Tieto johdoista kehittyy

Petri Nuutisella oli Maxpossa näyttää, että kaapeli sisällä voi johtimia olla todella paljon. Esimerkistä on helppo ymmärtää, että katkenneen kaapelin korjaaminen voi olla iso työmaa.

Maanalainen infra, jota alkaa olla todella paljon, tuo tänä päivänä haasteita kaivamiselle. Johtotieto Oy on kehittänyt palveluita infran sijainnin selvittämiseksi jo pitkään. Työkohteen kaiken infran näyttö yhdellä näyttökerralla on saanut kentällä erittäin hyvän vastaanoton.

Johtotieto Oy:n toiminta-ajatuksena on ehkäistä ennalta yhteiskunnalle yhä tärkeämmässä roolissa olevan johtoinfran vaurioitumista. Johdonomistajilla on vastuu kertoa johtojensa sijainti tietoa tarvitseville tahoille. Suurin osa kyselyistä tulee maarakentajilta, mutta palveluiden käyttäjiin lukeutuu niin suunnittelijoita kuin viranomaistahojakin.

Palvelun maksajina toimivat siis johdonomistajat, jotka näin ulkoistavat sijaintitietojen ilmoittamisvelvollisuutensa. Suorittavalle taholle, jolla on kuitenkin velvollisuus selvittää johtojen sijainti, palvelu on ilmaista.

Kaikki yhdellä näytöllä

Tavoitteena on kerätä mahdollisimman kattava tietokanta johtoverkostoista. Tietoihin kerätään sähkö- ja telekaapeloinnin lisäksi kaikkea johtoverkostoa: vesi-, hulevesi- ja viemäriverkoista, maakaasu- ja kaukolämpöputkista ja niin edelleen. ”Johdonomistajien itse vastatessa johtojensa näytöistä käy helposti niin, että sähkö- ja telekaapeleita, vesijohtoja ja maalämpöputkia käyvät näyttämässä eri henkilöt eri aikoina. Maarakentajan on oltava joka kerta paikalla katsomassa kaapelinäytöt eikä kaivutöihin kuitenkaan päästä käsiksi ennen kuin viimeinenkin näyttäjätaho on johtojen sijainnit käynyt näyttämässä”, selittää problematiikkaa Johtotieto Oy:n toimitusjohtaja Petri Nuutinen.

Johtotieto Oy pyrkii keräämään kaiken johtoinfran kattavasti. Kun kaikki tieto työmaan johdoista on yhdellä toimijalla, on mahdollista tehdä kaikki näytöt yhdellä kerralla. ”Tätä yhden näytön periaatetta meiltä on toivottu niin maarakentajien kuin muidenkin tahojen suunnalta”, kertoo Nuutinen. Maarakentajalle yksi näyttökerta tarkoittaa, että näytön jälkeen voi työt aloittaa heti. Johtojen omistajille yhteinen näyttö tuo varmuutta, kun kaikki infra näytetään yhtenäisellä tavalla – inhimillisten erehdysten mahdollisuus pienenee.

Yllättävissä paikoissa

Johtotietoja tarvitaan ymmärrettävästi taajamissa, mutta myös muualla kannattaa johtotietoja selvitellä. Esimerkiksi metsähakkuutyömaille on järkevä ottaa selvää johtojen sijainneista. Tietokannassa ovat myös ilmajohdot ja niiden sijainnin tiedosta on hyötyä työmaiden suunnitteluun. Toisaalta säävarmat, maahan kaivetut sähkö- ja televerkot yleistyvät jatkuvasti ja niitä voi sijaita myös metsissä.

”Esimerkkinä johtovauriomahdollisuudesta on metsäkoneen ajoura tieltä metsään. Valokuitukaapeli ei välttämättä ole kovin syvällä maaperässä ja usean kerran ajo samasta pehmeästä ojanpenkasta saattaa aiheuttaa syvät ajourat. Vaikka pyörä ei ylettyisikään kaapeliin asti, saattavat kuitukaapelit vaurioitua. Erityisesti puutavaran kuormauspaikkoja suunnitellessa kannattaa johtojen sijaintitiedot selvittää”, vinkkaa Nuutinen.

Ennakointi kannattaa

Johtojen näyttö kannattaa tilata muutama päivä ennen työn aloittamista. ”Kaapelinäyttäjä tulee työmaalle viimeistään kolmantena työpäivänä tekemään näytön, joskus jopa samana päivänä. Töihin ei useasti päästä ennen kuin näyttö on tehty, joten näytön tilaaminen kannattaa tehdä ajoissa”, muistuttaa Nuutinen.

Pelkän kaapelinäytön varassa ei enää tänä päivänä kuitenkaan tarvitse olla. Omatoiminen voi tehdä maanalaisten johtojen esiselvityksen itse internetin välityksellä koska tahansa. Palvelu toimii osoitteessa www.johtotietopankki.fi, johon kirjaudutaan pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella tietoturvan varmistamiseksi.

Johtotietopankista saa sähköpostiin johtojen sijaintitiedot käsittävät kartat, sekä tiedon, jos kohteessa ei ole tietokannan mukaan johtoja. Epävarmuustekijän muodostaa se, että kaikki johtojen omistajat eivät vielä ole Johtotiedon palvelun piirissä. Sähköposti sisältää kuitenkin mahdolliset johdonomistajat kunnittain ja heidän yhteystietonsa.

Osa vanhempien kaapeleiden sijaintitiedoista on suurpiirteisiä ja sen vuoksi karttatietoon ei ole täysin luottaminen. Johtotietopankista lähteekin tarvittaessa viesti Johtotiedon asiakaspalveluun jatkotoimenpiteitä varten. Kaapelinäyttöjen perusteella saadaan myös vanhemmasta verkostosta tarkempaa sijaintitietoa tietokantaan, joka kehittyy näin koko ajan.

”Käytännössä nuoret maarakentajat käyttävät nettipalvelua ja vanhat konkarit soittavat kysyäkseen kaapeleita. Meille molemmat tavat sopivat mainiosti”, täsmentää Nuutinen.

Avoimuus kannattaa

Nuutinen kertoo, että kaikki kunnat eivät vielä jaa karttatietojaan palveluun. ”Osa suurista kunnista, kuten Tampere ja Turku, ovat oivaltaneet millainen win–win-tilanne syntyy avoimella tietojen jakamisella. Mahdollisimman laaja infratieto palvelee erilaisia käyttäjiä, joilla on myös erilaiset tarpeet. Viranomaistahot ja suunnittelijat voivat hyödyntää tietokantaa monella tavalla ja saada merkittäviä hyötyjä koostetusta tiedosta. Toivottavasti kunnat ymmärtävät karttapohjien rajapintojen avaamisen hyödyt koko yhteiskunnan kannalta.”

Avoimuutta kehittää myös Johtotiedon portaali Yhteiskaivu.fi. Sen tarkoituksena on kerätä eri johtoalan toimijat yhteiseen suunnitteluun yhteisrakentamisen hyödyntämiseksi. ”Palvelun tarkoituksena on johdonomistajien synergiaetujen hyödyntäminen. Ajatuksena on kerätä kunkin toimijan tulevaisuuden rakennushankkeet yhteen paikkaan. Tällä pyritään estämään tilanteita, joissa useaan kertaan kaivetaan sama katu auki eri yhtiöiden toimesta. Myös lupakäsittelyt ovat helpompia kaivukertojen vähentyessä. Yhteisrakentaminen on kaikille osapuolille järkevä tapa toimia.”

Yhtenä etuna erityisesti johdonomistajan kannalta on, että työmaat tallentuvat tietokantaan. Tiedon avulla voidaan jälkikäteen arvioida sen aiheuttamia vikoja. Joskus kaivutyö ei varsinaisesti katkaise kaapelia, vaan tekee siihen pienemmän vaurion, joka saattaa näkyä esimerkiksi ajoittaisena häiriönä. Kun tiedossa on, mitä työmaita on johdon läheisyydessä tiettynä aikana tehty, on huomattavasti helpompi lähteä paikallistamaan vikakohtaa ja kustannuksia säästyy merkittävästi.

Johtotiedon materiaaleista voidaan siis tutkailla historiaa, nykytilaa ja tulevaisuutta. Tietokanta kasvaa koko ajan ja kehittyy. Uusien tietojen tarkkuus on jo sillä tasolla, että niitä voidaan käyttää koneohjauksen materiaalina. Johtojen sijaintitietojen kerääminen ja tiedon käyttö kehittyvät jatkuvasti ja uusista innovaatioista saamme varmasti kuulla lähivuosina.

Juha Kuusjärvi

Kaapelinkauvuuseen käytettyjä koneita löytyy uudistuneesta ajoon.fi-palvelusta.