Maaranen Oy: Pyöräalustaisella monipuolisesti

Olli Päiviö

Pyöräalustaisten kaivukoneiden vuosittainen myyntimäärä on parisen vuotta ollut noin 250 kappaletta. Tälle vuodelle odotetaan jopa hienoista nousua, joka johtunee suurelta osin rakentamisen kiivaasta tahdista. Varsinkin kaupunkityömailla sekä juuri rakentamisen passauskoneena pyöräalustaista tavataan varsin yleisesti. Maaranen Oy Lempäälästä hankki ensimmäisen pyöräalustaisen Volvonsa kesällä. Noin 20 tonnia painava EWR170E saa kiitosta kuljettajaltaan.

Maaranen Oy:n uusi pyöräalustainen Volvo EWR170E (noin 20 t) on varustettu muun muassa 3D-koneohjauksella sekä tukijaloilla ja puskulevyllä. Humus 10CT -maansiirtokärryllä työmaan sisällä on kätevä kuljettaa mursketta, multaa ja erilaisia tarvikkeita.

Volvo toi markkinoille parisen vuotta sitten pyöräalustaiset, Stage IV -yhteensopivat E-mallinsa EWR150E (16.9-19,7 t), EWR170E (19,7-21,1 t) ja EW220E (23-26,8 t). R-kirjain mallimerkinnässä merkkaa lyhyttä perää. Koneet valmistetaan Saksassa, Konzin tehtaalla. Maaranen valitsi omiin töihinsä parhaiten sopivan kokoluokan eli noin 20 tonnia painavan EWR170E-mallin. Taittopuomi ja 1 790 millimetrin peränylitys tekevät siitä varsin sopivan koneen vaikkapa katutöihin. Konepörssi kävi elokuun lopussa katsastamassa vasta 60 tuntia ajettua konetta yhdessä Volvo Construction Finland Oy:n myyjän Juuso Salosen kanssa.

Valmistajan antama maksimi siirtonopeus on 35 kilometriä tunnissa. Varsin pieniruokaiseksi osoittautunut Volvon dieselmoottori on rakennustyömaalla kuluttanut alle seitsemän litraa tunnissa.

 

”Näppituntuma on, että Tampereenkin seudulla pyöräalustaisten kaivukoneiden kysyntä on ollut kasvusuunnassa. Esimerkiksi raitiotien rakentaminen suosii konetyyppiä, sillä tarvetta on kulkea työmaan sisällä paikasta toiseen. Peräkärryjen vetopisteitä varustellaan myös yhä enenevässä määrin koneisiin. Sen avulla kulkevat työlaitteet ja työkalut kätevästi mukana. Työmaan sisällä myös erilaisia materiaaleja on helppo siirtää, kun kuormat saa tehtyä suoraan koukussa olevaan kärryyn ja kippaaminen sekä perälaudan avaaminen onnistuvat peruskoneen hydrauliikkaa hyödyntämällä”, aloittaa Salonen.

Mies navigoi edellä Skanskan kerrostalotyömaalle Pirkkalaan. Hetken etsimisen jälkeen keltainen Volvo ilmestyy horisonttiin. Markku Ruotsalainen viilettää kaivukoneellaan kevyen pölypilven saattelemana ja murskekuorma peräkärryssä.

Kärry on virolaisvalmisteinen Humus 10CT, jonka maksimi kapasiteetti on 10 ja tyhjäpaino 2,8 tonnia. Se soveltuu erinomaisesti pyöräalustaisen perään, sillä SSAB Hardox 450 -teräksestä valmistettu lava voidaan helposti tyhjentää myös kauhallinen kerrallaan, suoraan vaikkapa kaivantoon. Pohja kestää kauhalla raapimisen.

Kaikki valot ja letkut on asennettu suojaan runkorakenteisiin. Kiinnityskoukkuja on kuusi lavalla ja kuusi lavan ulkopuolella, joten kuorma saadaan sidottua tiukasti kiinni kuljetuksen ajaksi. Vakiona kärryn tilavuus on 4,6 kuutiometriä, mutta lisälaidoilla päästään aina 14 kuutiometrin tilavuuteen.

”Tällä työmaalla kärry on osoittautunut erittäin hyödylliseksi. Nytkin avaamme seinän vierustaa auki ja lisäämme kivituhkaa. Sitä on nopea hakea kasalta ja saan tiputtaa sen kauhalla lavalta suoraan kaivantoon”, aloittaa Ruotsalainen.

”Lainsäädäntöä tosin saisi hieman muuttaa. Pienet materiaalien siirrot pitäisi sallia. Kukaan ei nyt autoilijoiden reviirille näillä kykene. Montulta saavat automiehet kyllä edelleen rauhassa ajaa materiaalit työmaille, mutta toisinaan esimerkiksi pienien multa- tai murskemäärien kuljettamiselle tielläkin olisi tarvetta. Nythän saan kuljettaa vain koneen omia varusteita työmaalta toiselle.”

Maarasen Volvo tankataan vain ja yksinomaan korkeamman veroasteen dieselöljyllä. Kulutus on ollut keskimäärin 6-7 litraa tunnissa, joten polttoainekulut pysyvät silti varsin maltillisina.

Ohjaamossa on Novatronin näytön lisäksi vielä tabletti. Se hahmottaa Ruotsalaiselle sen, mitä ennen pidettiin paperiversiona kädessä. Työmaan koko kuva on siinä. Erittäin tervetullut yksityiskohta on iso, ulosvedettävä työkalulaatikko alarungossa.

Ohjaamossa koettua

Ruotsalaisen mielestä Volvon ohjaamo on erittäin kuljettajaystävällinen. Pyöräalustaisten ajamisesta ensimmäiset kokemukset ulottuvat jo 20 vuoden taakse, joten lausunnoilla on kaikupohjaa.

”Kaikki toiminnot on alistettu kahvoihin. Esimerkiksi ohjaus sekä tukijalkojen ja puskulevyn hallinta ovat napeilla ja rullilla. Tuenta onnistuu vasemmalla kaivivivulla, kun on tehty vaihto ensin napilla. Ohjauspyörääkään ei tarvitse veivata, jos ei tahdo”, virnistää Ruotsalainen.

Bluetooth-yhteyden avulla käytössä on myös handsfree.  Myös näkyväisyys ohjaamosta saa kiitosta. Taittopuomi nousee siirtoajossa nippuun koneen sivulle siten, että näköyhteys oikeallekin on melko esteetön. Toki kuollut kulma takaoikealla on, mutta se katetaan kameralla.

Katkaisimia ohjaamosta on pystytty vähentämään siten, että yhä enemmän toimintoja ohjataan näytöstä. Tästä esimerkkinä tuennan valinta puskulevyn ja tukijalkojen välillä

Volvossa on automaattiset akseli- ja kaivujarrun lukko, jotka kytkeytyvät päälle kun nopeus on nollassa. Kuormaaminen kärrystä ja kärryyn onnistuu tukijalkoja tai puskulevyä maahan laskematta.

onnistuu näytön avulla. Myös esimerkiksi ilmastointilaitetta ohjataan näytön antaman informaation kautta. Ohjauspainikkeet sijaitsevat oikealla, kaivuviun ja ikkunan välissä. Myös kaivuvipujen katkaisimilla näytön toimintoja voi ohjata.Näytön kautta voidaan myös tallentaa yhteensä 20 eri työlaitteen parametrit nopeasti uudelleen valittaviksi.

Ruotsalainen hyödyntää Skanskankin työmaalla Novatronin 3D-koneohjausjärjestelmää. Hän on kiinnittänyt sen yläpuolelle vielä tabletin, jossa työmaan piirustukset ovat auki koko ajan. Vakiona koneessa on kamerat taakse ja sivuille. Lisävarusteena saa 360 asteen lintuperspektiivin näkymän tarjoaman kamerajärjestelmän. Lisävarusteena niin ikään saa myös siirtoajon pomppuja tasaavan puomin jousitusjärjestelmän, joka kytkeytyy automaattisesti viiden kilometrin tuntinopeudella.  Uutta on, että nopeuteen 20 kilometriä tunnissa saakka voi ohjata joystickin rullalla. Sitä suuremmilla nopeuksilla on tartuttava ohjauspyörään.

Volvossa on automaattinen lukitus pysäköintijarrulle ja oskilloivalle akselille. Se kytkeytyy, kun nopeus putoaa nollille. Mitään nappeja ei tarvitse painaa. Lukitukset myös avautuvat automaatilla, kun liikkeelle lähdetään. Ja ajan hengen mukaisesti automatiikat tyhjäkäynnille ja moottorin sammumiselle ovat myös olemassa.  Erittäin tervetullut yksityiskohta koneessa on matalalle alarunkoon sijoitettu tilava työkalulaatikko, johon voi pinota tavaraa yli 100 kiloa.

Toimitusjohtaja Sami Maaranen (vas.) ja Tampereella Volvo-myyntiä tekevä Juuso Salonen sekä kuljettaja Markku Ruotsalainen Skanskan rakennustyömaalla Pirkkalassa.

Lopuksi Ruotsalainen mainitsee vielä yhden hienon ominaisuuden. Vakionopeussäädin antaa mukavuutta siirtoihin.

”Eipä tarvitse koko ajan polkea jalalla lattiaan. Ja kun koneen saa kulkemaan vakionopeussäätimen avulla vaikka etanan vauhtia, niin sitä voi hyödyntää myös samalla kaivaessa.”

 

Voimanlähteenä on Volvon oma D4J ja teholukemaksi annetaan 112 kilowattia. Kolminopeuksinen voimansiirto takaa maksiminopeudet 20, 30 ja 35 kilometriä tunnissa. Lisähydrauliikan tuottoa eri työlaitteille on käytössä 240 litraa tunnissa.

Maaranen Lempäälästä

Sami Maaranen perusti yrityksensä Maaranen Oy:n vuonna 2013 ja omien sanojensa mukaan lähti nollasta liikkeelle. Virkamieshommissa aiemmin toiminut Sami oli kuitenkin touhunnut koneiden kanssa jo aiemmin ja ala kiinnosti.

Kasvu on ollut nopeaa ja nyt 30 kilometrin säteellä Tampereelta operoiva Maaranen työllistää jo reilut 20 omaa työntekijää. Aliurakoitsijoitakin on remmissä puolenkymmentä. Pääasiallisesti tehdään töitä rakennusliikkeille, mutta myös yksityisille mahdollisuuksien mukaan. Liikevaihto vuonna 2018 oli 4,2 miljoonaa euroa.

Kalustossa on 10 kaivukonetta , joista kaksi pyöräalustaista. Suurimmat ovat 30 tonnisia ja Doosan on päämerkki. Edelleen työmailla häärii puolenkymmentä kuorma-autoa sekä muuta maarakennuskalustoa.

”Hektistä tämä on ollut jo vuosia. Neljältä ei näissä hommissa työpäivä pääty ja viikonloput kuluvat usein paperihommissa. Pitkät kesälomat ovat pois suljettuja. Toisella puolen vaakakuppia on sitten yrittäjän vapaus”, tiivistää Sami Maaranen.

Työmaita on käynnissä useita eri paikkakunnilla Tampereen ympäristössä.

”Talveahan maanrakentaja aina jännittää, mutta ainakin viime vuosina hommia on pystytty tekemään läpi vuoden.”

Lue myös: Volvot montulla -maansiirtopäivä 25.10.2019 Vantaalla.

Ohjaamosta on hyvä näkyväisyys myös okealle puolelle.