Koron kasvattaminen korjausvelalle on pysäytettävä

Hallitusohjelmaan kirjattu 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen tarjoaa oivallisen mahdollisuuden liikenneinfran laaja-alaiseen ja pitkäjänteiseen kehittämiseen, toteaa Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood. Suunnitelman avulla voidaan myös ottaa tarpeellisia askeleita kohti energiatehokkaampaa liikennejärjestelmää.

Johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood.

Suomalaisella liikenneverkolla on tällä hetkellä korjausvelkaa 2,5 miljardin euron edestä ja investointivelka on arviolta lähes 15 miljardia euroa.

”Rapautuva liikenneverkko vaikuttaa jo nyt negatiivisesti elinkeinoelämän kilpailukykyyn ja liikenneturvallisuuden kehittämiseen. Puhumattakaan siitä, kuinka hyvin voimme hyödyntää digitalisaation mukanaan tuomia mahdollisuuksia ja kuinka pystymme hillitsemään ilmastonmuutosta sujuvien liikennevirtojen avulla”, Wood sanoo.

Wood arvioi, että talousarvioehdotuksen 300 miljoonan euron vuosittainen tasokorotus perusväylänpitoon ja erillisrahoitus suoran budjettirahoituksen rinnalle hankekohtaisesti tarjottuna on hyvä alku huonon tilanteen korjaamiseksi. Wood korostaa, että sen lisäksi tarvitaan joukko toimia, joilla liikenneinfran toimivuus voidaan taata ja korjausvelkaa lyhentää myös hallituskauden jälkeen.

Keskuskauppakamari on esittänyt huolensa korjausvelan umpeen kuromiseksi. Hankeyhtiöt ja budjetin lisärahoitus ovat kannatettavia ja välittömästi toteutettavia toimenpiteitä. Niiden avulla ei kuitenkaan löydetä ratkaisua siihen, miten laajojen ja pitkäkestoisten liikenneinfrahankkeiden rahoitus sidotaan hallituskausien yli. Wood muistuttaa, että pitkäjänteinen suunnittelu tarvitsee parikseen myös varmuuden taloudellista reunaehdoista.

”Suomen vientiteollisuuden vaikutus suoraan ja välillisesti on yli 46 % Suomen bruttokansatuotteesta. Yksi merkittävimmistä reunaehdoista viennille on toimiva liikenneinfra. Nyt tarvitaan avointa ja rohkeaa keskustelua siitä, mitkä ovat ne keinot, joiden avulla saavutetaan liikenneinfran rahoitukselle jatkuvuus ja katkaistaan koron kasvattaminen korjausvelalle. Liikenteen infraan investoiminen syö valtion kassaa, mutta luo samalla kasvua ja mahdollistaa yhteiskunnan kehittymisen”, Wood sanoo.