Suuremmilla puuautoilla parempaa tehokkuutta

Suomalaisessa metsäteollisuudessa etsitään kiivaasti keinoja kustannustehokkuuden kasvattamiseksi. Yksi mahdollisuus kulutason puristamiseksi löytyy kuljetuskaluston koon kasvattamisesta. Ensiapua kustannuskurimukseen on luvassa jo lokakuun alussa 76 tonnin kokonaismassojen myötä, joskin puualan ammattilaisten mukaan katto on jossakin korkeammalla. Metsäteollisuus ry:n ja Metsätehon koordinoimassa hankkeessa tutkitaan suuruusluokaltaan satatonnisten puutavarayhdistelmien soveltuvuutta suomalaiselle tieverkolle.

Nykyistä 25,25 metrin kokonaispituutta ja tulevaa 76 tonnin kokonaismassaa suurempien yhdistelmien liikennöinti suomalaisella tieverkolla on mahdollista poikkeusluvan turvin tarkoin määritellyllä reitillä ja korvamerkityllä kalustolla. Poikkeuslupa voidaan myöntää määräajaksi esimerkiksi uuden tekniikan testaamiseksi tai muuhun tuotekehitystarkoitukseen. Ainuttakaan lupaa ei ole vielä myönnetty, joskin Liikenteen Turvallisuusvirastolle on jätetty yksi lupahakemus konttiliikenteen saralta. ”Haluamme ennakkoluulottomasti kehittää uusia toimintatapoja ja tekniikoita kasvattaaksemme toimintamme kustannustehokkuutta, liikenneturvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä”, kertoo UPM:n puunhankinnan aluejohtaja Esa Korhonen, jonka mukaan suuremmat kuljetusyksiköt auttavat alentamaan energiankulutusta, kustannuksia ja syntyneitä päästöt kuljetettua yksikköä kohti.

Yleisen maantien sijaan ensikokemuksia haettiin suljetulla alueella ajettujen testien avulla Lappeenrannassa. Lentokentälle ajettiin Orpe-Kuljetus Oy:n kalustoa, josta koottiin kaksi erilaista neljän puunipun puutavarayhdistelmää. ”Minusta on huolestustuttavaa katsoa kehitystä, jossa suomalaisen metsäteollisuuden toimintaedellytykset heikkenevät koko ajan. Haluamme mieluusti olla kehittämässä uusia toimintamalleja, joilla alan tulevaisuutta voitaisiin parantaa”, valottaa Orpe-Kuljetus Oy:n Seppo Ora ajatuksiaan. Nyt ajetuissa testeissä hyödynnettiin Orpe-Kuljetuksen olemassa olevaa kalustoa käytännön kokemusten hankkimiseksi. Testejä varten lentokentälle oli simuloitu Juvalla sijaitseva, ahtaaksi luonnehdittu liikenneympyrä, normaali T-risteys sekä kaistanvaihtotesti.

Ensimmäisenä liikenteeseen lähdettiin yhdistelmällä, joka rakentui puolikkaanvetäjästä, puoliperävaunusta ja normaalista neliakselisesta puutavaraperävaunusta. Kymmenakselisen yhdistelmän kokonaispituudeksi mitattiin 29 metriä ja kokonaismassaksi puntaroitiin 96,5 tonnia.

Liikenneympyrässä ajaminen sujui mallikkaasti, samoin risteysajo. Kaistanvaihtokokeita ajettiin useita, nopeutta vähitellen nostamalla. Viimeisellä kierroksella nopeutta oli 60 km/h, mikä tuntui vaikuttavan heikentävästi viimeisen perävaunun vakauteen.

”Yllättävän hyvin tuo taipui noista risteyksistä”, totesi testin jälkeen kuljettaja Tomi Julku, jonka mukaan ohjaamosta katsottuna kaikkein suurinta heiluriliikettä tekin ensimmäisen perävaunun takanippu.

Seuraavaksi puut pinottiin toiseen yhdistelmään, joka koostui normaalista kolmiakselisesta puuautosta, dollystä ja puoliperävaunusta sekä näiden perään kytketystä keskiakseliperävaunusta. Tällä kertaa neljä puutavaranippua nielaisevan yhdistelmän pituudeksi mitattiin 33 metriä ja kokonaismassaksi 100,7 tonnia.

Liikenneympyrässä pyörähtäminen ja risteysajo sujuivat vaivatta myös tällä yhdistelmällä. Kaistanvaihtokoe sen sijaan aiheutti keskiakselivaunuun varsin huomattavaa sivuttaishuojuntaa, jonka määrä tosin ei ainakaan silmämääräisesti tarkasteltuna lisääntynyt nopeuden kasvaessa.

Testit antoivat kuvan todellisista yhdistelmistä, joiden perusteella suunnitelmia voidaan viedä eteenpäin. UPM:n autoilijayhteistyöstä vastaavan aluehankintapäällikkö Janne Kukkuran mukaan UPM:llä on tehty kuljetusyrittäjien kanssa tiiviistä yhteistyötä näiden yhdistelmien kehittämisessä ja hyödyntämisessä. ”Autoilijat ovat osoittaneet  kiinnostusta tätä hanketta kohtaan ideoimalla uusia vaihtoehtoja”, kiittelee Kukkura, jonka mukaan satatonnisista yhdistelmistä ei ole tarkoitus tehdä puunajon perusjuhtaa. ”Tällä hetkellä Suomessa on noin 1500 aktiivisesti liikkuvaa puutavara-autoa. Varovainen arvio näiden yksinomaan terminaalien ja jalostuslaitosten välillä liikkuvien Metsäteollisuus ry:n ja Metsätehon tutkimushankkeen piirissä liikkuvien kokeiluyhdistelmien määrästä on 10-15 kappaletta”, maalaa Kukkura tulevaisuudesta.

UPM:n suunnitelmissa on ensisijaisesti hakea lupaa Itä-Suomen tehtaiden väliseen liikenteeseen. ”Meillä on Saimaan ympäristössä viisi tehdasta, joiden välillä liikkuu huomattavia materiaalivirtoja. Yksi nippu lisää antaa pitkällä aikajänteellä mahdollisuuksia toiminnan tehostamiseen”, summaa Korhonen. Trafin Otto Lahti suhtautuu kokeiluihin varovaisen myönteisesti. ”Suuremmat yhdistelmät liikkuvat rajatulla tieverkolla, joka on todettu kantavuudeltaan ja ominaisuuksiltaan riittäväksi. Määräaikaisissa luvissa määritellään sallitut reitit hyvin tarkoin ja esimerkiksi talviajalle saatetaan tarvita kokonaismassarajoituksia esimerkiksi tiestön asettamien rajoitusten vuoksi”, pohtii Lahti.

Ari Perttilä