Iso LM Trac uudistui

Olli Päiviö

Raumalainen uusin taajamakoneylpeys, runko-ohjattu LM Trac 687 tulee Lai-Mu Oy:n ideariihestä. Muisto Laineen konepaja on tehnyt “Lämäreitä” jo 90-luvun alusta lähtien. Tosin alussa Valmetin nimellä. Nyt mallistossa on viisi erikokoista konetta, joista 5800 kiloa (takanostolaitteella) painava 687 on järein (kuva yllä). Toimitusjohtaja Ari Lindholmin ja koneen tuotekehityksestä vastannut Samu Sandberg kertoivat Lepaa 2016-näyttelyssä, että asiakaspalaute on ollut ratkaisevassa osassa, kun uutta mallia on kehitetty. Malliston vihreä vakioväri on vaihtunut keltaiseen.

Jo 687:n ulkomuoto kertoo, että kyseessä on aivan uusi kone. Design onkin ulkopuolisen muotoiljan käsialaa ja konepeitossa sekä ohjaamossa on nyt sulavaa linjakkuutta. LM Trac 687 näyttääkin pyöristetymmältä kuin edeltäjänsä LM Trac 686. Hieman tilavamman ohjaamon tuulilasi taittuu yläosastaan ohjaamon katolle ja sivuovi on kokonaan lasia, kun aiempi ovi oli alaosastaan kiinteä. Ikkunapinta-ala on kasvanut myös sivulla ja takana. Näkyväisyys on kohentunut kertaheitolla joka suuntaan. Ja vaikka peltien alla on nyt Stage IV -dieselmoottori pakokaasujen jälkikäsittelylaitteineen, ei näkyväisyys taaksepäinkään ole huonontunut. Kun tämäntyyppisissä koneissa työlaitteita asennetaan myös konepeiton päälle, ei korkeus juuri saisikaan nousta. Suunnittelijoilla on haasteensa saada komponentit sopimaan sulavasti moottoritilaan.

Konepeitto aukeaa vetämällä taaksepäin eli paljastaa kokonaan moottorin yläpuolen. Luukku voidaan avata, vaikka esimerkiksi hiekotin olisi paikallaan. Molemmat “sivuposket” aukeavat niin ikään reilusti selälleen ja ovat myös nostettavissa helposti kokonaan pois.Ei varmasti ole liioteltua sanoa, että kyseessä on taajamatraktorien avarin työpaikka huoltomiehelle.

Nelisylinterinen Cummins

Cummins (ennen VM) on vaihtunut moottorimerkiksi ja pakokaasujen jälkikäsittelyt hoidetaan ilman partikkelisuodatinta eli AdBlue-nesteen avulla (DOC+SCR+EGR). VM oli kuusisylinterinen, mutta Cummins QSF 3.8 pärjää neljällä. Tehoa on pystytty valmistajan mukaan tiputtamaan 115 kilowatista 97:ään koneen suorituskyvyn kärsimättä. Ajohydrauliikan hydraulipumpun kokoa on hieman kasvatettu, millä saadaan moottorin kierroksia alemmas siirtoajossa eli alle 2000. Näin säästyy Lindholmin mukaan hieman polttoainetta ja melutaso on alempi.Huippunopeus on edelleen 40 kilometriä tunnissa. Koneen äärimitat ovat pysyneet samoina eli pituus on edelleen 5290 ja korkeus 2415 millimetriä. Leveys on 1960 millimetriä. Kuormain on pysynyt sekin muuttumattomana eli nostokorkeus kauhan tappiin on 3400 millimetriä.

Ohjaamosta etuosan mittari- ja katkaisinpaneli on historiaa. Nyt ohjauspyörä ja sen ohut pylväs ovat ainoat eteenpäin näkyväisyyttä rajoittavat seikat. Kaikki katkaisimet ja vivut ovat oikealla. Mittaritiedot ovatkin luettavissa kätevästi uudesta seitsemän tuuman värinäytöstä. Edelleen näyttö informoi moottorin ja sähköjärjestelmän mahdollisista vikakoodeista. Myös lisävalojen ja majakan käyttö on keskitetty näyttöön. Peruutuskameran kuva välittyy sekin näytölle joko koko- tai osaruudulle.

“Mittauksissa ohjaamon melutaso on ollut noin 69 desibeliä”, toteavat Lai-Mun miehet.

“Sähköjärjestelmässäkin hyödynnetään nyt entistä enemmän CAN-välää. Uusina mittaristotietoina ovat nyt moottorin kuormitustieto sekä hetkellinen polttoaineen kulutus”, valistaa Sandberg. Säätyvätilavuuksisen työhydrauliikan (160+65 l/min) virtausta säädetään ohjaamosta edelleen manuaalisesti potentiometreillä.

Pikkulämäri Hollannissa

Toinen aivan uusi runko-ohjattu malli sijoittuu pieneen päähän ja on tyyppimerkinnältään 387 (1750 kg). Ari Lindholmin mukaan niitä on myyty Hollantiin jo viisi kappaletta. Maassa on pitkät perinteet takapyöräohjatun mallin 286 käytössä. Niitä on mennyt tulppaanimaahan useita satoja ja usein mekaanisella rikkaruohoharjalla varustettuna.

“Hollannissa rikkaruohojen torjunta myrkyillä on ollut kiellettyä maaliskuun alusta lähtien ja siksi mekaaninen poisto on valtamenetelmä”, jatkaa Lindholm. Uusi pikkulämäri on varustettu Kohlerin Stage IIIB-dieselmoottorilla (42 kW).

“Suomessa hydrostaattista ajovoimansiirtoa hallitaan joystickissä olevilla napeilla ja jalkakaasulla, mutta hollantilaiset ovat konservatiivisia. Sinne koneet varustetaan ajopolkimella ja kaasu on käsikäyttöinen”, lopettaa Lindholm.

LM Trac 687:n pakokaasujen jälkikäsittelypöntöt on saatu sijoitettua hienosti moottoritilaan. Konepeiton korkeus ei ole juuri kasvanut.

 

Toimitusjohtaja Ari Lindholm kertoo, että asiakkailta kerätty palaute on ollut tärkeässä asemassa etenkin uuden ohjaamon ratkaisuja mietittäessä.

 

Uusi LM Trac 387 ja Hollannissa suosittu, rikkaruohojen poistoon tarkoitettu harja.