Kreate jatkaa urakointia Helsinki-Vantaan lentoasemalla

Kreate Oy siirtyy Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaali 2:n infraosuuden toteutusvaiheeseen. Allianssimallilla toteutettava ja valmistelevien töiden osalta aloitettu T2 Infra -hanke pääsee heinäkuun alusta täyteen vauhtiin. Kreaten toteuttama T2 Infra -kokonaisuus sisältää laajan kirjon erilaista infrarakentamista. Kokonaisuuteen kuuluu terminaali 2 -alueen pohjarakentamisen lisäksi kohteiden perustus- ja siltarakenteet, kehäratayhteyden louhinta ja kevyenliikenteen ratasilta, katurakenteiden muutokset sekä uuden terminaalin eteen tuleva pysäköinti- ja saattoliikenteen kansi.

Tähän mennessä Kreate on tehnyt uuden P2-pysäköintilaitoksen pohja- ja betonirakenteita, valmistelevia pohja- ja siltatöitä sekä hoitanut tiejärjestelyiden muutokset rakennusalueen ympäristössä. Rakentamisen haastavuutta on lisännyt Helsinki-Vantaan lentoaseman alueella liikkuva henkilömäärä, sillä työmaan ohi ja läpi kulkee noin 15 miljoonaa vuosittaista matkustajaa.

"Olemme rakentaneet erittäin vaativissa kaupunkiympäristöissä sekä toteuttaneet monenlaisia haastavia pohja- ja betonirakenteita. Toisin kun voisi kuvitella, on meidän näkökulmastamme T2:n työmaalla tilaa rakentaa. Haastavuus tulee yksittäisistä vaativista työvaiheista, massiivisten materiaalivirtojen hallinnasta sekä laajasta kokonaisuudesta, jossa samalla alueella tehdään useita eri työvaiheita samanaikaisesti eri toimijoiden kesken", sanoo Kreaten Pohja- ja betonirakentamisen yksikön johtaja Tommi Lehtola.

Tatu Tarkiainen, Tommi Lehtola ja Ville Oikari T2-infratyömaalla. 

Toteutusvaiheeseen siirtyminen sisältyi Kreate Oy:n ja SRV:n, joka on osa T2 allianssia Finavia Oyj:n, Arkkitehtitoimisto ALA Oy:n, Arkkitehtitoimisto HKP Oy:n ja Ramboll Finland Oy:n kanssa, marraskuussa 2018 solmimaan sopimukseen infraosuudesta.

 Vaiheistus viittä vaille valmis – rakentaminen täyteen tehoon

 Valmistelevat työt on saatu lähes valmiiksi T2:n alueella ja infrarakentamisessa vaihdetaan seuraava vaihde silmään. Väliaikaiset liikennejärjestelyt on saatu päätökseen ja ne ovat voimassa seuraavat kaksi vuotta. Työmaa saadaan aidattua lopulliseen muotoonsa heinäkuun alussa.

"Tilaajana Finavia on painottanut hyvän matkustajakokemuksen ja turvallisuuden tärkeyttä. Olemme tehneet kaikkemme liikenteen sujuvuuden ja ihmisten tyytyväisyyden takaamiseksi. Onkin tärkeää, että lentomatkustajat tarkistavat tiedot lentoaseman muuttuneista järjestelyistä Finavian verkkosivuilta ja varaavat riittävästi aikaa, Kreaten työpäällikkö Ville Oikari muistuttaa.

Kreate on urakoinut useita valmistelevia työvaiheita kevään aikana liikennejärjestelyiden toteuttamisesta tekniikan siirtotöihin. Alueelle on noussut myös uusi saattoliikenteen alue, taksiasema ja linja-autoasema. Myös tavara- ja huoltoliikenteen ajojärjestelyt on saatu valmiiksi heinäkuun alussa.

"Vaiheistus vaati paljon resursseja ja tekemistä tiukalla aikataululla. Hyppäsimme mukaan täydessä vauhdissa viime vuoden lopulla, joten olemme paiskineet hommia niin yöaikaan kuin juhlapyhinä aikataulussa pysymisen, liikenteen sujuvuuden ja matkustajakokemuksen varmistamiseksi", Oikari valottaa.

Kehitysvaiheessa suoritettavien alustavien töiden jälkeen siirrytään T2 -Infra-allianssiurakan toteutusvaiheeseen ja aloitetaan uuden terminaalin pohjarakentaminen, P1-pysäköintilaitoksen holvit ja betonikannet, saattokannen betonirakenteet sekä kehäradan yhteyden louhinta.

Kevyenliikenteen ratasilta rakentuu yöaikaan – vaativaa louhintaa nykyisen kehäradan päällä

Infraurakkaan kuuluu viisi siltaa, kuten ramppisiltoja ja kehäradan ylittävä kevyenliikenteen ratasilta. Louhinnassa vaaditaan tarkkuutta ja taitoa, sillä urakassa liitytään olemassa olevaan kehäradan juna-asemaan, joka sijaitsee aivan rakenteilla olevan pysäköintitalon alapuolella. Kehäradan sisätiloihin rakennettavalle sillalle rakennetaan työaikaiset telineet sekä suojarakenne, joka toimii samalla myös louhintojen suojauksena.

"Suunnittelimme sekä suojarakenteen että työaikaisen teräsrakenteisen sillan, jonka päältä pystymme rakentamaan betonisillan. Kehäradan yläpuolinen työalue erotetaan junaradasta ja laiturialueesta turvallisuuden takaamiseksi. Rakentaminen tapahtuu yöaikaan ratakatkoissa", selvittää Kreaten Sillanrakentaminen- ja -korjausyksikön johtaja Sami Rantala.

Kreatelta löytyy useiden vuosien osaaminen ratasiltojen rakentamisesta ja ratakatkojen aikana työskentelystä. Kokemusta löytyy myös kalliotunneliin rakennettavista silloista. "Rakensimme Tampereen rantatunneliin vielä toistaiseksi piilossa olevat sillat, jotka liittyvät tulevaisuudessa Hämeenpuiston ramppiin. Kehäradan sillan rakentamistyö eroaa kuitenkin rantatunnelin silloista siinä määrin, että kehäradan alapuolella on liikennettä koko ajan ja rataympäristössä toimiminen vaatii oman osaamisensa", Rantala kertoo.

Kehäradan sillan valmistuttua matkustajat pääsevät siirtymään uuteen terminaalin juna-asemalta helposti. Sillan putkimainen betonirakenne pitää huolta siitä, että ihmiset eivät edes huomaa kävelevänsä siltaa pitkin. Toimivan allianssityön peruslähtökohta on suunnitella ja kehittää parempia ratkaisuja, joista hyötyvät kaikki allianssin osapuolet.

"Vaativat hankkeet, joissa voimme hyödyntää eri yksiköidemme monipuolista osaamista takaa laadukkaan lopputuloksen myös tilaajan näkökulmasta. Olemme tuoneet T2 Infra -hankkeeseen vankan osaamisen pohja-, betoni-, kallio-, silta- ja väylärakentamiseen", Lehtola kertoo.

Kreate on osallistunut kohteen pohjarakenneratkaisujen kehittämiseen sekä kiertotalouden ja betoni-, silta- ja kalliorakenteiden optimointiin. Urakassa esimerkiksi kierrätetään kaikki mahdollinen maa-aines rakentamisessa. Kohteen toteutusratkaisuja kehitetään yhteistyössä Finavian ja SRV:n sekä suunnittelijoiden kanssa siten, että samanaikaisesti suunnitellaan mitä ja miten rakennetaan.

"Tavoitteena on kehittää yhdessä sellaiset innovatiiviset ratkaisut, jotka täyttävät hankkeen tiukat kustannus-, laatu- ja aikatauluvaatimukset huomioiden haastavan lentoasemaympäristön. Infrarakentamisen hankkeissa tulee aina eteen haasteita, jotka on pysyttävä ratkomaan nopeasti ja tehokkaasti. Aikatauluista, laadukkaasta rakentamisesta ja kustannustehokkuudesta on pidettävä kiinni, mikä luo perustan hankkeen onnistumiselle", Oikari tiivistää. 
Allianssihankkeissa kustannustehokkuus korostuu, sillä se tuo kaikkia hyödyttävää lisäarvoa: tilaaja säästää rahaa ja urakoitsijoilla on mahdollisuus päästä yhdessä sovittuihin tulostavoitteisiin.