Lännen Tractors Oy – vahvasti vientiyhtiö

Olli Päiviö

Nykyään vahvasti kansainvälistyneen,  Lännen Tractors Oy:n reilusti yli puolivuosisataiset vahvat juuret ovat syvällä loimaalaisessa plinisavessa. Kyläsepän vaatimattomasta pajahökkelistä alkanut toiminta on kasvanut nykyisiin kansainvälisiin mittoihinsa määrtätietoisen tuotekehityksen ja osaavan henkilöstön sekä ajan hermolla ratsastavien tuotteiden avulla. Konepajan perustajan Teuvo Syväsen aikaan 50-luvulta 80-luvulle pääpaino Suomessa oli vielä maaseudun kehittämisessä, kuten peltojen raivauksessa, metsäojituksissa ja teiden rakennuksessa. Nyt on toisin, urbanisoituminen on vallalla oleva trendi. Lännen arvot tuotekehityksessä ja tuotannossa perustuvatkin kestävään kehitykseen.

Maailma ja Suomikin on kaupunkilaistunut ja kaupunkilaistuu edelleen vauhdilla. Infrarakentamisen tarve voimistuu. Loimaan lakeuksilla onkin viime vuosina mietitty, miten vastata kaupungistumiseen sekä nykyisten tiukkojen päästömääräyksien ja ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin ympäristöarvoja ja kustannustehokkuutta unohtamatta. Nykyiset konemallit on suunniteltu ja tehty juuri edellä mainittuja asioita silmällä pitäen. Teollisuusneuvos Teuvo Syvänen luopui kaivuritehtaastaan 80-luvun alussa. Kaivurikuormain, tai kuten tuolloin mieluusti sanottiin traktorikaivuri, eli kulta-aikaansa. Konepajan ohjelmistossa oli 90-luvun puoliväliin asti kaksi merkkiä: Lännen ja James.

Lännen Tractors Oy valmistaa Lännen- sekä Watermaster-koneita Loimaalla kestävän kehityksen periaatteita noudattaen niin tuotannossa kuin valmiissa tuotteissa. Kaikkein valmistamiensa koneiden yhteisiä piirteitä ovat hyvä liikkuvuus ja monitoimisuus. Sekä Lännen että Ruotsissa valmistettava Lundberg varustellaan eri työlaitteiden avulla aina ympärivuotiseen käyttöön.

Ne kilpailivat markkinoilla kutakuinkin tasapäin ja toisiaan vastaankin. Myytiinhän niitä omien myyntiorganisaatioidensa kautta. Molemmille riitti asiakkaita ja 80-luvun huippuvuosina konetyypin kokonaismarkkinat olivat jopa 500 kappaleen paremmalla puolella. Tuolloin niillä vielä pääosin vain kaivettiin ja kuormattiin, joten kaivurikuormain oli osuva nimitys konseptille.  Jameksen tuotanto loppui vuonna 1994 ja seuraavana vuonna kaivurikuormainten kokonaismarkkinat olivat enää noin 200, joista Lännen-koneiden osuus 64 konetta. Viime vuonna Suomeen toimitettiin Lännen- ja Lundberg-tyyppisiä koneita noin 300 kappaletta, joista niin sanottujen kaivurikuormainten osuus oli noin 10 prosenttia.

Isot maamassat siirretään ja suuret kuopat kaivetaan nykyään erikokoisilla ympäripyörivillä kaivukoneilla ja kun materiaalia kuormataan ympäri vuorokauden, on töissä yleensä pyöräkuormaaja. Ja näin pitääkin olla.  Tämä Lännelläkin totta kai tiedostetaan. Erikoiskoneita niiden vahvimmalla sektorilla ei pyritäkään korvaamaan, vaan tarjoamaan ratkaisu niille, joilla on tarve yhden koneen avulla monenlaisille työsuorituksille vuoron perään. Koska yritys panostaa ideologiassaan yhteen peruskoneeseen ja useaan työlaitteeseen, on Loimaalla lanseerattu termi monitoimikone yrityksen valmistamista tuotteista puhuttaessa. Se kuvastaa juuri mahdollisten työtehtävien monimuotoisuutta. Traktorikaivurilla ei ole enää mitään tekemistä nykyisen komponenttirakenteisen Lännen-erikoiskoneen kanssa.

Käyttöaste kasvuun

”Peruslähtökohta on, että monilla Suomen työmailla koneet seisovat aika pienellä käyttöasteella. Joka työhön on monasti oma konetyyppinsä. Kuopat kaivetaan kaivukoneella, rekat puretaan ja lastataan pyöräkuormaajalla ja ihmisiä nostetaan erillisellä henkilönostimella. Lännen-koneilla suoriutuu jokaisesta edellä mainitusta työstä eli kolmen koneen ja ehkä kuljettajankin sijaan tarvitaan vain yksi Lännen-erikoiskone ja sille ammattitaitoinen kuljettaja. Monet vuoden kiertoon eli eri vuodenaikoihin liittyvät hoitotoimenpiteet voidaan tehdä Lännen-koneilla ja ennen kaikkea myös Lundberg-taajamakoneilla”, aloittaa Lännen Tractors Oy:n toimitusjohtaja Timo Huttunen.

Toimitusjohtaja Timo Huttunen (oik.), myyntijohtaja Juhani Kaitila ja tehtaanjohtaja Jouko Paalanen peräävät julkisiin hankintoihin suurempaa vastuuta ympäristöstä. Viranomaiset edellyttävät konevalmistajilta päästömääräysten käyttöönottoa, mutta samalla julkinen sektori työllistää yhä vanhan teknologian koneita ja laitteita. Kilpailutus perustuu miesten mukaan myös liian usein vain yksittäiskoneiden tuntihintoihin eikä työmenetelmiin, joilla voitaisiin vähentää koneiden määrää työsuorituksissa ja säästää kustannuksissa.

 

Jotenkin tämä ajatus on osittain kentältä kadonnut tai se ei ole sinne edes koskaan levinnyt. Lännellä nähdäänkin suurena haasteena saada oma tärkeä sanoma leviämään niin työn tekijöille kuin ennen kaikkea niiden teettäjille. Varsinkin tilaajapuolen osalta on tekemistä.

”Yksityisen puolen moni urakoitsija on oivaltanut pääsevänsä kustannustehokkuuteen ja hyvään käyttöasteeseen valitsemalla monikäyttöisen koneen. Sama suuntaus toivottavasti näkyy myös kunnissa ja kaupungeissa. Julkisen sektorin päätöksenteko on kuitenkin monin paikoin erkaantunut käytännön tason tekemisestä eli siitä, miten ja millaisilla koneilla eri työmaiden tehtävät saadaan kokonaistaloudellisimmin suoritetuksi. Kunnallisissa töissä koneet ovat usein hyvin pienellä käyttöasteella. Meidän pitää edelleen vain yrittää saada informaatio kohdennettua paremmin töiden tilaajille”, sanoo myyntijohtaja Juhani Kaitila.

Lännellä on siirrytty tänä syksynä kaikissa käytettävissä moottoreissa jo Stage IV –päästöluokkiin. Tämä pätee niin Lännen-, Lundberg- kuin Watermaster–tuotteisiinkin. Kaikilla kilpailijoilla ei pakokaasujen päästöluokka tällä tasolla vielä ole.

”Kentällä myydään vielä koneita jopa IIIB-teknologian moottoreilla. Myös kymmenen vuotta vanhaa IIIA-vaihetta näkee edelleen. Me olemme nyt nykyvaatimusten mukaisesti saaneet partikkeli- ja typen oksidien päästöt tiukalle Stage IV-tasolle kautta koko linjan”, jatkaa Kaitila.

”Julkisissa hankinnoissa ei tätä asiaa korosteta tarpeeksi. Kun viranomaiset edellyttävät meiltä tiettyä päästötasoa, pitäisi hankinnoissakin antaa pisteytyksessä sille kuuluva painoarvo. On väärin, että julkinen puoli käyttää edelleen vanhaa ja saastuttavaa teknologiaa”, jatkaa Huttunen. ”Näkisin etulinjassa kulkemisen myös Suomen kilpailukyvyn kannalta tärkeäksi asiaksi. Kun julkinen hallinto etenisi etunenässä valintoineen, voisi sitä käyttää viennin edistämisen referenssinä tyyliin: näin meillä Suomessa nämä ympäristöasiat on hoidettu."

Monelle mantereelle

Lännen MCE on nykyään varsin korkean teknologian kansainvälinen yritys. Viennin osuus kasvaa eli kyseessä on juuri sellainen konsepti, jollaisia valtiovaltakin haluaa Suomeen yhä enemmän. Talouden nousu tapahtuu juuri vahvalla viennillä.  Lännen kotimarkkinoita ovat Suomi ja Ruotsi, joiden osuus MCE:n noin 50 miljoonan euron liikevaihdosta on hieman yli puolet ja loput tulee viennistä. Kolmanneksi tärkeimpiä ovat kehittyvät maat Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa, joissa Watermaster on suosittu. Vesireittien ruoppaamista eri mantereilla riittää. Tuotteista Lännen on suurin ja se vastaa vajaata puolta liikevaihdosta. Lähes yhtä suuri on Watermasterin osuus.

Watermastereita on viety vuosien saatossa ympäri maapalloa. Kuvassa yksi kone on imuruoppaustöissä Kolumbiassa. Tällä hetkellä Loimaalta valmistuu pari konetta kuukaudessa. Ja jokaisessa on osoitelappu valmiina.

”Lännen-koneilla olemme vahvoja Pohjoismaissa ja lähialuilla, mutta myös muualle Eurooppaan on vientiä. Viimeisimmät kaupat teimme Luxemburgiin, Bulgariaan ja Ranskaan, joten uusiakin vientikohteita kartoitetaan koko ajan. Omat kotimaiset referenssikohteet auttaisivat huomattavasti vientiponnisteluissa. Näin pääsisimme näyttämään, miten tuottavuutta ja ympäristöystävällisyyttä voidaan tuotteillamme parantaa”, kertoo Huttunen.

Lundberg-taajamakoneet ovat vahvasti pohjoismainen konetyyppi ja sen markkina-alueina ovatkin Skandinavian maat.

”Watermaster-kauppoja tehdään tasaiseen tahtiin ja Afrikka on tullut toistaiseksi hiljentyneen Venäjän tilalle tärkeänä markkina-alueena. Sambian valtion kanssa on tehty merkittävä 10 koneen kauppa. Vesireitit ovat tärkeitä kulkuväyliä siellä, sillä tiestö on huonossa kunnossa. Egyptin kalatalousministeriölle on hiljattain myyty neljä konetta. Siellä Niilin sivujuoksuilla niitä käytetään kala- ja äyriäistuotannossa”, kertoo Huttunen esimerkkejä eksoottisista kauppakumppaneista.

Tällä hetkellä Watermaster-ruoppaajia tehdään noin kahden koneen kuukausivauhdilla. Lännen- ja Lundberg -koneiden valmistusvauhti on molemmilla 6-7 konetta kuukaudessa.

Runkotehtaaseen panostettu

MCE-konsernin 160 työntekijästä 100 työskentelee Loimaalla. Jokaisella yhtiön konemerkillä on oma tuotekehitysosastonsa ja kokoonpanolinjansa. Lännen- ja Watermaster-linjat sijaitsevat Loimaalla ja Lundbergit kasataan Ruotsin Skellefteåssa.  Loimaalla on luovuttu ohutlevykomponenttien valmistuksesta ja useita osia sekä komponentteja tulee nykyään yhteistyökumppaneilta.

”Viimeisen 10 vuoden aikana olemme investoineet tuotantoon paljon. Neljä vuotta sitten aloimme miettiä, mitä on strategisesti järkevää valmistaa itse ja mitä taas kannattaa ulkoistaa. Pohdinnan lopputuloksena runkotehdasta lähdettiin kehittämään ja esimerkiksi plasmaleikattujen teräsosien valmistus annettiin alihankkijoille. Rungot hitsataan meillä kasaan valmiista osista ja koneistetaan isoissa työstökeskuksissa. Loimaa valmistaa runko-osat myös Ruotsiin Lundbergille”, kertoo tehtaanjohtaja Jouko Paalanen.

Jonkin verran runkotehtaalla tehdään osia myös talon ulkopuolelle.

”Toinen tällä hetkellä käynnissä oleva toimenpide on Lännen 50-projekti, jossa keskitytään kokoonpanon varmuuden ja materiaalivirtojen hallinnan jatkuva kehittämiseen sekä tuotantohäiriöiden minimointiin, ottaen samalla huomioon Lännen-monitoimikoneiden yksilöllisyys”, jatkaa Paalanen.

Logistiikkakeskus on osa uutta tuotantokonseptia. Sinne varastoidaan alihankkijoilta tulevat osat ja komponentit. Keskuksesta kerätään komponenttisetit, jotka viedään kokoonpanolinjalle oikeaan aikaan. Esimerkiksi Lännen-koneiden kokoonpanossa on 10 eri pistettä. Lännen 50-projekti on Paalasen mukaan hyvässä vauhdissa, ja kehittäminen on jatkuva prosessi. Ja koska tuotteissa korostetaan ympäristöystävällisyyttä, on tuotannossa myös noudatettava samoja arvoja. Loimaan kiinteistö siirtyi tänä vuonna biolämpöön ja tehtaalla on siirrytty energiaa säästävien LED-valojen käyttöön. Näiden yhteisvaikutuksesta ilmakehästä poistuu 550 000 kiloa hiilidioksidia vuosittain, mikä vastaa noin 150 henkilöauton vuosipäästöjä.

”Uusi, juuri markkinoille tullut Lännen K-malli suunniteltiin asiakaslähtöisesti, mutta myös tuotannollisesti järkevästi”, päättää Paalanen.

Palaamme muun muassa uuteen K-malliin Konepörssin sivuilla ja täällä internetissä myöhemmin tänä vuonna. Uusi Lundberg 40-sarja esiteltiin Lepaa 2016 –näyttelyssä elokuussa.

Lännen MCE on siirtynyt Stage IV -vaiheeseen kaikissa tuotteissaan. FinnMetko-näyttelyssä näytillä oli ensimmäinen Lännen K-sarjalainen. Tehoa on tullu hieman lisää. Voimanlähteenä on Agco Power 49 AWF -moottori, jonka maksimiteho on 127 kilowattia.