa.