Suutarinen Yhtiöt 60 vuotta – juhlan kunniaksi 5 uutta Johtotähteä

Mäntyharjulla toimiva, maarakennusta, betonielementtien valmistusta ja talonrakentamista harjoittava Suutarinen Yhtiöt täytti 17. kesäkuuta 60 vuotta. Samaan aikaan yritykselle luovutettiin viisi tuliterää Mercedes-Benz Actros kuorma-autoa, joista kolmessa oli yrityksen toimitusjohtajan, Timo Suutarisen itsensä suunnittelemat päällirakenteidenvaihtolaitteet.

Kuvassa vasemmalta oikealle: Mika Liljeström, Veho Group Oy Ab, Aki Siren, Jyki Group Oy, Jarmo Hyvärinen, Raskaankaluston korjaamo Jarmo Hyvärinen, Juha Ruotsalainen, Veho Group Oy Ab, Ilari Järvinen, Veho Group Oy Ab, Timo Suutarinen, Suutarinen Yhtiöt, Ari Lyijynen, Veho Group Oy Ab, Juho Suutarinen, Väinö Suutarinen ja Vuokko Suutarinen, Suutarinen Yhtiöt.

Väinö Suutarinen aloitti kuorma-autoilijana Mäntyharjulla vuonna 1951. Alussa yritys oli T:mi Väinö Suutarinen, joka muuttui sitten vuonna 1981 Sora ja Betoni V. Suutarinen Ky:ksi. Yrityksen toiminta käsitti silloin soran ja betonin toimittamisen sekä maarakennustyöt. Vuonna 1987 perustettiin erillinen yhtiö Maarakennus Suutarinen Oy maarakennuksen kokonaisurakointeihin, josta sittemmin on tullut myös talonrakennusyhtiö.

Vuosien varrella yritys on kasvanut pienestä puutavaran- ja melko pian sorankuljetusyrityksestä vahvaksi monialayritykseksi, jonka toiminta jakautuu kolmeen toisiaan täydentävään liiketoimintayksikköön; maarakentaminen, betoniteollisuus ja talonrakentaminen. Soratoimitusten myötä 70-luvulla yritys suuntautui yhä enemmän kokonaisurakointeihin. Ensimmäinen betoniasema aloitti toimintansa 1980 ja pienimuotoinen elementtivalmistus alkoi 90-luvun taitteessa. Elementtituotanto kasvoi, kun uusi elementtitehdas valmistui 1997. Tämän jälkeen tehdasta on laajennettu useita kertoja. Betonituotanto kasvoi entisestään vuonna 2003, kun Suutarinen osti mikkeliläisen Matrella Oy:n. Vuonna 2009 Suutarinen toi markkinoille Kivitasku-passiivitalon, joka VTT:n tutkimusten mukaan on Suomen tiivein talo. Ensimmäinen Suutarisen valmistama nollaenergiatalo esiteltiin Mäntyharjun loma-asuntomessuilla kesä-heinäkuussa.

Tänä päivänä Suutarinen Yhtiöitten 20 M€ liikevaihdosta noin puolet tulee betonielementtituotannosta ja toinen puoli maa- ja talonrakennuspuolelta. Kaikkiaan yritys työllistää yli 110 työntekijää Mäntyharjulla ja Mikkelissä. Toimitusjohtajana toimii Timo Suutarinen, RI ja toimistopäällikkönä hänen vaimonsa Vuokko Suutarinen. Myös heidän molemmat poikansa, Markus ja Juho ovat vahvasti mukana toiminnassa. Juho Suutarinen, RI AMK, on Mäntyharjun elementtitehtaan tehdaspäällikkö ja Markus Suutarinen, talo- ja rakennetekniikan DI on talonrakennustyömaiden projektipäällikkö.

 

Kuljetuskalustona Mercedes-Benzit

Vuonna 1951 kesäkuun 17. päivänä Väinö Suutarinen aloitti uransa puutavara-autoilijana ja hankki ensimmäisen kuorma-autonsa, joka oli sodassa palvellut Volvo. Seuraavan vuoden keväällä Volvo vaihtui uuteen 90-hevosvoimaiseen Mercedes-Benzin L 312:een. Säännöstelyn vuoksi Suutarisen seuraavat kaksi autoa olivat Bedfordeja, koska Mercedeksiä ei saanut. Seuraava uusi Mercedes-Benz tuli taloon keväällä 1957 ja se oli malliltaan L 312, kuten edellinenkin Mercedes, mutta nelivetoinen ja isommalla 120-hevosvoimaisella moottorilla. Samoihin aikoihin Suutarinen siirtyi kokonaan soranajoon – ensin TVH:n kohteisiin VT 5:n ja VT 13:n työmaille. Vuonna 1961 hän hankki ensimmäisen kuormaajan ja hänestä tuli paikallinen soratoimittaja. Tämän jälkeen Mercedes-Benz kuorma-autot seurasivat toinen toistaan mallien vaihtuessa; LK 327, LK 1413, LK 1513 ja niin edelleen. Vuonna 1968 Suutariselle tuli Suomen ensimmäinen telivetoinen Mercedes-Benz LK 2623. Aivan puhtaana ei Suutarisen Mercedes-kanta ole pysynyt, sillä ensimmäinen MAN tuli taloon vuonna 1989 betonipumppuyhdistelmän (PUMI) alustaksi ja näin on jatkunut myös 2000-luvulla, kun taloon tulivat ensimmäiset 5-akseliset MANnit betonipumppuyhdistelmien alustoiksi. Tänä päivänä Suutarinen Yhtiöitten kalustoon kuuluu 2 MANnia ja 12 Mercedes-Benziä, joista viisi uusinta Mercedes-Benziä luovutettiin yritykselle sen 60-vuotispäivänä.

Nämä uudet Mercedes-Benz Actrokset olivat tyypiltään: MB 3244 K 8x4 sorakasetti-/betoni-/elementtiauto omalla päällirakenteidenvaihtolaitteella, MB 3248 LL 8x4/42 elementti-/rahtiauto takaohjaavalla trippeliakselilla ja omalla päällirakenteenvaihtolaitteella, MB 2644 K33 6x4 vetopöytä/sora-auto omalla päällirakenteenvaihtolaitteella, MB 2644 K36 6x4 vaijerivaihtolavalaitteella ja MB 2544 LS 6/2 vetopöytäauto Eurocap-ohjaamolla.

Myös uutta Jyki-perävaunukalustoa luovutettiin juhlapäivänä – yksi kasetti- ja yksi elementtiperävaunu. Yrityksen perävaunukalustosta puolet on jykiläisiä ja vanhin, vieläkin liikenteessä oleva kasettiperävaunu on vuosimallia 1979.

Myös Suutarinen Yhtiöitten kuljetustehtävät ovat muuttuneet matkan varrella. Aina 1970-luvun loppuun kalusto oli sidottuna ammattiliikenteeseen, kunnes teollisen toiminnan laajentuessa autot tarvittiin omissa ajoissa. Tänä päivänä yrityksen autoista vain yhdessä on liikennelupa. Oman kaluston lisäksi Suutarinen Yhtiöt työllistää neljä vieraan kuorma-autoa.

 

Päällirakenteenvaihtolaitteiden ensiesittely

Timo Suutarinen on pitkän kokemuksen ja näkemyksen myötä suunnitellut ja kehittänyt Suutarinen Yhtiöitten autoihin yrityksen tarpeita vastaavat päällirakenteenvaihtolaitteet, jolloin samalla alustalla voidaan suorittaa monia erityyppisiä ajotehtäviä. Laitteiden käytännön toteutuksesta on vastannut pitkään yhteistyötä Suutarinen Yhtiöitten kanssa tehnyt Otavassa toimiva Raskaankaluston korjaamo Jarmo Hyvärinen. Syksyn aikana laitteet tullaan tuomaan markkinoille vaihtoehtona moneen eri käyttöön. Laitteille on myös patentit haettu sekä Suomessa että Euroopassa.

Päällirakenteidenvaihtolaitteiden suunnittelussa Timo Suutarinen on kiinnittänyt huomiota useisiin eri näkökohtiin ja on siten päässyt hyvään lopputulokseen. Hänen suunnittelemansa laitteet ovat matalat, koska erillistä apurunkoa ei tarvita, vaan kuormatila lepää suoraan auton rungon päällä. Tällöin lastauskorkeus on matala ja kuorman painopiste normaalia alempana. Tämä on tärkeä ominaisuus ajettaessa muun muassa korkeita betonielementtejä.

Toinen hyvä ominaisuus on laitteiden keveys, tarvitaan vain nostosylinterit (ilmajousisissa ei niitäkään) sekä lukitussylinterit ja kuormatilan tukijalatkin jäävät tontille, jolloin saadaan mahdollisimman suuri hyötykuorma. Myös päällirakenteen vaihtoaika on vain noin 10 minuuttia, mikä on huomattavasti nopeampi verrattuna aikaisempaan kartiotappikiinnitykseen. Lisäksi kuljettajan vaatteet pysyvät puhtaina, koska enään ei tarvitse ryömiä auton alla.

 

www.suutarinen.fi

 

Miika Nyrö