Mullan tuotanto vaatii jämerän kaluston

Niin ammatillinen viherrakentaminen kuin harrastuspohjainen puutarhanhoito ovat lajeja, joiden suosio tuntuu kasvavan myös talouden taantuman aikana.

– Omakotiasujat panostavat tällä hetkellä mieluummin kotinsa viihtyvyyden lisäämiseen kuin ulkomaanmatkailuun, tietää Kekkilän operatiivinen johtaja Sami Jylhä, jonka mukaan multaa toimitetaan entiseen tahtiin niin omakotitonteille kuin julkishallinnon eri kohteisiin.

Kekkilässä luotetaan mullan menekin kasvuun, sillä yksi maamme merkittävimmistä mullan jalostajista avasi elokuussa uuden toimipisteen Espoon Ämmässuolla YTV:n jätteenkäsittelykeskuksessa. Uuden multa-aseman operatiivisesta toiminnasta vastaa Kekkilän pitkäaikainen yhteistyökumppani, Fin-Seula Oy Tuusulasta.

– Olemme tehneet Kekkilän kanssa laajaa yhteistyötä viimeisen kuuden vuoden ajan muun muassa Vantaan multa-asemalla, kertoo Fin-Seulan toimitusjohtaja Mika Kari.

Jylhän mukana Kekkilä haluaa keskittyä omaan osaamisalueeseensa. eli tuotteiden kehittämiseen, myyntiin ja markkinointiin, minkä vuoksi varsinainen tuotanto on annettu luotettavien yhteistyökumppaneiden, kuten Fin-Seulan hoidettavaksi.

Tehokas, itsenäinen yksikkö

Ämmässuon multa-aseman sydämenä on elokuussa käyttöönotettu Terex-Finlay 770-rumpuseula, jonka jatkeena on Heavy-Sepät Oy:n valmistama, tilaajan tarpeiden mukaan räätälöity kuljetin.

– Päädyimme Kivisammon maahantuomaan Finlay-seulaan paljolti hyvien käyttökokemusten myötä, kertoo Kari, jonka mukaan yrityksen ensimmäisellä Finlay-seulalla on urakoitu jo kolmen ongelmattoman kauden ajan.

Karin mukaan yhdessä merkissä pysyminen on merkittävä etu myös varaosien ja huoltojen kannalta. Huoltojen osalta Fin-Seula onkin varsin omavarainen, sillä yrityksellä on oma huoltohenkilöstö ongelmattomien käyttötuntien takaamiseksi.

Ämmässuolla käytettävä seula on tela-alustainen, työpainoltaan 27 tonnin rumpuseula, joka saa käyttövoimansa Deutzin valmistamasta 51 kW:n dieselmoottorista. Irlantilaisvalmisteisessa seulassa on tilavuudeltaan 5,7 kuution syötin ja halkaisijaltaan kahden metrin rummun pituus on 5,2 metriä. Tela-alustaisessa seulassa lopputuotteen kuljettimen pituus on 1,2 metriä, pyöräalustaisessa vaihtoehdossa kuljettimen pituus rajoittuu yhteen metriin.

Seulonnan jälkeen multa ajetaan kasaan Pälkäneellä toimivan Heavy-Sepät Oy:n suunnittelemalla ja valmistamalla hihnakuljettimella, jonka nostokorkeus asettuu kymmeneen metriin. Kuljettimen runkona on hyödynnetty neliakselista perävaunua, joka mahdollistaa helpon siirrettävyyden niin työmaalla kuin tarvittaessa eri työmaiden välilläkin. Kuljetusasennossa kuljettimen kokonaiskorkeus jää alle neljän metrin.

Työtä kelien ehdoilla

Ämmässuon multa-asemalla on kuluvan syksyn aikana tuotettu noin 20 000 tonnia multaa ja vuotuisen kapasiteetin uskotaan asettuvan tästä noin 5-10 -kertaiseksi lähivuosien aikana. Multamarkkinat elävät paljolti lämpömittarin mukaan, sillä viherrakentaminen suotuisia keliolosuhteita. Jylhän mukaan mullan asiakastoimitukset alkavat maalis-huhtikuun vaihteessa jatkuen aina joulun tienoille saakka lämpömittarin lukemista riippuen. Seulontaa voidaan tehdä toki sesongin ulkopuolellakin, joskin käytännössä työtä tehdään lopputuotteen laadun takaamiseksi vain lämpömittarin näyttäessä plus-merkkisiä lukemia.

Karin mukaan seulan tai kuljettimen kapasiteetti ei aseta rajoituksia tuotannolle, sillä syksyn aikana tehtyjen testien perusteella on päästy noin 300 tonnin tuntivauhtiin.

Mullan valmistus, seulonta ja kuormaus ei ole kaikkein työvoimavaltaisinta työtä, sillä koko prosessi hoituu yhden pyöräkuormainen ja kuljettajan turvin.

Maa- ja vesirakennusurakointia, kuten pohjarakentamista, kunnallisteknisiä töitä sekä seulontapalveluita tarjoavan Fin-Seulan reilun 20 koneyksikön kanta koostuu seulojen ohella muun muassa kuorma-autoista, kaivukoneista ja pyöräkuormaimista. Vuonna 2002 perustettu yritys aloitti toimintansa nimensä mukaisesti seulonnalla, mistä toimialue on vähitellen laajentunut nykyiseen mittaansa. Viime vuonna 90 prosenttia yrityksen reilun 30 miljoonan liikevaihdosta syntyi pääkaupunkiseudulla tehdyistä töistä.

Ari Perttilä