Monitoiminen hinausauto

Jussi Mikkola

Kun puhutaan raskaasta hinausautosta, mielikuvaksi piirtyy vankalla puomilla varustettu jyhkeä auto, joka siirtää rikkoutuneet ajoneuvot puomin varassa. Mielikuvassa ei ole mitään vikaa, mutta raskas hinausauto voi olla toisenlainenkin. Hinaus 24h Siiki otti vuoden vaihteessa käyttöön liukulavalla varustetun raskaan hinausauton.

Hinaus 24h Siiki on vuoden vaihteessa ottanut käyttöön uuden Scania G 500 -liukulavahinausauton Bro BB 1210 -päällirakenteella.

Hinaus 24h Siikin toimipaikka on Kangasalla, lähellä Tampereen kaupungin rajaa. Yrittäjä Mika Siikin mukaan toimialueena on Pirkanmaa, mutta alalle tyypillisesti työt vievät joskus kotikulmilta edemmäksikin. Kalustoon kuuluu uusimman investoinnin myötä kaksi raskasta hinausautoa, kaksi kevyttä liukulavahinausautoa sekä yksi pieni pysäköintitaloihin mahtuva hinausauto. Siikillä itsellään on kokemusta työskentelystä hinausautojen parissa yli 20 vuotta, joista viimeiset 11 vuotta yrittäjänä. Nykyisin Hinaus 24h Siiki on hinauspalveluketju Vikingin kumppanuusyritys Pirkanmaalla.

Raskas liukulava-auto

Liukulavahinausautossa lavan perä lasketaan maahan, jolloin hinattava ajoneuvo saadaan vedettyä vinssin avulla kyytiin. Siikin auton lava on kaksikerroksinen.

Siikin uusin työkalu on liukulavalla varustettu raskas hinausauto. Konsepti ei ole Suomessa kovin yleinen, joskaan Siikin auto ei ole maassamme ensimmäinen. Ruotsissa raskaat liukulavahinausautot ovat huomattavasti yleisempiä, mutta ei niitä sielläkään ole tavattoman pitkään vielä käytetty. Materiaalien ja osaamisen kehittyminen sekä käyttäjien muuttuneet tarpeet lienevät perimmäiset tekijät sille, että raskaita liukulavahinausautoja on ollut mahdollista ja kannattavaa valmistaa.

Monipuolisuus on kiistämättä raskaan liukulavahinausauton kovin vahvuus. Sillä voidaan kuljettaa kaiken kokoisia normaalissa tieliikenteessä käytettäviä ajoneuvoja, tarvittaessa jopa useita yhdellä kerralla.

Scanian alustalle

Hinaus 24h Siikin uuden raskaan yksikön alustaksi Mika Siiki valitsi Scania G500 -mallin, jonka neljästä akselista yksi on vetävä ja loput kolme ohjaavia. Kaikilla akseleilla on ilmajousitus.

Päällirakenteessa on lukuisia käyttöä helpottavia yksityiskohtia, kuten kuvan astinlautaratkaisu varustekaapin yhteydessä.

Puolipitkä CG 17 N -ohjaamo normaalikorkuisella katolla mahdollistaa riittävän lavapituuden ja 3,4 metriin jäävän kokonaiskorkeuden, joten matalat sillat tai tunnelit eivät aivan heti muodostu etenemisen esteeksi. Tilaa ohjaamossa on kuitenkin riittävästi tilapäiseen yöpymiseen alaslaskettavalla vuoteella.

Vaihteistona on Scanian omaa valmistetta oleva automatisoitu Optircruise. Mika Siiki valitsi autoonsa myös kytkinpolkimen, joka on nykyisin Opticruisen yhteydessä sähkötoiminen, ja jota kuljettaja voi käyttää halutessaan (Clutch on demand).

Päällirakenne Ruotsista

Hinausvarustuksen Siikin uuteen autoon on rakentanut Kristinehamnissa, Ruotsissa toimiva maineikas Bro Bärgningsbyggen ab. Yrityksen juuret ovat vuonna 1946 aloittaneessa Ögrenin konepajassa, joka rakensi ensimmäisen hinausauton vuonna 1965. Nykyiset omistajat Pontus ja Marcus Mörth ostivat yrityksen vuonna 2012. Suomessa Bro Bärgningsbyggenin tuotteita edustaa Pedersöreläinen Erikssons Bilbärgning ab.

Auton toimintoja ohjataan pääsääntöisesti kauko-ohjaimella. Auton oikeassa takakulmassa on myös kiinteät hallintalaitteet hydrauliikalle. Vastaavassa tilassa auton toisella puolella ovat sähkö- ja paineilmaulosottojen kaapeli- ja letkukelat. Päällirakentajan työn jälki on erittäin hyvää ja yksityiskohdat ovat huolellisesti viimeisteltyjä.

”Erikssonin Lassella on todella kova ammattitaito näiden tuotteiden suhteen ja palvelu on ollut ensiluokkaista. Kaikkiin kysymyksiin on tullut vastaus ja asiointi on ollut todella vaivatonta. Iso kiitos Lasselle toiminnasta tässä hankinnassa”, Mika Siiki sanoo.

Päällirakenne on mallia BB 1210. Koska käyttäjien tarpeet ja toiveet vaihtelevat paljon, mallia voi oikeastaan pitää vain perustana, josta lähdetään liikkeelle. Varustelun vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia on lukemattomia. Tyyppimerkintä juoruaa kuitenkin sen verran, että lavan kantavuus on 12 tonnia ja puomin nostokyky 10 tonnia.

Sitä tyyppimerkintä ei kuitenkaan suoraan kerro, että Siikin tapauksessa on mahdollista lastata autoja kahteen tasoon. Ylätason kantavuus on 2,5 tonnia. Kun puomin päähän saa vielä yhden ajoneuvon, voi autolla kuljettaa tarvittaessa kolmea hinausta tarvitsevaa ajoneuvoa kerralla. Myös täydessä kuormassa olevan kuorma-auton hinaaminen puomilla onnistuu.

Auton takana oleva nostopuomi kykenee nostamaan myös kuormatun kuorma-auton. Kaksijatkoisella teleskoopilla puomiin saa puolitoista metriä lisää pituutta.

Päällirakenteen valmistusmateriaaleina ovat suurlujuusteräs ja ruostumaton teräs. Vetovoimaa tarjoavat rungossa olevat 12,5 tonnin vinssi ohjaamon takana ja 20 tonnin vinssi auton takaosassa. Lavan etuosassa on kuuden tonnin vinssi, joka on hydraulisylinterin avulla aseteltavissa sivusuunnassa oikean vetosuunnan varmistamiseksi. Kaikki vinssit on valmistanut ruotsalainen Sepson.

Nostopuomissa on kaksi 750 millimetrin hydraulista jatketta. Puomin päässä on nivel myös pystysuuntaiselle liikkeelle, joten puomilla hinattaessa käännökset eivät aiheuta tarpeettomia rasituksia kääntöniveleen. Kaikkia auton hydrauliikan toimintoja voidaan ohjata kauko-ohjaimella tai auton oikean takakulman kaapissa olevista vivuista.

Sekä alusta että päällirakenne ovat tarkasti ADR-hyväksynnän mukaisesti valmistettuja. Siikin mukaan ADR-hyväksyntä vaikutti tietenkin jonkin verran hintaan ja joihinkin varustevalintoihin. Esimerkiksi päällirakenteen valaisimien kohdalla vaatimukset karsivat käytettävissä olevia vaihtoehtoja merkittävästi.

Varustekaapeissa on runsaasti tiloja työssä tarvittaville työkaluille ja varusteille. Kaappien valaistus on toteutettu asianmukaisesti ledeillä.

Varusteet tekevät hinausauton

Pelkällä hinausautolla ilman kunnon varusteita eivät vaurioituneiden ajoneuvojen siirrot suju. Erilaisia työkaluja, nostohaarukoita, sovittimia, sidontavälineitä sekä muita tarvikkeita tarvitaan suuri määrä. Jutunteon hetkellä auto oli menossa luovutushuoltoon ja Mika Siiki pahoitteli, että hän oli sen vuoksi päättänyt jättää varusteiden paikoilleen asettamisen huollon jälkeiseen aikaan. Kaappien telineistä voi kuitenkin päätellä, että tavaraa kulkee mukana paljon.

Kenttäolosuhteissa tarvitaan joskus verkkovirtaa. Sitä saadaan Dynasetin hydrauliikkakäyttöisestä generaattorista.

Tärkeä ja hyödyllinen varuste on hydraulisesti toimiva Dynaset-generaattori, joka tuottaa yksi- ja kolmivaihevirtaa. Vaikka akkukäyttöiset työkalut ovat kasvattaneet suosiotaan, on verkkovirtakäyttöisillekin sijansa myös kenttäolosuhteissa. Siikin mukaan esimerkiksi induktiolämmittimelle on usein käyttöä ja se, jos mikä, tarvitsee verkkojännitettä.

”Raskaan hinausauton työkalujen ja välineiden hankintahinta on yhteensä useampi kymmenentuhatta euroa. Kaiken kaikkiaan kokonaisuudessa auton alustan osuus hankintahinnasta on alle kolmasosa”, hän laskeskelee.

Hinausautojen tarve on kasvanut

Hinausautoja työllistävät karkeasti jaoteltuna onnettomuudet ja ajoneuvojen rikkoutumiset. Ajoneuvotekniikan kehitys monimutkaisempaan suuntaan on johtanut siihen, että jälkimmäinen syy kasvattaa osuuttaan. Teknisen ongelman kuntoon saattaminen tien päällä onnistuu yhä harvemmin.

”Moottoritiellä ei lähtökohtaisesti korjata enää ollenkaan, vaan aina hinataan pois. Se on turvallisuuskysymys. Oma turvallisuuskysymys ovat sähköautot ja hybridit, varsinkin onnettomuustilanteessa. Miten kukin niistä saadaan virrattomaksi? Tuskin ne muita autoja vaarallisempia ovat, kunhan niiden kanssa kaikki oppivat toimimaan oikein”, Mika Siiki pohtii ja vetoaa samalla tielläliikkujiin: ”Kun hinausauto on töissä, pitää hidastaa ja noudattaa erityistä varovaisuutta. Aivan liian usein hinausauton kuljettaja ja muut asianosaiset ovat tien laidassa henkensä kaupalla.”