Massanvaihtoja ja liikkuvia junia

Yksi suurimmista Suomessa käynnissä olevista maarakennustyömaista on Seinäjoki-Oulu ratahanke. Kokkolaan asti työt on pitkälti tehty, mutta siitä eteenpäin työmaa rullaa kiivaimmillaan. Konepörssi kävi tutustumassa hankkeeseen kuuluvaan Kokkola-Ylivieska kaksoisraideprojektiin, jonka rakennuttajana toimii CC Infra Oy. Uuden raiteen rakentaminen vanhan viereen on haastavaa. Liikenteen radalla kun pitää jatkua koko ajan lyhyitä viikonloppukatkoja lukuun ottamatta. Maarakentamisen osuus koko hankkeesta on kaksi kolmasosaa ja massoja siirretäänkin runsaasti.

Ratahanke kuuluu eurooppalaisen rataverkon rungon muodostavaan TEN-T  -rataverkkoon. Tämä on osaltaan tiukentanut rakentamisen ja käytön laatuvaatimuksia ja lisännyt tallennettavien laatudokumenttien määrää. Uuden eurooppalaisen ajattelumallin mukaan laatu mielletään osaksi radan käytön aikaista turvallisuutta ja riskittömyyttä, eikä se tarkoita pelkästään rakenteiden kestävyyttä.

310 miljoonaa maksava Kokkola-Ylivieska rataprojekti on jaettu kolmeen suunnittele ja toteuta (ST)  urakkaan:  Kokkola-Riippa (RU1/25 km), Riippa-Eskola (RU2/30 km) ja Eskola-Ylivieska (RU3/24 km). Urakoiden toteutus on porrastettu alkamaan noin puolen vuoden välein. Kahdella ensimmäisellä urakalla työt ovat käynnissä, kolmas on vasta kilpailutuksessa. RU1:n urakoitsijana on VR Track Oy ja RU2:n Destia Oy.

Koko Kokkola-Ylivieska osuuden pitäisi olla valmiina vuonna 2017, mutta vielä aloittamaton kolmosurakka saattaa aiheuttaa aikatauluun pientä venymistä.

Akselipainot uudella radalla nousevat uusien alus- ja päällysrakenteiden ansiosta 25 tonniin vanhan 22,5 tonnin sijaan. Myös junien maksimi nopeus kasvaa tasoristeysten poistuessa 160-200 kilometriin tunnissa. Nykyisellä perusparantamattomalla radalla saa ajaa korkeintaan 140 kilometriä tunnissa. Tällä hetkellä junia kulkee radalla noin 50 vuorokaudessa, joista puolet ovat tavarajunia. Vuoteen 2030 junaliikenteen odotetaan jopa tuplaantuvan. Etenkin pohjoisen uudet kaivoshankkeet kasvattavat omalta osaltaan raidekuljetuksien tarvetta.

Koko 80 kilometrin matkalle rakennetaan radan varressa kulkeva huoltotie. Alikulkusiltoihin liittyvät tiejärjestelyt ovat yhteispituudeltaan noin 15 -18 kilometriä. Kaikki tasoristeykset poistetaan.

”Siltoja rakennetaan noin 80 kappaletta. Useimmissa paikoissa rakennetaan kaksi siltaa vierekkäin, eli uudelle ja vanhalle raiteelle omansa. Tasoristeyksiä korvaavia alikulkusiltoja rakennetaan 28 kappaletta. Kolme uutta ylikulkusiltaa rakennetaan ja lisäksi korjataan yksi olemassa oleva”, kertoo rakennuttajainsinööri Markku Seppälä (CC Infra Oy).

Ensimmäisellä, suunnitele ja toteuta periaatteella rakennettavalla 24 kilometrin urakkaosuudella (85,2 miljoonaa euroa) on toteuttajana VR-Track Oy. Urakka-alueella Kokkolasta Riippaan massanvaihtoja tehdään turpeen poistossa kaikkiaan 130 000 kuutiometriä ja vielä muitakin vaihtoja 35 000 kuutiota. Vastapenkereitä rakennetaan 85 000 kuutiometriä ja täyttöjä soralla tai murskeella tehdään 52 000 kuutiometriä.

Vanhan radan alta uusitaan kerroksia murskeella kaikkiaan 240 000 kuutiota.  Uuden raiteen rakennettavia kerroksia on 550 000 kuutiometriä. Raidesepelin menekkikin on hulppeat 100 000 kuutiometriä. Uuden radan rakennekerrosten paksuus on 2,42 metriä. Kaikkiaan ykkösurakan osuudella massoja liikkuu reilut miljoona kuutiota, joka on noin 30 prosenttia koko Kokkola-Ylivieska projektin massoista.

Haastavimmat paikat ovat siellä, missä uusi ja vanha raide vaihtavat puolta. Uutta rataa ei rakenneta koko matkaa samalle puolelle, vaan ratageometriaa joudutaan muuttamaan nykyisten rakenteiden ja esimerkiksi maankäytöllisistä syistä. Tällaisia kohtia on kaikkiaan viisi.

”Lisähaasteita tuo esimerkiksi se seikka, että uusi raide rakennetaan liikennöidyn, nykyisen raiteen viereen. Tämä vanhan radan viereen rakentaminen aiheuttaa myös sen, että uutta raidetta otetaan käyttöön vaiheittain,” valistaa rakennuttajainsinööri Erkki Mäki (CC Infra Oy).

Lue koko artikkeli Konepörssistä 10/2013 tai Lehtiluukusta.