Mitat ja massat puhuttavat edelleen

Kesäkuussa julkisuuteen tuotu tieto kokonaismassojen korotuksista on otettu kentällä vastaan ristiriitaisin ajatuksin. Yhtäällä isompia massoja on pidetty kuljetuselinkeinon ja suomalaisen teollisuuden pelastavana enkelinä, toisaalla uudistuksia ja eritoten sen asettamia vaatimuksia kalustolle on pidetty lähinnä kuljetusyrityksiä kaatavina. Yhtä kaikki, uusien määräysten mukainen kalusto on jo aloittanut aherruksensa suomalaistiestöllä. Valtatien varressa hetken istumalla huomaa, kuinka uusien yhdeksänakselisten yhdistelmien lomassa tavaraa liikutetaan myös jo aiemmin käytössä olleilla seitsemän- tai kahdeksanakselisilla yhdistelmillä.

Lokakuun puolivälissä järjestetyssä, Liikenneviraston organisoimassa Massat ja mitat –seminaarissa ruodittiin uudistuksen mukanaan tuomia vaikutuksia ja kentällä esiin nousseita mahdollisia pullonkauloja. Tiistaisen seminaaripäivän aikana nähtiin, että Oy Suomi Ab:ssä on varauduttu ja valmistauduttu näihin verrattain mittaviin uudistuksiin varsin heikoin asein. Päivän aikana yleisöstä annettiin huutia niin lainsäätäjille, automaahantuojille kuin liikenneinfran ylläpitäjillekin.

Painorajoitusten määrä kasvoi

Liikenneviraston ylijohtaja Raimo Tapio aloitti kertomalla kesän aikana tehtyjen mittausten tuoneen suomalaiselle tieverkolle laajalti uusia paino- ja korkeusrajoituksia.

”Yleisellä tieverkostolla on nyt 120 alle 4,4 metrin alikulkua ja 540 painorajoitettua siltaa”, valottaa Tapio nykytilaa. Kartoituksella löydettiin nelisensataa uutta painorajoitusta, jotka monin paikoin rajoittavat myös alle 60 tonnin yhdistelmillä liikennöintiä.

”Tieverkolla on nyt huomattava määrä pullonkauloja, joiden poistamiseksi tarvitaan seuraavan 20 vuoden aikana reilut 600 miljoonaa euroa. Nykyisessä taloustilanteessa kaikkeen ei riitä rahaa, minkä vuoksi toivomme tiivistä yhteistyötä elinkeinoelämän ja kuljetusalan kanssa kriittisten kohteiden kartoitukselle ja korjaukselle”, summaa Tapio nykytilaa Liikenneviraston näkökulmasta.

Samalla Tapio muistuttaa myös Liikenneviraston nettisivuilta löytyvästä palvelusta, jossa matalat alikulut ja painorajoitetut sillat on esitetty sekä luettelo- että karttamuodossa. Tämä palvelu kattaa ainoastaan ELY-keskusten alaisuudessa olevan tieverkoston, joka muodostaa vain osan suomalaisesta tieverkostosta.

Käytännössä lähes jokainen puukuutio aloittaa matkantekonsa suomalaisen yksityistien varrelta ja suuri osa maantiekuljetuksista kulkee ainakin osan matkaa kuntien hallinnoimalla tieverkolla. Nämä kumpikin ovat tiestöjä, joiden kantavuudesta ei vielä kenelläkään ole täyttä varmuutta.

Suomen Kuntaliiton Marika Kämpin mukaan merkintätyö kuntien ylläpitämällä tieverkostolla on vielä kesken, varovaisen arvion mukaan vasta puolet rajoituksista on merkitty maastoon. Tässä pätee kuitenkin vanha sanonta, jonka mukaan kaikki mitä ei ole erikseen kielletty on sallittua. Liikennöinti myös 76 tonnin yhdistelmillä on sallittua kaikkialla, missä sitä ei ole erikseen kielletty.

Tieverkostomme kantavuus

”Tieverkko kantaa myös nykyistä raskaammat yhdistelmät, mutta vaarana on tiestön nopea rapautuminen, mikä johtaa eittämättä korjausvelan nopeaan kasvuun. Erityinen huoli meillä on tien alla olevasta ja monesti jälkeenpäin tehdystä kaukolämpö- ja vesihuoltoverkostosta”, maalaa Kämppi asiaa Kuntaliiton näkökulmasta.

Yleisölehtereillä istunut Helsingin Kaupungin Timo Rytkönen toteaa pääkaupungin siltojen sekä tieverkon olevan kantavassa kunnossa.

”Meillä on muutamia matalia alikulkuja sekä matalalla olevia raitiovaunujen ajolankoja, joiden vuoksi joudumme asettamaan muutamia korkeusrajoituksia”, summaa Rytkönen, jonka mukaan Helsingissä vältytään painorajoituksilta paljolti perinteikkään tavarasatamatoiminnan ansiosta.

 

Kokeilu yli 76 tonnin yhdistelmillä

Uusien kokonaismassojen käyttöönotossa merkittävää roolia näyttelevän Trafin yksikönpäällikkö Otto Lahti avasi puheenvuoronsa toteamalla massamuutoksen saaneen julkisuudessa varsin monitahoisen kuvan.

”Suuren yleisön joukossa kokonaismassauudistus sekoitetaan kokeiluihin yli 76-tonnisilla yhdistelmillä, jotka ovat kuitenkin kaksi täysin eri asiaa”, painottaa Lahti, jonka mukaan vanhojen ajoneuvojen muutoskatsastukset korkeammille massoille voitiin käytännössä aloittaa vasta 1.10.2013 alkaen. Lahti muistuttaa muutoskatsastusten ja rekisterimerkintöjen olevan haastavia varsinkin lukuisten vaihtoehtoisten määrittelyjen vuoksi.

”Marraskuun aikana rekisteröitävät 2- ja 3-akseliset autot saavat määräaikaisen kahden tonnin korotuksen vuoden 2018 toukokuuhun saakka. Tämä määräaikaisuus yhdessä 1.5.2018 muuttuvien moottoritehovaatimusten kanssa on huomioitava jo nyt tehtävässä muutoskatsastuksessa yhdessä VAK-vaatimusten kanssa”, painottaa Lahti, jonka mukaan yhteen rekisteriotteeseen saattaa tulla kaikkiaan neljä eri kokonaismassaa. Lokakuun alussa alkaneet muutoskatsastukset jatkunevat Lahden mukaan vielä pitkään, sillä ajoneuvomaahatuojilta on tilattu kolmisentuhatta massatodistusta muutostyötä varten.

Käytettynä ulkomailta tuotu

”Lisäksi Suomeen tuodaan jatkuvasti ulkomailta käytettyjä ajoneuvoja, joista monet tullaan mahdollisuuksien mukaan katsastamaan nykyistä suuremmille massoille viiden vuoden siirtymäkauden aikana”, arvelee yksikönpäällikkö, joka puheenvuoronsa päätteeksi painottaa auton teknisten ominaisuuksien merkitystä painoasiassa. ”Yksikään auto ei automaattisesti saa nykyistä suurempia massoja, vaan jokaista autoa on tarkasteltava aina erikseen.”

Puunkuljetus

Kaikkein voimakkaimmin massamuutosasiaa ajaneen metsäteollisuuden kantaa valotti Metsähallituksen asiakkuusjohtaja Heikki Kääriäinen, joka pitää muutosta erittäin myönteisenä asiana koko metsäsektorin kannalta.

”Olemme takamatkalla kuljetuskustannuksissa, joten kaikki keinot näiden kustannusten alentamiseksi tukevat alan elinkelpoisuutta. Jo nyt näemme uudistuksen tuoneen positiivisia vaikutuksia muun muassa työllisyyteen ja kuljetusten ympäristövaikutuksiin sekä energiatehokkuuteen”, vakuutti Kääriäinen viitaten muun muassa Kemijärvelle suuntautuneisiin investointeihin.

Tierasituksen minimointi

Myös metsäalan toimija on huolestunut lisääntyneistä painorajoituksista, jotka uhkaavat suurempien kuormien tuomaa kustannushyötyä. Kääriäisen mukaan korkeampien painojen synnyttämä tierasitus voidaan kompensoida esimerkiksi paripyörin ja rengaspaineensäätöjärjestelmien avulla.

”Metsähallituksen ajossa olevasta vajaan 200 puuauton laivastosta noin viidennes on katsastettu uusille massoille ja arvioni on, että helmikuussa 2014 puolet ajoneuvoistamme olisi katsastettu 68-tonnisiksi 76-tonnisten näytellessä noin 10 prosentin osuutta”, maalailee Kääriäinen lähitulevaisuutta.

Kuljetusyrittäjä

Kuljetusyrittäjän näkökulmaa tilaisuudessa valotti Metsäalan kuljetusyrittäjät ry:n puheenjohtaja Ari Hämäläinen, joka kuljetusyrittäjänä kertoo nähneensä massamuutoksia myös aiemmin. Nyt menossa oleva uudistus ja sen parissa toimineet tahot eivät saa kiitosta puheenjohtajalta.

”Lähtökohtaisesti aiheen ympärillä oleva tiedotus on mennyt ojaan jo alkumetreiltä alkaen, joten niin kuljetusyrittäjät, laitevalmistajat kuin katsastajatkin ovat eläneet vajavaisen tiedon varassa. Valvova viranomainen, eli Poliisi ei tiedä sekään kuinka aiheen tiimoilla on toimittava”, avaa Hämäläinen puheenvuoronsa.

Kolmiakselisen määräaikainen massamuutos

”On asiassa toki hyviäkin puolia, muun muassa tieverkostomme kunto ja kantavuus on nyt kartoitettu. Tosin samalla tiestölle tuotiin mittava määrä painorajoituksia, joiden vuoksi uudistuksesta ei ole täyttä hyötyä ainakaan kuljetusyrittäjälle”, sanailee Hämäläinen, jonka kokemuksen perusteella investointitahti on jäänyt oletettua maltillisemmaksi lukuisten epävarmuustekijöiden vuoksi. ”Painorajoitukset ja asiakkaiden tuleva käyttäytyminen hinnoittelun osalta hillitsee hankintoja”, tietää Hämäläinen, joka muistuttaa asetustekstissä olevista valuvioista ja niiden korjauksen merkityksestä. ”Esimerkiksi kolmiakselisen auton 28 tonnia olisi saatava pysyväksi”, esittää Hämäläinen, jonka mukaan alan katteet ovat nyt ohuet, jolloin virheinvestoinneille ei ole sijaa.

Paripyörävaatimus

Yleisön joukossa istunut SKAL ry:n puheenjohtaja Iiro Lehtonen muistuttaa asetuksesta löytyvän muitakin valuvikoja, joista tärkeimpänä on ykköspyörävaatimus. Lehtonen lupaakin järjestön tekevän töitä asetustekstin muuttamiseksi ainakin tältä osin.

Rengasasian merkitys on huomattu myös toisaalla, sillä Liikenneviraston Raimo Tapio kertoo meneillään olevista testeistä, joiden avulla on tarkoitus selvittää ykköspyörän ja paripyörän aiheuttamia rasituksia tiestöömme. Alustavia testituloksia on odotettavissa vielä kuluvan vuoden aikana, joten keskustelu muutosten ja teknisten ominaisuuksien ympärillä jatkunee.

Ari Perttilä