Kun K:lla on väliä

Jussi Mikkola

Kesällä 2013 Renault Trucks esitteli uudistetun kuorma-automallistonsa. Yksi esitellyistä mallisarjoista oli raskaaseen maansiirtoon suunniteltu K-sarja, joka ei heti kuitenkaan kuulunut maahantuojan tuontiohjelmaan. Nyt ensimmäiset K-sarjan autot ovat olleet jo tovin liikenteessä Suomenkin teillä, joten tutustutaan malliin lähemmin.

Renault Trucks K 520 8x4Koeajon kohteena tammikuun pyrykeleillä oli Renault Trucks K 520 8x4 -maansiirtoauto. Mallimerkinnän K-kirjain paljastaa, että kyseessä on Renault Trucksin malliston järeintä päätä edustava auto. Jo auton ulkoinen olemus kertoo, että aivan pieni vesilätäkkö tai mäenkinkare ei menoa heti pysäytä. Toisaalta, nyt ajetun kaltaisten autojen on sovelluttava myös vilkkaaseen kaupunkiliikenteeseen, sillä työmaat ovat yhä useammin juuri taajama-alueilla.

Kolme askelta komentosillalle

Renault Trucks K-sarjan portaikko

K niin kuin korkea maavara. Ensimmäiselle askelmalle joutuu jalkaa nostamaan asiaankuuluvan reippaasti. Sopiva etenemä portaikossa helpottaa kulkua.

Maansiirtoajoon rakennetulta autolta odotetaan hyvää maastokelpoisuutta, mikä edellyttää riittävää maavaraa. Sen vuoksi ohjaamon lattia sijaitsee melko korkealla, joten hyvät askelmat ja nousukahvat ovat edellytys helppoon ja turvalliseen autoon nousemiseen ja sieltä poistumiseen. Kolmen askelman portaikossa on etenemä ja nousu sopivassa suhteessa, joten kulkeminen on luontevaa ja helppoa.

Teräspuskurilla varustetussa K-sarjalaisessa alin askelma on joustava, joten se kestää jonkinlaisen kosketuksen esteeseenkin. Auton käyttötarkoituksen seurauksena alin askelma on reilusti irti maasta, mutta ei häiritsevästi.

Kuljettajan paikalta on hyvä näkyvyys kaikkiin muihin suuntiin, paitsi oikealle takaviistoon. Tämän tyyppiseen ajoon tarkoitetussa autossa oikean oven takapuolelle tehty ikkuna voisi olla hyödyllinen, mutta Renault Trucksin T-, C- ja K-malleissa käyttämään ohjaamoon sellaista ei ole tehtaan tuotannossa. Peilien kotelot eivät juurikaan häiritse näkyvyyttä, vaikka eivät markkinoiden pienimmät olekaan. Oleellista on, että pääpeili ja laajakulmapeili eivät ole yhtenäisessä kotelossa, jolloin koteloiden välistä voi tehdä havaintoja ympäröivästä liikenteestä.

Muokattava työympäristö

Mittariston ja kojetaulun muotoilu on tyylillisesti saman henkinen auton ulkokuoren kanssa. Siitä huokuu tietynlainen kulmikkuus ja temperamentti, jota konsernin ruotsalaisserkusta on turha hakea. Joidenkin toimintojen toteutus on pohjoismaalaisittain poikkeava, mutta se ei tarkoita, että se olisi huono.

Renault Trucks Night and Day cab

Day & Night Cab. Matala makuuohjaamo tuo mukavasti tilan tuntua ja on jonkin verran lyhyttä ohjaamoa hiljaisempi. Tilanteen salliessa petillä voi ottaa nokoset tai yöpyä.

Osoitinnäyttöisiä mittareita on neljä. Moottorin kierrosluku, jarrupaine, jäähdytysnesteen lämpötila ja polttoainemäärä selviävät perinteisistä mittareista. Urealiuoksen määrä esitetään osuvasti polttoainemittarin yhteydessä led-palkilla. Nopeusnäyttö on selkeä numeronäyttö, ja mittariston keskellä on suuri näyttö, johon kuljettaja voi valita omat suosikkitietonsa ajon aikana näkyviksi. Näytön avulla päästään luonnollisesti auton järjestelmään hakemaan tietoja ja tekemään säätöjä. Valikkorakenne on Renaultissakin muiden automerkkien tapaan omanlaisensa, joten sujuva käyttö vaatii aluksi jonkin verran perehtymistä ja harjoittelua.

Kojelaudan katkaisijat on ryhmitelty kahdeksan katkaisijan ryhmiin, joita voi olla kaikkiaan neljä. Koeajoautoon niitä riitti kaksi, ja kahden ryhmän tilalla olivat pienet säilytyslokerot. Väylätekniikan ansiosta katkaisinryhmän paikan voi vaihtaa vaikka kuljettaja, jos hänestä tuntuu, että toinen paikka on miellyttävämpi. Itse katkaisijat voisivat ehkä olla hieman suurempia kooltaan. Seisontajarruventtiili on sähkökäyttöinen, joten perinteistä vipua ei ole, vaan seisontajarrua hallitaan suurikokoisella, loogisesti toimivalla kytkimellä.

Monipuolisilla säädöillä varustettu istuin on mukava ja mahdollistaa omalta osaltaan hyvän ajoasennon. Kuljettajan paikalta poistumista helpottava, omalla kytkimellään hallittava istuimen pikalaskutoiminto ansaitsee oman kiitoksensa.

 

 

 

 

Autoon valittu nahkapintainen ohjauspyörä tuntui käden otteessa miellyttävältä ja pitävältä. Nahka vaatii hieman muovipintaa enemmän hoitoa, mutta tuntuma on ehdottomasti vaivan arvoinen. Ohjauspyörän puolien yläpinnalla olevilla napeilla hallitaan mittariston valikoita, puhelinta ja osin vakionopeussäätimen toimintoja. Puolien alapinnalla, näkymättömissä on lisäksi keinukytkin vasemmalla ja valintarulla oikealla. Kun niiden olemassaolon ja käyttötarkoituksen tietää, keinukytkin ei ole ollenkaan hullumpi käytettävä, mutta herkkäliikkeinen valintarulla ei oikein vakuuttanut.

Toiveissa laajempia säätövaroja

Jo ensiesittelystä alkaen Renault Trucksin T-, C- ja K-sarjojen ohjauspyörän säätövaroja on pidetty melko vähäisinä, jopa riittämättöminä. Vaikka istuimessa säätöjä riittää, ohjauspylvään liikkeiden rajallisuus voi joidenkin kuljettajien kohdalla aiheuttaa sen, että mieluista ajoasentoa ei vain löydy. Volvo Finlandin Renault Trucks -tuotepäällikkö Ville Mamian mukaan valmistaja on saamansa palautteen perusteella hyvin tietoinen asiasta.

Renault Trucks K sarjan ohjaamo

Kuljettajan työympäristö henkii samaa, jossain mielessä voimakasta muotokieltä kuin auton ulkokuorikin. Kokonaisuus on hyvä, vaikka ohjauspyörän vaatimattomat säätövarat ja joidenkin toimintojen logiikka hieman sitä häiritsevätkin.

”Korjaus asiaan saadaan ohjaamon perusteellisemman päivityksen myötä. Ohjauksen osien – ohjauspylväs mukaan lukien – muuttaminen edellyttäisi uutta tyyppihyväksyntää. Se tehdään malliuudistuksen myötä”, Mamia sanoo. Hänen mukaansa uudistus on tulossa, mutta aikataulusta ei voi sanoa vielä mitään.

Renault Trucksin Optidrive-vaihteistolla varustetulla autolla liikkeellelähtö eteenpäin hoituu helposti kiertämällä ohjauspyörän viiksen kauluskytkintä eteenpäin. Aivan kuten monessa muussakin automerkissä. Seisontajarrukin vapautuu automaattisesti, kun kuljettaja vain painaa kaasupoljinta.

Paikaltaan taaksepäin lähdettäessä toimitaan muuten samoin, mutta ennen kaasun painamista valitaan viiksen päässä olevasta kiertokytkimestä peruutusvaihde kääntämällä sitä taaksepäin. Siis ensin vaihde eteenpäin, ja sen jälkeen peruutusvaihde. Selkeä eteen-vapaa-taakse-kytkin jossakin muodossa toteutettuna olisi tutumpi ja helposti omaksuttava. Väistämättä tulee mieleen Windows-tietokone, jonka sammuttamiseksi on kaikessa loogisuudessa ensin klikattava käynnistä-kuvaketta. Tilannetta pelastaa se, että peruutusvaihteelta saa suoraan eteenpäin vievän välityksen päälle vetämällä vaihdeviikseä ohjauspyörää kohti.

Voimaa riittää

Moottoriksi koeajoautoon oli valittu luotettavana työjuhtana tunnettu Volvo-konsernin 13-litrainen DTI 13 -moottori Renault Trucksin malliston tehokkaimpana 520 hevosvoimaisena (382 kW) versiona. Ilman vetovarustusta olevaan nuppiautoon riittäisi varmasti 11-litrainen pikkuveli 430- tai 460-hevosvoimaisena versiona, joka kevyempänä lisäisi kantavuuttakin. Tehokkain versio toki mahdollistaa täyden 76 tonnin yhdistelmämassan, jos sille tarvetta ilmenee ja vetovarustus asennetaan myöhemmin. Täysperävaunulavetti ei ole lainkaan harvinainen näky puhdasveriseen kippiautoon kytkettynä.

Renault Trucks K 520 lumipyryn jälkeen

Pyryn jälkeen täytyy tehdä siivoustöitä ennen lähtöä. Kolmiosaisen teräspuskurin alta kääntyy apuaskelma helpottamaan pääsyä tuulilasille.

Voimavaroja siis riitti yllin kyllin melko tarkkaan suurimpaan sallittuun kokonaispainoon kuormatun auton liikuttamiseen. Vaihteiston ohjelmoinnissa on Lyonissa ehkä käytetty hieman enemmän temperamenttia kuin mihin täällä Pohjolassa on totuttu. Voimakas moottori olisi kenties joissakin paikoissa tullut toimeen vähemmilläkin vaihdoilla.

Renault Trucks K 520 8x4 kuormattavana

K-sarjan autot on kehitetty vaativaan maansiirtoajoon. Teräsjouset ja korkea maavara kertovat omaa kieltään käyttötarkoituksesta.

Oikein epätasaisissa maasto-olosuhteissa Renaultin voi komentaa ajamaan vakiokierroksilla ilman kaasupolkimen painamista. Se auttaa pitämään nopeuden tasaisena, kun auton toisinaan voimakaskin heilahtelu ei kertaudu kuljettajan jalan kautta kaasupolkimeen.

Käyttötarkoitus huomioon ottaen Renaultin tarjoama kyyti on yllättävänkin mukavaa ja ajotuntuma on hyvä. Pimeällä halogeenipolttimoin varustetut lähiajovalot antoivat hyvän ja riittävän valon, mutta kaukovalojen teho oli vaatimattomampi. Onneksi näin päin, sillä kaukovalotehoa voi helposti ja edullisestikin kasvattaa lisäkaukovaloilla.

Ajokokemukseen toi vähemmän miellyttävän tuntemuksen tietyllä nopeusalueella melkoiseksi äitynyt rengasmelu. Jäi epäselväksi, syntyikö ääni Continentalin HSC 1 -renkaista etuakseleilla vai HDC 1 -renkaista vetoakseleilla, mutta noin 50–70 km/h nopeusalueella mekkala oli poikkeuksellisen kova. Pito- tai ajo-ominaisuuksien suhteen renkaat eivät jättäneet moitteille sijaa. Täytyy muistaa, että rengas on aina eri ominaisuuksien kompromissi.

Siltasääntö vaikuttaa

Siltasääntö rajoittaa 4 600 millimetrin perusakselivälillä olevan koeajoauton kokonaispainon tieliikenteessä tarkkaan ottaen 33 344 kilogrammaan. Rekisteriin merkitty omapaino on 15 600 kg, joten kantavuutta jää 17 744 kg. Tekninen kokonaispaino on 44 000 kg.

Elg oy:n lava ja HF-Autohuolto oy:n päällirakenne

Hydraulisella perälaidalla ja kamilaudalla varustetun lavan on valmistanut Elg oy. Apurungosta ja päällirakentamisesta on vastannut HF-Autohuolto oy.

Riihimäkeläinen HF-Autohuolto oy oli valmistanut autoon apurunkopaketin ja asentanut Nummi-kipin, kaksipalkeisen telinkeventimen sekä Elg oy:n valmistaman lavan. Lavan pituus on 5 700 ja laitakorkeus 1 200 millimetriä. Pohjassa ainevahvuus on 10 mm ja laidoissa 6 mm. Kaikkineen päällirakenteille ja varusteille on kertynyt painoa jonkin verran alle 4 900 kilogrammaa.

Renault Trucks K 520 8x4 on koeajetussa muodossaan kompakti ja silti järeä työkalu maansiirtoon. Hyvä maavara ja vahva rakenne ovat arvostettuja ominaisuuksia haastavilla työmailla. Tehokkain moottori on perusteltu valinta, jos liikutaan suljetulla alueella suurimmilla teknisillä painoilla, tai jos autoon kytketään perävaunu. Mikäli käyttö on nuppiajoa yleisessä liikenteessä sallituilla painoilla, pienempi moottorivaihtoehto saattaisi taloudellisessa mielessä puolustaa paikkaansa.