Tunnelirahoitus nytkähti eteenpäin

Olli Päiviö

Peliyhtiö Roviosta tutuksi tullut Peter Vesterbacka on tänään pidetyssä tiedotustilaisuudessa kertonut, että Helsinki-Tallinna-tunnelihanke on saanut suunnitteluun ja lupamenettelyihin 100 miljoonan euron rahoituksen infrateknologiaan erikoistuneelta ARJ Holding LLC Dubai -yhtiöltä. Kokonaiskustannuksiltaan 15-17 miljardin hankkeessa tämä on vasta alkua. Vesterbackan vetämän hankkeen mukaan tunneli voisi olla valmis jo vuonna 2024 ja loppurahoitus tullaan Vesterbackan mukaan hoitamaan suurelta osin Aasiasta, pääasiassa Kiinasta tulevalla pääomalla. Euroopasta rahahanoja raottavat hänen mukaansa Suomi, Ruotsi ja joitain muita maita.

Hanketta vetää Finest Bay Area Development oy. Tulevaisuuden tunnelin avulla matkustusaika Suomen ja Viron pääkaupunkien välillä lyhenee noin 20 minuuttiin. Jos ja kun tunneli valmistuu, sen pituus tulee olemaan noin 100 kilometriä. Tällä kunnioitettavalla mitalla se tulisi olemaan maailman pisin rautatietunneli.

Tunnelien puhkaisemiseen meren alle tullaan perinteisten louhintamenetelmien lisäksi käyttämään muualta maailman tunnelihankkeista tuttuja ja massiivisia TBM-koneita (tunnel boring machine). TBM on melko tuntematon ilmestys Suomessa, täällä kun tunnelit on louhittu aina räjäyttämällä.

Utopistinen aikataulu?

Pisin käytössä oleva rautatietunneli on vuonna 2016 avattu Gotthard Base -tunneli (GBT) Sveitsissä. Viiteen urakkaan aikanaan jaetun tunnelin rakentaminen kesti 20 vuotta. Gotthard-kaksoistunneli kulkee 57 kilometrin matkan vaakasuoraan Alppien ali Sveitsin pohjoisosasta etelään yhdistäen Ersfeldin ja Bodion kaupungit. Korkein huippu tunnelin yläpuolella on Sedrunin osuudella. Siellä tunneli kulkeekin maksimissaan noin 2,5 kilometrin syvyydessä.

Jos miettii Gotthardin 20 vuotta kestänyttä rakentamista, niin Vesterbackan aikataulu Gotthardia puolta pidemmästä Helsinki-Tallinna-tunnelista tuntuu melko utopistiselta. Kun vasta ollaan suunnitteluvaiheessa, niin vaikea on uskoa, että ensimmäiset junat sukeltaisivat toimivaan tunneliin jo kuuden vuoden kuluttua. Ehkä tuohon lukuun joutuu lisäämään ykkösen kuutosen eteen, huonossa tapauksessa taakse. Gotthard Base Tunnel maksoi kokonaisuudessaan noin 11 miljardia euroa. Vesterbackan laskelmissa Helsinki-Tallinna-hanke on siis vain neljä miljardia kalliimpi.

Maailman pisimmät tunnelit ja valmistumisvuosi

1. Sveitsi, Gotthard Base 57 072 m - 2016, 2. Japani,Sei-kan 53 850 m - 1988, 3. Englanti-Ranska, Eurotunneli 50 450 m - 1994, 4. Sveitsi, Lötschberg 34 577 m - 2007 5. Espanja, Guadarrama 28 377 m - 2007.

 

Lue tästä juttu Konepörssin juttu Gotthardin rakennustöistä vuodelta 2005.

Gotthardin tunnelissa käytetty TBM painaa 3 000 tonnia ja sen porausteho on viisi megawattia. Päivittäiset porausmatkat olivat 25-30 metrin välillä. Pelkkä porapää painaa hulppeat 117 tonnia. Ruhjeisilla osuuksilla (7 km) turvauduttiin Gotthardissakin perinteiseen poraus/räjäytys menetelmään.