Kekkonen käynnisti, Delete purkaa

Vuosi 2012 oli Hangon kaupungille synkkä ajanjakso. Koverharin terästehtaan viimeinen omistaja, hollantilainen FNsteel Oy Ab ajautui konkurssiin teräksen hinnan maailmalla romahdettua. Osaltaan myös raaka-aineiden hintojen noususta aiheutunut konkurssi jätti työttömäksi yhteensä noin 450 teräksen ammattilaista.

Tämän lisäksi työmaa kuihtui myös esimerkiksi kunnossapitoa tekevän ABB Servicen 70 ihmiseltä. Tunnetun maarakentajan Fjäder Groupin koneet ja 30 henkilöä jättivät tuolloin myös Hankoniemen Lappohjan taakseen. Leipä kapeni myös monelta muulta alihankkijalta kertarysäyksellä. 

Lähde: Koverharin terästehtaan alkuvaiheet, Pertti Kostamo. Vanhat kuvat: Hangon museo

Purkutöihin erikoistunut Delete osti Koverharin terästehtaan FNsteel Oy Ab:n konkurssipesältä elokuussa 2014. Purkutyöt alueella ovat olleet käynnissä tämän vuoden helmikuusta saakka. Koverharin terästehtaalla on pitkä historia. Masuunilaitos aloitti vuonna 1961 ja terästehdas käynnistettiin kymmenen vuotta myöhemmin. Nyt kun tehdasta puretaan, on mahdollista, että purkumiehet koneineen törmäävät peruskiven muurauksen yhteydessä kätkettyyn kuparilieriöön. Sen sisällä on selostus rakennettavasta tehtaasta, päivän sanomalehtiä, Rautaveikon uunituore numero sekä tuolloin käytössä olleet kolikot. 

Lieriön tarkka paikka on masuunin ja terästehtaan liitoskohdassa, mikserin kulmauksessa. Saa nähdä löytyykö lieriö aarteineen, vai kulkeutuuko se puretun betonin seassa eteenpäin.

Terästehtaan peruskivi muurattiin maaliskuun 23. päivänä vuonna 1970. Tilaisuudessa patsastelivat muun kutsuvierasjoukon mukana myös Suomen tasavallan presidentti Urho Kaleva Kekkonen sekä eduskunnan puhemies Vieno Johannes Sukselainen.

Suomalainen teräs oli tuolloin kysyttyä maailmalla ja uusi tehdas valmistui loistaviin suhdanteisiin. Suomen vuotuinen raakaterästuotanto tulisi uuden tehtaan myötä nousemaan 1,4 miljoonaan tonniin.

Varsin nopeasti rakennus kohosi korkeimmillaan aina 60 metriin saakka, perustusten ulottuessa syvimmillään seitsemän metriä maanpinnan alapuolelle. Työmaalla vieraili tuolloin myös Suomen suurin tela-alustainen ristikkopuominosturi, joka kykeni 125 tonnin kapasiteetillaan nostamaan happitehtaan tislauskolonnin paikoilleen.

Harjannostajaisia vietettiin 18.9.1970. Perustus- ja runkotyöt olivat tuolloin lähes valmiina ja kone- ja laiteasennuksia tehtiin kiivaalla tahdilla. Kokonaisuutena tehtaan rakentamista suoriuduttiin varsin nopeasti ja ensimmäinen sulatus ja valu tehtiin noin vuosi peruskiven muurauksesta eli huhtikuussa 1971. 

Tuon aikaisten raporttien mukaan terästehtaaseen käytettiin muun muassa 7300 kuutiometriä betonia, 440 tonnia teräsbetonia ja 16 400 neliömetriä laudoitusta. Runkoon tarvittiin 2700 tonnia terästä. Kattoon ja seiniin upposi 70 000 neliömetriä pinnoitettua teräslevyä. Erilaisia teräsputkia tehtaassa risteili 7,5 kilometriä.

Varsinaiset vihkiäiset olivat elokuun 18. päivänä 1971, tehtaan jo käydessä kohtuullisella teholla taas Hankoon kyyditetty presidentti Kekkonen painoi innokkaana tehtaan ”käynnistysnappulaa”. Tarina kertoo, että Kekkosen napin painallusta nosturin ohjaamosta tarkkaillut kuljettaja oli nukahtanut ja mikserin kallistus saatiin tehtyä vasta, kun lampaita laskenut nosturin kuljettaja oli tönitty hereille.

Koko 70-luvun tehtaan kapasiteetti kasvoi ja vuonna 1984 tehtiin jo 100 000. sulatus. Tuotannossa meni samana vuonna rikki jo viiden miljoonan tonnin raja.

Tehtaan tuotantoon investoitiin jatkuvasti 2000-luvulle asti ja kapasiteetti oli noin puoli miljoonaa tonnia terästä vuodessa. Maailmanmarkkinoilla raaka-aineiden hintavaihtelut vaikeuttivat toimintaa ja laskivat teräksen myyntihintoja aika ajoin.

FNsteel Oy syntyi vuonna 2010 teräsyhtiö Ovakon jakaannuttua kahtia. Odotukset olivat positiiviset. 

Helsingin Sanomissa uutisoitiin vuonna 2011 seuraavasti:

Hangon Koverharin terästehtaalla alkaa mittava modernisointiprojekti valtion avun turvin. Ensivaiheessa tehtävä 30 miljoonan euron energiansäästöinvestointi leikkaa tehtaan hiilidioksidipäästöjä. Myöhemmin on vuorossa muun muassa tehtaan voimalaitoksen remontti.”

Konkurssivuoden 2012 keväällä tehtaalla aloitettiin vielä masuunin mittava peruskorjaus, joka jäi sitten kesken. Konkurssi lienee tullut tehtaan henkilökunnalle ja Hangon kaupungille aikamoisena yllätyksenä.

Varsin surulliseksikin muistomerkiksi Suomen terästeollisuuden ahdingosta jäänyt tehdaskompleksi sai sitten purkutuomionsa paria vuotta myöhemmin.

Delete hankki omistukseensa ainoastaan tehtaan. Maapohjan konkurssipesältä osti Hangon kaupunki. Hienon ranta-alueen jatkokäyttö on vielä auki. Yksi kirja Suomen terästeollisuuden historiassa on nyt luettu loppuun.

Lue myös: Teräsjättiläisen tarina lopuillaan.

Olli Päiviö