Rautatieliikenteen sujuvuus vaikuttaa myös elinkeinoelämän kilpailukykyyn

Rata2018-seminaari kokosi lähes 900 rautatieasiantuntijaa Turkuun. Avauspuheenvuoron pitänyt Liikenneviraston pääjohtaja Kari Wihlman korosti rautateiden merkitystä kilpailukykyä ruokkivan liikennejärjestelmän rakennuspalikkana.

”Rautatieliikenne on keskeinen ja tärkeä osa liikennejärjestelmäämme, jonka sujuvuus ja tehokkuus vaikuttavat päivittäin kansalliseen kilpailukykyyn ja kansalaisten hyvään arkeen”, sanoi Liikenneviraston pääjohtaja Kari Wihlman avatessaan Rata2018-seminaarin Turun Logomossa tänään 23.1.2018.

”Käymme asiakkaidemme ja sidosryhmiemme kanssa jatkuvaa keskustelua rautatieliikenteen kehittämistarpeista ja kaikkiin käynnissä oleviin hankkeisiimme sisältyy tavoitteita elinkeinoelämän kuljetusten parantamiseksi.”

Mittavia kunnostustöitä ja turvalaiteinvestointeja toteutuksessa

Liikenneviraston viime aikoina toteuttamat ratahankkeet ovat onnistuneet hyvin. Esimerkiksi Äänekosken biotuotetehtaan ratayhteys valmistui ennätystahtiin ja päivälleen aikataulussa. Myös yhdentoista vuoden ja 880 M€:n investointi Seinäjoki­-Oulu -välillä valmistui viime vuoden lopussa aikataulussaan ja budjetissaan. Rataosa, joka on yksi maamme tiheimmin liikennöityjä, on entistä turvallisempi ja takaa sujuvamman liikenteen, sillä mm. rataosuuden kaikki 105 tasoristeystä poistettiin.

Vuosille 2016 – 2018 myönnetyn korjausvelkarahoituksen myötä rataverkolla on nyt käynnissä normaalia enemmän radan kunnostustöitä.

”Tämä on aiheuttanut valitettavia junaliikenteen myöhästymisiä muun muassa pääradalla, mutta pitkällä aikavälillä kunnostustyöt varmistavat junaliikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden”, Wihlman totesi.

”Rataverkon kunnon säilyminen edellyttää riittävää kunnossapidon rahoitusta myös jatkossa. Yhteisenä eurooppalaisena tavoitteena on lisätä liikennettä radoilla – tähän kannustaa jo Pariisin ilmastosopimus. Myös päästötavoitteiden kannalta rautatiekuljetusten tulee olla kilpailukykyisiä ja toimivia.”

Parhaillaan valmistellaan rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaamista. Tavoitteena on parantaa rautatieliikenteen palvelutasoa ja asiakaslähtöisyyttä sekä kasvattaa junaliikenteen osuutta henkilöliikenteessä.  

”Sen voin jo tässä vaiheessa luvata, ettei henkilöliikenteen avaaminen tule jäämään Liikennevirastosta kiinni. Tulemme tekemään oman osuutemme sen varmistamiseksi, että henkilöliikennekilpailu Suomen rautateillä pääsee alkamaan suunnitelmien mukaisesti,” pääjohtaja Kari Wihlman sanoi.