Lännen-luottopakki Raimo Ryhtä

Pienemmässäkin kaupungissa infrapalvelujen hoito kysyy monipuolisista töistä selviytyvää, tehokasta kalustoa. Erilaisia työtehtäviä on ihan yhtä paljon kuin suuressakin kaupungissa, mutta työlaji vaihtuu nopeammin. Rajallinen budjetti ei anna eväitä ostaa erilaisia konetyyppejä tai ottaa rajattomasti ulkopuolisia yksiköitä töihin. Reilun 17 000 asukkaan Forssassa on oivallettu erikoiskoneen merkitys ja siitä saatavat hyödyt. Jokioisilla maatalouttakin harjoittava Raimo Ryhtä hoitaa niin katurakennuksen, ympäristönhoidon kuin viherpuolenkin askareita yhdellä ja samalla koneella. Lännen 8600i Premium taipuu moneen.  Kuusivipuisella, Nuffieldin päälle asennetulla Ukkomestarilla ensimmäiset raapaisunsa äitimaan pintaan tehnyt Raimo ajaa jo kuudetta Länkkäriään. Välillä kalustossa on ollut tela-alustaisia kaivukoneitakin, mutta nykyinen vakiotyö Forssassa vaatii juuri monipuolisen Lännen-kaivurikuormaajan.

”Noin 20 vuotta minulla on ollut loimaalainen Länkkäri. Pitoaika on yleensä sellaiset 3–4 vuotta. Tällä Premium-mallilla olen kerryyttänyt kahden vuoden aikana tunteja noin 4000. Kait tästä vielä kerran pitää kone vaihtaa”, toteaa kohta 60 vuotta täyttävä urakoitsija.

Pitkän linjan Lännenmies on tuttu näky Loimaan tehtaallakin. Perinteet Lännen mannekiinina ja tuotekehittelyyn osallistuvana ideanikkarina ovat pitkät. Jo Lännellä pitkän työuran tehneen Pentti Lappalaisen kanssa istuttiin iltaa, ei maailmaa vaan koneita parantamassa. Uuden K-mallin ideoijanakin Raimo on palaveerannut tuotekehityspäällikkö Topi Ritakallion kanssa.

”K-mallin uutta sivupaneelia soviteltiin Topin kanssa yhdessä alumiinimallina ensin toimistotuolin käsinojalle”, toteaa Raimo.

Koeajot muutaman muun käyttäjän kanssa tehtaalla myös järjestettiin silloin, kun K-malli oli vasta protoasteella. Lännellä on aina ymmärretty, että parhaat kehitysvinkit tulevat ammatikseen koneita ajavilta.

”Tämä Premium on eräänlainen ison ja pienen koneen välimalli. Halusin juuri tällaisen tehtaalta. Tässä on isomman mallin akselistot, vaihteisto, renkaat ja etukuormaaja. Käyttökierosaluetta laskee ja polttoainetaloutta parantaa niin ikään suurempi hydraulipumppu. Powershift-aluevaihteisto antaa katkeamattoman työkierron. Pienemmästä koneesta on moottori ja kaivulaite. Näin saatiin hieman painoa pois isompaan malliin verrattuna. Ja tietenkin hankintahinta jäi myös jonkun verran 8800-mallista”, listaa Ryhtä.

Forssan kaupungille Raimo on tehnyt töitä nyt nelisen vuotta. Työtehtävät ovat monipuolistuneet koko ajan.

”Joka vuosi keväällä ensimmäiseksi korjataan aurausvauriot. Se jälkeen vaihdetaan kaikkiin kaupungin puistojen, leikkipuistojen ja päiväkotien hiekkalaatikoiden hiekat, määrältään noin 200 tonnia. Niiden jälkeen siirretään keinuja ja muita leikkivälineitä syrjään ja turvahiekat pöyhitään ja tarvittaessa vaihdetaan (noin 80 t/vuosi). Forssassa puistoja pelkästään on jo nelisenkymmentä ja muut alueet päälle.”

Kaikki hiekkojen vaihdot pyritään saamaan loppuun juhannukseen mennessä.

Etupäässä takaperin

”Seuraavaksi alkaa teiden ja katujen aurausvallien poisto ja vaurioiden korjaus. Käytössäni on itse tehty tasauslevyn ja rullan yhdistävä työkalu. Rullan ansiosta vältetään käsityötä, kun nurmikon pinta pysyy ehjänä. Kauhan pohja kuluisi siinä hommassa liian nopeasti. Tällä tavalla käydään läpi noin 230 kilometriä katuverkkoa, joka koostuu

160 kilometrin matkalta katuja, 60 kilometrin pituudesta kevyenliikenteen väyliä ja vielä 12 kilometria puistokäytäviä. Voisikin sanoa, että ajan keväisin kolme viikkoa koneella yhtä mittaa takaperin, noin 200 kilometriä viikossa”, jatkaa Raimo. Ilman Länkkärin täydellisiä takahallintalaitteita homma jäisi tekemättä.

Leikkipaikoilta kerättyä hiekkaa käytetään uudestaan kaivantojen täytteenä tai vaikkapa uusien puistojen perustuksissa. Samalla keväisellä kierroksella putsataan myös sadevesikaivojen kannet. Kiinteistöpuolelle Raimo kaivaa muun muassa sadevesijärjestelmiä. Asfalttipohjien tekoa on myös usein lukujärjestyksessä. Tämän vuoden erikoistöihin kuului muun muassa sadan puun istutukset, mikä tietysti liittyy Suomi 100 -vuotta teemaan. Tänä kesänä on muutenkin tehty paljon kertaluonteisia erikoishommia, sillä hiekkojen vaihto oli poikkeuksellisesti kesken vielä heinäkuussa. Työkohteita voi päivän aikana olla parisenkymmentäkin. Kun Länkkärin ajonopeus on maksimissaan 45 kilometriä tunnissa, niin työkohteesta toiseen siirtyminen käy nopeasti.

”Joskus käyn itsekin ajamassa kuorma-autoa Raimon työparina ja täytyy sanoa, että kaupungissa en pääse autolla yhtään edelle. Olemme samaan aikaa työkohteessa”, kertoo Forssan kaupungin infrapalvelun katumestari Mikko Vähä-Touru. Kauimmaiset kohteet ovat noin 20 kilometrin päässä kaupungin varikolta. Yleensä liikutaan keskustan alueella hyvinkin tiiviisti.

Ei jalkoja, ei jalkoja

”Toinen asia mikä lisää työn nopeutta, on että tukijalkoja en ole nähnyt Raimon laskevan alas milloinkaan. Kun aiemmin piti siirtää autoa jatkuvasti, niin nyt Raimo siirtää kaivuriaan ja ajaa lavan luo lastaamaan. Kadulla emme yleensä plokkaa kuin yhden kaistan”, lisää Vähä-Touru.

”Olenkin sanonut tehtaalle, että minulle voi tehdä koneen ilman tassuja. Aina ne on silti siihen laitettu”, virnistää Lännenmies.

Rungon Raimo olisi halunnut koneeseen korotettuna, jolloin kuormauskorkeutta olisi tullut 70 millimetriä lisää. Hän myöhästyi ideassaan hieman ja kone oli silloin jo linjoilla koottuna. Näin myös peräkärryn korkeammalle sijoittunut vetopiste olisi antanut paremman maavaran. Jos ei tukijalkoja tarvitsekaan veivata ylös/alas, niin NOX-

kauhanpyörittäjä ja etenkin pihdit ovat koko ajan käytössä.

”Laiskana miehenä en paljon viitsi ohjaamosta turhan takia alas kavuta, joten pihdillä nostelen graniittikiviä, putkia ym. Aika paljon pieniä puitakin revin juurineen. Pihti on päivittäisessä käytössä.”

Entäpä sitten Lännen vakiovarusteisiin edelleen kuuluva kulmakaivulaite?

”Se on edelleen kätevä kapistus monessa paikassa. Sillä esimerkiksi on helppoa kiertää puuta tai pylvästä. Tosin sen käyttö on vähentynyt, kun kauhan pyöritys on vaihtoehtoisena toimintana ja prioriteettina pyöritys on ensin. Tulee siis tehtyä pyörittäjällä sekin, mikä kulmakaivulaitteella olisi ehkä kätevämmin saavutettavissa.”

Raimo luettelee vielä monia tavallisia ja vähän erikoisempia töitä, joita hän on Länkkärillään vuosien saatossa tehnyt. Juttelemme hetken myös eri konetyyppien mahdollisuuksista selvitä Forssan kaltaisen kaupungin töistä.

”Toki täytyy myöntää, että kaivurikuormaaja on kompromissi eri konetyypeistä, mutta sillä tekee niin pyörä- sekä tela-alustaisen kaivukoneen kuin pyöräkuormaajankin työt. Täällä ei ole jatkuvaa kaivamista tai kuormaamista, vaan työtehtävät vaihtuvat koko ajan, silloin muunneltavuus on tärkeää”, toteavat Ryhtä ja Vähä-Touru yhdestä suusta.

”Korostaisin edelleen suurta siirtonopeutta ja siihen yhdistettyä kuljetuskapasiteettia. Kun Raimo tekee viherpuolelle vaikka nurmikon pohjaa, kulkee kauhassa multaa ja muitakin tavaroita tarpeen mukaan. Ei oikein onnistu muilla konetyypeillä”, täydentää Vähä-Touru.

Ryhtä lähtee konevarikolta jatkamaan töitään. Paiskaan kättä vielä Vähä-Tourun kanssa. Lopuksi hän kertoo Raimon ja Lännen-koneensa tuoneen kaivattua tehoa kaupungin töihin. Mies on luotettu ja arvostettu ammattilainen. Pitkä ura konetyypin parissa näkyy. Länkkäri on kasvanut Raimon hermoratojen jatkeeksi ja hommissa on tekemisen meininki.