Kuusi vuosikymmentä kuljetuskalustoa

Jussi Mikkola

Pohjanmaan rannikolla sijaitseva Närpiö tunnetaan laajasti kasvihuoneviljelmistään. Närpiöläiset tomaatit ja kurkut sekä muut vihannekset ovat suurimmalle osalle suomalaisista tuttuja tuotteita. Kuljetusalan ihmisille Närpiö on tuttu myös päällirakenne- ja perävaunutuotannosta, joka paikkakunnalla on merkittävää. Oy Närko Group Ab on yhdistänyt mainitut kaksi toimialaa jo kuuden vuosikymmenen ajan.

Kuusikymmenvuotiaan Närkon tehdasalue Närpiön Nixbackan teollisuusalueella. Mustavalkoisessa kuvassa on vuonna 1960 valmistunut ensimmäinen tehdashalli, joka värikuvassa näkyy konttorirakennuksen takana, ainoana harjakattoisena nykyisen tehdasrakennuksen osana.

Viisikymmenluku oli Suomessa voimakasta jälleenrakentamisen aikaan. Toisen maailmansodan jäljiltä maamme oli edelleen itsenäinen, mutta kaipasi kipeästi korjaamista kaikilla elämän sektoreilla. Sota oli tullut kalliiksi myös aivan konkreettisesti, eikä varallisuutta ollut oikein kellään. Edes pankeilla ei ollut rahaa lainattavaksi.

Perustamispääomaa osakeannilla

Yhteiskunnan elpyminen kasvatti kysyntää myös kuljetusvälineille. Vuonna 1959 närpiöläinen yrittäjä Egil Gullström päätti yhdessä viiden muun yrittäjän kanssa perustaa autojen päällirakenteita valmistavan yrityksen. Rahoituksen he hankkivat järjestämällä osakeannin, ja lopulta perustetulla Oy Närko Ab:lla oli 80 omistajaa ja osakepääomaa 25 miljoonaa silloista markkaa.

Närkon 60-vuotisjuhlalogo tulee tänä vuonna tutuksi monen päällirakenteen ja perävaunun kyljestä.

”Kolme miljoonaa markkaa tuli apporttina, eli materiaalina, kuten työkaluina”, kertoo yrityksen syntyhistoriasta Närko Groupin toimitusjohtaja Hannu Louhi, joka itse on tullut taloon vuonna 1989.

Gullström jatkoi menestyksekkäästi myös vihannesten pakkausliiketoimintaa, ja vuonna 1965 hän osti koko Närkon osakekannan itselleen. Siitä lähtien Närko on ollut Gullströmin perheen omistuksessa, nykyisin yhtiön omistavat vuonna 2004 edesmenneen Egil Gullstömin tyttäret.

Kuljetusvälineitä ja vihanneksia

Tänään Närko Groupiin kuuluu päällirakenteita ja perävaunuja valmistava Oy Närko Ab myyntiyhtiöineen, päällirakennekomponentteja valmistava Trailer-Rigg Oy sekä vihannestukku Botnia Vihannes Oy. Konsernin liikevaihto oli viime vuonna runsaat 55 miljoonaa euroa, josta Närkon osuus on noin 80 prosenttia. Työntekijöitä konsernissa on noin 250, joista noin 220 työskentelee päällirakenteiden ja perävaunujen tai niiden komponenttien tuotannossa.

Vuonna 2018 Närko valmisti 747 päällirakennetta tai perävaunua. Närkolla tuotteet jaotellaan viiteen pääryhmään; umpikaapit, lavavaunut, metsä, alustat ja dollyt. Metsätuotteisiin kuuluvat puutavaraperävaunut sekä hakekorit ja -vaunut.

”Enin osa tuotannosta alkaa olla umpikoreja tai -perävaunuja”, sanoo Oy Närko Ab:n toimitusjohtaja Nicklas Pärus.

Nicklas Pärus (vas.) on Oy Närko Ab:n toimitusjohtaja. Hannu Louhi johtaa Närko Groupia, ja Krister Nyholm on Närkö Finlandin myyntipäällikkö.

Vienti tärkeässä asemassa

Kuten useilla suomalaisilla alan valmistajalla, myös Närkolla suuri osa tuotannosta menee vientiin. Pohjanmaan rannikolta on perinteisesti ollut hyvät kaupalliset yhteydet Ruotsiin, ja Närkokin perusti oman myyntiyhtiön länsinaapuriin jo 1970-luvun alussa. Viime vuonna Ruotsissa rekisteröitiin 212 Närko-perävaunua, millä heltisi rekisteröintitilastossa neljäs sija. On hyvä huomata, että kaksi suurinta toimijaa, jotka valmistavat lähinnä euromittaisia standardipuoliperävaunuja, nappasivat yhteensä lähes puolet markkinoista.

Ruotsissa Närko omistaa myös viisikymmenvuotiaat perinteet omaavan, muun muassa sivukippaavia päällirakenteita Uumajan lähellä Holmsundissa valmistavan Atrans Ab:n. Norjassa Närko on toiminut osakkuusyhtiön kautta jo yli 30 vuotta.

Kotimaassa mittamuutosten jälkeistä elämää

Vetokytkin perävaunussa on yhä yleisempi näky. Useampien perävaunujen kytkeminen vetoautoon tuo lisää haasteita sekä kuljettajalle että huoltohenkilöstölle. Etenkin sähköliitäntöjen tulee olla ehdottomasti kunnossa, jotta kaikki turvavarusteet toimivat niin kuin on tarkoitettu.

Myös Suomessa myynti ja jälkimarkkinointipalvelut tapahtuvat oman yhtiön, Närko Finland Oy:n kautta. Kotimaan perävaunumyyntiin ovat myyntipäällikkö Krister Nyholmin mukaan oman haasteensa antaneet tammikuussa muuttuneet mittasäädökset.

 

”Asiakkaat ovat olleet varovaisia ja osittain myös epätietoisia uusien mittojen haasteista ja mahdollisuuksista. Vielä ei ole tilanne missään nimessä vakiintunut, vaan nyt monet odottelevat, mihin yleinen trendi kääntyy”, Nyholm luonnehtii tämän hetken markkinatilannetta.

Hän on hieman huolissaan uusien moniperävaunuisten yhdistelmien tekniikan toimivuudesta Suomen kovissa olosuhteissa. Sähköinen jarrujen, akselinostimien ja kääntölukitusten ohjaus edellyttää moitteetonta sähköjärjestelmän toimintaa.

”Pistokkeiden ja kaapeleiden kunnossapito vaatii käyttäjiltä entistäkin enemmän huolellisuutta. Jokainen tietää, että kulumisen myötä häiriöiden riski kasvaa. Vikoihin on puututtava entistä aiemmin, ettei sen takia tapahdu onnettomuuksia”, Nyholm painottaa.

Kattava varaosavalikoima

Kotimaan myynti ja jälkimarkkinointi hoituvat Närko Finlandin lipun alla. Niko-Petteri Kinnari on korjaamopäällikkö ja Johan Lassfolk varaosapäällikkö. Robert Svens (oik.) on toimipaikkapäällikkö.

Varaosatarpeita varten Närko Finlandilla on Närpiössä erittäin kattava varaosavarasto, jonka nimikeluettelossa on merkittävä määrä varaosia myös vetoautoihin, ei pelkästään perävaunuihin ja päällirakenteisiin. Ainakin Konepörssin vierailupäivänä asiakkaita kävi varaosaostoksilla tasaisena virtana, ja jos paikan päällä ei itse pääse käymään, osia voi ostaa Närkon verkkokaupasta. Varaosapäällikkö Johan Lassfolk joukkoineen pitää huolen siitä, että varaosatoimitukset toimivat sujuvasti.

Päällirakenteiden ja perävaunujen huollot ja korjaukset onnistuvat ammattitaidolla koko maan kattavan sopimuskorjaamoiden verkostossa. Närko Finlandin oma korjaamo on tehtaan yhteydessä Närpiössä. Korjaamolla tehdään huoltoja ja korjauksia, vauriokorjaukset mukaan lukien, sekä muutostöitä. Korjaamopäällikkönä on Niko-Petteri Kinnari.

Närpiössä tehtaan yhteydessä on Närko Finlandin oma korjaamo, jossa perävaunujen ja päällirakenteiden huollot, korjaukset ja tarvittaessa muutostyöt hoituvat ammattitaidolla.

Ammattitaitoista työvoimaa

Närko on yksi suurimmista työnantajista Närpiön kaupungissa. Hannu Louhen mukaan Närpiön seudulla vallitsee hyvä työllisyystilanne, mikä näkyy siinä, että ammattitaitoista työvoimaa ei ylenpalttisesti ole tarjolla. Toistaiseksi Närko on onnistunut palkkaamaan osaavia tekijöitä. ”Jos kerralla pitäisi palkata tuotantoon kymmenen uutta työntekijää, olisi haaste todella suuri”, Louhi sanoo.

Egil Gullströmin säätiö

Kun Oy Närko Ab:n yksi perustajista ja pitkäaikainen omistaja Egil Gullström kuoli vuonna 2004, päättivät Närko Group ja Närpiön kaupunki perustaa säätiön hänen muistokseen. Säätiön tarkoituksena on edistää yrittäjyyttä Suupohjan alueella.

Säätiö toteuttaa tarkoitustaan huomioimalla alueensa innovatiivisia yrittäjiä yrittäjäpalkinnoilla. Se voi myös myöntää pääomalainoja ja takauksia. Säätiön pääomaa vahvistetaan ottamalla vastaan lahjoituksia ja myymällä adresseja.

Lue myös: Närko ja Wetteri jälkimarkkinayhteistyöhön