Tuhkan käyttöä voi lisätä

Tuhkaa syntyy vuosittain arviolta noin 1,3 miljoonaa tonnia. Jopa puolet siitä päätyy kaatopaikoille. Tuhkaa käytetään lannoitteena, mutta sitä voi käyttää myös maarakentamisessa korvaamaan arvokkaita materiaaleja: mursketta ja luonnonhiekkoja. "Käytön lisäämiseksi tarvitaan lisää tietoa tuhkan ominaisuuksista ja hyödynnettävyydestä", totesi Koneyrittäjien metsänparannustyöryhmän puheenjohtaja Jari Vento Metsänparannuspäivässä Ikaalisissa.

 Maarakennus- ja lannoituskäyttöön sopivaa tuhkaa syntyy erityisesti puun ja turpeen poltosta. Viime vuoden alussa voimaan tullut niin sanottu MARA-asetus (Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisessä maarakentamisessa 843/2017) herätti toiveen, että jopa 80 prosenttia tuhkasta saataisiin hyötykäyttöön. Tämä tarkoittaa noin miljoonan tonnin tuhkamäärää vuodessa.

Tuhkaa on käytetty maarakennuksessa erilaisissa kenttärakenteissa ja suurissa väylähankkeissa, esimerkiksi Seinäjoen itäisellä ohitustiellä. Tuhkaa on kokeiltu myös metsäteiden rakenteissa, ja se on todettu kannattavaksi ja turvalliseksi materiaaliksi myös niissä. Tulosten perusteella tuhkan käyttö metsätierakenteissa kannattaa taloudellisesti, jos kuljetusmatka jää alle 50 kilometrin.

"Kun tuhkaa käytetään maarakentamisessa tai lannoitteena, on tunnettava tuhkien ominaisuudet ja koostumus. Tällöin käyttö on turvallista sekä levittäjälle että ympäristölle", totesi Vento.

MARA-asetus kevensi tuhkan käytön lupabyrokratiaa. Nykyisin tuhkaa voidaan käyttää tierakenteissa pelkällä ilmoitusmenettelyllä. Käyttöilmoituksen teko ei ole monimutkaista, mutta vaatii silti perehtymistä.

"Toivottavasti lupabyrokratian helpottuminen lisää lämpölaitosten tuhkan hyötykäyttöä", sanoi Vento.