Konekauppa 2015: Pientä piristystä

Uusien maarakennuskoneiden kokonaistoimitusmäärä nousi hieman viime vuonna (+5,6%), kun vertailukohtana on vuoden 2014 luku. Edempänä mainitut yritykset ovat vuonna 2015 toimittaneet asiakkailleen oman ilmoituksensa mukaan yhteensä 1543 uutta maarakennuskonetta.

Nyt mentiin aika lähelle edellisvuoden 2013 lukua (1544). Viime vuonna vastaava luku notkahti hieman eli oli 1461 kappaletta toimitettuja uusia maarakennuskoneita. Käytettyjä myytiin 767 kappaletta, kun vastaava luku vuonna 2014 oli 520.

KUVA: Viime vuoden syyskuussa Suomen konemaailma kokoontui kauppoja tekemään Maxpo-näyttelyyn Hyvinkään lentokentälle.

Jälleen kerran on kuitenkin muistutettava siitä, että tähän tilastoon on kerätty Teknisen kaupan jäsenyritysten myyntiluvut ja varsinkin käytettyjen koneiden kauppaa käydään runsaasti näiden koneliikkeiden ulkopuolellakin. Myös uusia koneita maahamme tulee useiden tässä listasta puuttuvien konekauppiaiden kautta. Eli tämän artikkelin luvut eivät ole yhtä kuin todellinen Suomessa myytyjen maarakennuskoneiden kokonaismäärä.

Tilastossa mukana ovat seuraavat yritykset: Dae-Tek Oy, Fintractor Oy, Honka Trading Oy, KH-Koneet Oy, Konekesko Oy, Liebherr Finland Oy, Lännen Tractors Oy, Mateko Oy, Rotator Oy, Suomen Rakennuskone Oy, Suomen Telakone Oy, Volvo Construction Equipment Finland Oy ja Wihuri Oy Tekninen Kauppa.

Palataanpa ajassa hieman taaksepäin. Monet pitkään alalla olleet muistavat 90-luvun alun laman liiankin hyvin. 80-luvun loppupuolella elettiin juppiaikaa, ajeltiin valaan kokoisilla ökyveneillä ja puhuttiin NMT-puhelimeen bisneksistä nahkakravatti kaulassa. Vuonna 1986 luottohanat ulkomaille vapautuivat ja moni yritys otti reilusti halvempikorkoista valuuttalainaa ja investoi kalustoon.

KUVA: Machinery Oy:n konepäivlläkin kävi vuonna 1988 vilske, kun Suomen konemyynnissä elettiin huippuvuosia reilusti yli 2000 koneen vuosimyynnillä.

Valtiovarainministeri Iiro Viinasen johdolla jouduttiin markka kuitenkin päinvastaisista lupauksista huolimatta yllättäen devalvoimaan marraskuussa 1991. Monen yrityksen ulkomaanvelan määrä kasvoi kestämättömästi yhdessä yössä. Alalla nähtiin paljon konkursseja ja koneiden takaisinottoja. Rahoituslaitokset alkoivat konekauppiaiksi. Kellumaan markka laitettiin syyskuussa 1992.

Muutos vaikutti maarakennuskoneiden kauppaankin radikaalisti. Samaan aikaan myös työtilaisuudet ja urakat kuihtuivat monella alalla. Suomi pysähtyi.

Vuonna 1989 maarakennuskoneiden kokonaismyyntimäärä oli sen aikaisilla koneliikkeillä vielä 2215 uutta ja 2285 käytettyä maarakennuskonetta. Romahdus vuosina 1991-1993 oli katastrofaalinen koko alaa ajatellen.

Vuoden 1991 uusien maarakennuskoneiden kokonaismyynti oli 736, vuotta myöhemmin 310 ja pohja saavutettiin vuonna 1993. Vain 252 uutta konetta löysi tuona vuonna ostajansa. Käytettyjä kuitenkin myytiin noinakin vuosina noin 1000 koneen vuosivauhdilla.

KUVA: Kotimaisia, aikanaan suosittuja ja edistyksellisiä Lännen pyöräalustaisia kaivukoneita näkee työmailla vieläkin. Tela-alustaiset jäivät sen sijaan enemmän harvinaisuuksiksi.

90-luvun lamavuosina Suomen valtavia vaihtokonevarastoja purettiin myös ulkomaan huutokauppoihin. Kun kiihkeänä aikana käytetyillä maarakennuskoneilla lastatut laivat olivat kulkeneet Rotterdamista kohti Suomea, kääntyi kokka nyt toiseen suuntaan. Koneet rahdattiin takaisin sinne, mistä ne osin olivat lähteneetkin.

KUVA: Vuonna 1992 Rotterdamin huutokaupassa myytiin muun muassa parisenkymmentä uutta Valmet 7000- ja 9000-kaivurikuormaajaa pilkkahintaan. Tehdas Ruotissa oli mennyt konkurssiin ja varasto purettiin Hollannissa huutamalla.

Lamasta selvittiin-kuka paremmin kuka huonommin. Myyntimäärät lähtivät nousuun ja jo vuonna 2001 käytiin jälleen yli 2000 uuden koneen myyntimäärässä. 2000-luvun vuodet 2005-2008 olivat yli 2000 koneen vauhdissa.

Tehtiinpä vuonna 2008 myyntiennätyskin. 2684 myytyä maarakennuskonetta painettiin aikakirjoihin. Ei siitä tosin kauaa päästy iloitsemaan. Vuonna 2009 pudottiin siitä alle puoleen. Neljä viimeistä vuotta on nyt menty 1500 uuden koneen tasossa.

KUVA: Vuonna 2008 pidettiin Metko-näyttely Jämsänkoskella. Tuona vuonna konekauppa kävi ennätystahtiin.

Viime vuonna myynti koheni tela-alustaisissa kaivukoneissa (+6,2 %)  sekä pyöräkuormaajissa (+19,8 %). Tela-alustaisia kaivukoneita myytiin 809 kappaletta, kun vastaava luku vuotta aiemmin oli 762. Alle yhdeksän tonnin minikaivukoneet sisältyvät kokonaismyyntilukuun ja niiden osuus viime vuonna oli 338 kappaletta.Suosituin painoluokka oli KKHt 14 eli noin 16 tonnia. (123 kpl). Myös noin kuusi tonnia (KKHt 05) painavat koneet olivat kysyttyjä. Myyntimäärä oli 120 kappaletta. Ja kuten tiedämme, on 28 tonnia (KKHt 25) myös kysytty koko. Kaupaksi meni 101 yksikköä.

Pyöräalustaisten kaivukoneiden kokonaismyynti asettui täysin samaan lukuun kuin vuotta aiemmin ollen 138 konetta molempina vuopsina. Suosituimmat kokoluokat ovat KKHp16 (54 kpl) ja KKHp 19 (53 kpl), mitkä vastaavat painoluokkia 17-21tonnia.

Pyöräkuormaajia myytiin kaikkiaan 453 kappaletta. Suosituin painoluokka oli 5-6 tonnin painoiset koneet, joita asiakkaat ostivat kaikkiaan 127 kappaletta.

Nuo kolme edellä mainittua muodostavat konemyynnin tukijalan ja muille jää vain murusia. Kaivurikuormaajia myytiin enää 13 kappaletta, missä pudotusta vuoden takaiseen on peräti 35 prosenttia.

Runko-ohjattuja uusia dumppereita myytiin kolme. Kurottajia meni kaupaksi 57, joista kiinteärunkoisia 46 ja pyöriviä 11. Puskoneita myytiin kolme, millä lukemalla koettiin 200 prosentin myynnin nousu vuoteen 2014 verrattuna.

Liukuohjattujen pienkuormaajien myyntiluku oli 35, asfaltin levittimien viisi ja kiviautojen 14 kappaletta.