Jarttu Oy – huoltokulut ratkaisevat

Kalle ja Juha Jarttu Huittisista ovat toisen polven yrittäjiä, jotka ovat aina tarttuneet toimeen ripeästi. Maatalousyrittäjänä toimineen isän jalanjäljissä on totuttu kovaan työhön omien päämäärien saavuttamiseksi. Maataloutta ja maarakennusta harjoittavilla Jartuilla on selvä työnjako. Juha hoitaa broilerikasvattamoa ja Kalle vetää maarakennusyritystä.

Jarttu Oy on maarakentamisessa erikoistunut erityisesti teollisuusrakentamiseen ja biokaasulaitosten pohja- ja putkitustöihin maan alla.

Kalle Jarttu perusti oman toiminimen jo 19-vuotiaana vuonna 1999. Työskennellessään isänsä broilerikasvattamossa nuori mies pyöritti muun muassa autonosien kauppaa. Kalle osti 2000-luvun puolivälissä broilerikasvattamon ohessa maankaatopaikkaa pyörittävältä isältään kaivukoneen ja aloitti sillä yrittäjäuransa. Alussa askaretta löytyi Veljekset Mäkitalo Oy:n työmailta.

”Vuonna 2007 tehtiin sukupolvenvaihdos tilalla ja vuotta myöhemmin perustimme Jarttu Oy:n veljeni kanssa. Samalla syntyi tämä työnjako broilerien kasvatuksen ja maarakentamisen suhteen. Broilerikasvatuksessa olemme HK:n sopimustuottaja. Uuden hallin myötä kasvatushalleja on nyt kaikkiaan 10 000 neliömetriä ja niissä kasvatetaan kerralla 200 000 broileria”, aloittaa Kalle Jarttu.

Maarakennustöitä on yrityksen lyhyen historian aikana tehty ympäri Suomea. Biokaasulaitosten pohja- ja maanalaiset putkityöt ovat erikoisosaamista ja kolmas sellainen oli loppuvuodesta 2014 viimeistelyn alla Oulussa (kuva). Muut kaksi on rakennettu Honkajoelle ja Kuopioon.

”Putkityöt ja pumppaamot ovat iso osa biokaasulaitosta”, tiivistää Kalle.

Erikoistyöt vaativat joskus myös erikoislaitteita. Lannoitealtaiden luiskien tiivistämiseen Jartut valmistivat kaksivalssijyrästä tiivistyslaitteen kaivukoneen puomin päähän. Jyrä leikattiin kahtia ja toinen valsseista laitettiin puomin päähän. Työleveyttä ja tehoa saatiin reilusti lisää tärylevyyn verrattuna. Jyrää siirrettiin 22-tonnisella kaivukoneella maksimissaan kolme metriä syvän altaan luiskia tiivistämässä.

Maarakennus työllistää suoraan noin 10 henkilöä ja aliurakoitsijoita käytetään tarpeen mukaan. Omalle maankaatopaikalle murska vuokrataan tarpeen mukaan.

”Emme ole lähteneet yltiöpäisesti kasvattamaan yritystä, vaan ensimmäinen prioriteetti on pitää yllä tietty laatutaso kaikessa työssä. Holtiton kasvun hakeminen vaikeuttaa lankojen käsissä pysymistä.”

Kaivukonekalusto käsittää viisi eri-ikäistä Cat-konetta. Jarttu on siirtynyt kokonaan Cat-kalustoon. Kaivukoneita täydentävät kaksi käytettynä hankittua Cat-dumpperia.

”Ostin ensimmäisen Novatronin kaivujärjestelmällä ja Rototilt-kauhanpyörittäjällä varustetun Cat 320C -mallin (kuva) käytettynä vuonna 2011. Mittarissa oli jo 10 000 tuntia eli sillä oli ajettu jo melkoisen paljon. Me olemme tahkonneet sen mittariin vielä 5000 tuntia lisää ilman mainittavia remontteja. Tämä oli alkusysäys sille, että aloin tosissani luottaa Cat-kalustoon”, kertoo Kalle Jarttu kaluston valinnasta.

”Lasken nykyäänkin tarkkaan huolto- ja korjauskuluja koneista. Cateissa korjauskustannus on jäänyt alle euron tunti, joten pidän merkkiä edullisena ylläpitää. Ja jälleenmyyntiarvo pysyy merkillä hyvänä myös. Witraktorin jälkimarkkinointi ja huolto pelaavat myös kokemuksiemme mukaan ensiluokkaisesti ympäri Suomea.”

Uusin Cat 320E saapui joulukuussa 2014. Siihen on tehty Jarttujen ensimmäinen huoltosopimus, joka takaa sen, että koneen tarkat kustannukset ovat etukäteen tiedossa.

”Jatkotakuun avulla huoltosopimusta voidaan jatkaa aina 6000 ja jopa 8000 tuntiin saakka. Urakoitsijalle tämä tietää huolettomia käyttötunteja. Arvaamattomista remonteista voi äkkiä kertyä kalliskin lasku. Huoltosopimus maksaa nopeasti itsensä takaisin, jos yllättäviä remontteja tulee vastaan”, täydentää Witraktorin Johan Seikola, joka on myynyt lähes kaikki Catit Jartulle.

Kalle Jarttu laskee siis tarkasti sekä urakat että niissä kertyviä konekustannuksia ja siinä lienee yksi syy nuoren yrityksen hyvään iskuun.

”Tällä seudulla 22-tonnisella koneella tehdään tuntitöitä alimmillaan 50 eurolla. Kuljettajan palkkakulut kaikkinensa liikkuvat jo 25 euron paikkeilla. Polttoaine ja koneen huoltokulut lisäävät kustannusta  kevyissäkin töissä 10-15 eurolla. Ilman pääomakustannuksia ollaan jo lähes 40 eurossa, niin maalaisjärjen pitäisi jo sanoa, että 50 euroa tunnissa on naurettava korvaus”, kritisoi Kalle Jarttu äärettömän kovaksi mennyttä hintakilpailua tuntitöissä.

Huittisissa Jarttu tekee parhaillaan Suomen Maastorakentajat Oy:n aliurakoitsijana jätevesipuhdistamon pohjatöitä. Pääurakan arvo on 13,4 miljoonaa euroa ja valmiina sen pitäisi olla vuonna 2016. Joulukuussa 2014 uusi 320E ja kaksi vuotta vanha 308E työskentelivät rinta rinnan työmaalla.

Uusi keskuspuhdistamo kerää jätevesiä laajemmaltakin. Punkalaitumelta on jo rakennettu siirtoviemäri Huittisiin, mutta edessä on vielä siirtoviemäreiden rakentaminen Vampulasta ja Sastamalan kaupungista vuoden 2016 loppuun mennessä. Suomen Maastorakentajista projektipäällikkönä hankkeessa toimiva Jouko Pekkala kertoo, että pinta-alaltaan uusi prosessirakennus on noin 3 500 neliötä. Rakennukseen tulevat uudet ilmastus- ja jälkiselkeytysaltaat sekä uusi suodatusrakennus. Sen lisäksi vanhat tiivistämöt ja muut altaat saneerataan.

Kalle Jarttu (vas.) ja Johan Seikola Huittisten uuden keskuspuhdistamon työmaalla.