Hymaksesta kaikki alkoi: Huddig 50 vuotta

Huddigin isänä Ruotsissa voidaan pitää John Sonerudia, joka alkoi tuoda 50-luvun loppupuoliskolla Norjasta Hymas-merkkisiä kaivurikuormaimia Ruotsiin. Myynti oli aluksi verkkaista, sillä Sveamamman rakennustyömaat oli kyllästetty muunlaisilla konetyypeillä kuten isoilla kaivukoneilla.

Vuonna 1959 Soneruds Maskin AB myi 23 konetta Ruotsiin. Samoihin aikoihin norjalaisvalmistajan kapasiteetti riitti hädin tuskin kattamaan Norjan omat markkinat. Tästä syystä eli kotimaan markkinoita turvaamaan Sonerud perusti Hudiksvalliin muutaman norjalaissijoittajan kanssa kaivurikuormaimia valmistavan yrityksen nimeltä Svenska Hymas Ab. Tästä voi laskea Huddigin historian alkaneen.

Jo ensimmäisenä vuonna tehtaalla valmistettiin 75 konetta ja vuotta myöhemmin yritys työllisti jo 20 henkeä ja liikevaihto oli miljoona Ruotsin kruunua. 60-luvulla kauppa kävi ja tehdasta laajennettiin useasti. Vuonna 1970 alkoi yhteistyö suomalaisen Valmetin kanssa ja kahta vuotta myöhemmin ruotsalainen Lundberg osti Hymasin osake-enemmistön. John Sonerud jäi yritykseen kuitenkin toimitusjohtajaksi vielä viideksi vuodeksi. Vuonna 1974 yritys muutti paikalle, jossa se toimii edelleen. Yhteistyö Valmetin ja Lundbergin kanssa johti myös maataloustraktorin hylkäämiseen kaivulaitteen peruskoneena ja komponenteista valmistettu kone näki päivänvalon. Vuonna 1975 yritys työllisti jo 140 ihmistä ja liikevaihto oli noussut 25,5 miljoonaan kruunuun. Ensimmäinen runko-ohjatun kaivurikuormaimen prototyyppi esiteltiin vuonna 1974.

Vuosina 1975-1986 yhteistyö Volvon kanssa oli myös merkittävää. Kaikki Volvo BM 616/646-koneet nimittäin valmisti Svenska Hymas. Pohjana oli Volvon tekemä traktorialusta, johon Hudiksvallissa tehtiin ja asennettiin ohjaamo sekä Hymas-kaivulaite ja –kuormain. 70-luvun parhaimpina vuosina valmistui yli 400 Volvo BM-konetta ja noin 150 Hymas-nimellä.

90-luvun alussa vaikeuksia

Volvo siirsi 80-luvun alussa tuotantoa omille vajaalla kapasiteetilla pyöriville tehtailleen ja Lundberg ilmoitti sulkevansa tehtaansa Hudiksvallissa. Vuonna 1982 henkilöstö päätti pelastaa tehtaan ja 150 työntekijä omistama yritys sai nimekseen Hudiksvalls Mekaniska AB, joka vuonna 1986 muutettiin Huddig AB:ksi. Volvo BM:n sopimus loppui vuonna 1984 ja tehdas olisikin ilman työntekijöitten ripeää reagoimista jäänyt käytännöllisesti katsoen ilman tuotteita.

Kuitenkin nopea tuotekehitys johti vuonna 1983 ensimmäisen oman runko-ohjatun kaivurikuormaimen eli Huddig 960:n esittelyyn. Elmia-näyttelyssä lanseerattu kone sai menestyksekkään vastaanoton ja vuonna 1984 tuotanto oli täydessä käynnissä – kaksi konetta viikossa jätti tehtaan portit taakseen. Kaksi Huddigin nykyistäkin omistajaa eli jälleenmyyjät Staffare AB (Hudiksvall) ja Ekstrand Maskin AB (Vetlanda)tulivat nekin mukaan jo vuonna 1983.

90-luvun alun lamassa Huddig AB koki kovia ja oli pakotettu jopa konkurssiin. Yritys kuitenkin pelastettiin, se nousi raunioista vuonna 1992 ja tuotanto alkoi uudelleen. Tuolloin ohjelmassa oli jo kaksi runko-ohjauksista konetta; Huddig 960 (10 t) ja 760 (7 t).

90-luvulla koneitten ohjausjärjestelmät kehittyivät kovaa vauhtia ja Huddig opittiin tuntemaan Ruotsissa tekniikan edelläkävijänä. Myös Huddig Lift-nostimet tulivat 90-luvulla tuoteohjelmaan ja samalla kaivurikuormainten varustelu pylväs- ja linjatöihin lisääntyi. Myös Ruotsin ratatöissä Huddig yleistyi nopeasti ja tällä hetkellä Ruotsin ja Norjan rautateillä työskentelee satoja Huddig-kaivurikuormaimia.

2000-luvulla kasvua

2000-luvulla tuotanto tehtaalla kasvoi vuosittain 15-20 prosenttia. Vuonna 2006 yritys osti omakseen tehdashallin. Näin päästiin tekemään investointeja tuotantoon. Vuonna 2008 valmistuikin 650 neliömetrin laajennus ja tuotantoon investointiin myös uusi 12,5 miljonaa kruunua maksanut työstökeskus. Vuonna 2007 yrityksen liikevaihto oli 300 miljoonaa kruunua ja viime vuonna tehtiin kaikkien aikojen ennätys eli 330 miljoonan kruunun liikevaihto. Tuotannon käytössä pinta-alaa on noin 6000 neliömetriä ja ihmisiä yritys työllistää nyt noin 80.

Nykyinen Huddig AB:n toimitusjohtaja on vuonna 2004 aloittanut Lars Norin. Caterpillarin metsäkonebisneksessä aiemmin toiminut Norin kertoo Huddiginkin kärsivän taantumasta, mutta valoakin jo tunnelin päässä pilkottaa.

”Olemme viime vuosina panostaneet paitsi koneitten tuotekehitykseen myös tuotantoon ja olemme valmiita, kun nousu taas alkaa. Koneita viime vuonna valmistui 160 kappaletta ja viennin osuus kasvoi aiempiin vuosiin verrattuna. Tehtaan maksimi kapasiteetti on noin 200 konetta vuodessa. Tärkeimpiä vientimaita ovat perinteisesti olleet muut pohjoismaat sekä nyt uusina Venäjä, Puola, Tsekki ja Ukraina. Olemme ottaneet 30 prosentin vientitavoitteen”, kertoo Norin.

Huddigin omistuspohja on varsin ainutlaatuinen. 12,5 prosenttia osakkeista on edelleen työntekijöillä, mutta muutoin omistus on jälleenmyyjillä. Edellä mainituista Staffare AB omistaa 57,5 ja Ekstrand Maskin 16,2 prosenttia. Katrineholms Maskinin osuus on 13,8 prosenttia. Omistajina toimivien jälleenmyyjien lisäksi Huddigilla on kuusi muuta myyjää Ruotsissa.

”Jälleenmyyjäomistus on meille hyvä asia. Myyjät toimivat lähellä asiakasta ja ymmärtävät alaa. Jälleenmyyjät hoitavat myynnin lisäksi pääasiassa itse huollon, mutta myös yrittäjävetoista huoltohenkilökuntaa meiltä löytyy. Koko huoltohenkilöstö on koulutettua ja pätevyys punnitn erilaisin tutkinnoin. Jälkimarkkinointiin meillä onkin panostettu viime vuosina vahvasti”, lopettaa Norin.

Kaksi kokoluokkaa

Nykyisin tuotannossa on kaksi kaivurikuormainmallia; Huddig 1060B (10,4 t) ja 1260B (12,8 t). B-mallit ovat molemmat uudehkoja. 1060B esiteltiin alkuvuodesta ja 1260B viime vuonna. Suuremmassa mallissa on mm. uusi voimansiirto ja uudet ZF-akselit. Vetovoima on kasvanutkin 17 prosenttia alemmalla ja 10 prosenttia nopeammalla vaihteella.

Mallissa 1060B on niin ikään päivitetty hydrauliikka ja sähköjärjestelmä. Eturunko on sekin uusi ja kuormaimen voimat ovat kasvaneet. Akselit ovat myös pienemmässä mallissa uudet ja ZF:n valmistamat. Huddig on aina ollut kuuluisa erinomaisista maasto-ominaisuuksistaan.

Koneitten alhaiselle painopisteelle ja vakavuudelle luodaan perusta jo rungon kokoamisvaiheessa. Hydrauli- ja polttoainesäiliöt kun integroidaan etu- ja takarunkoon mahdollisimman alas. Koneissa on hydrostaattinen voimansiirto ja rungon keinunta, jolloin soveltuvuus esimerkiksi kaapelin auraukseen on hyvä. Koneen etenemisnopeuden ja vetovoiman suhde on niin ikään helposti säädettävissä, mikä sekin auttaa kaapeliauran vetoa. Koneen nopeus ei vaikuta vetovoimaan, vaan hydrostaattisesta voimansiirrosta saadaan aina ulos maksimi vetovoima. Hyvä vakavuus antaa eväät työskennellä ilman, että tukijalkoja pitää laskea alas.

Huddigin kaivurikuormaimiin on perinteisesti saanut myös langattoman radio-ohjauksen, jonka ansiosta kuljettaja saa optimi näkyväisyyden kaivualueelle. Esimerkiksi putkia ja kaapeleita esiin kaivettaessa radio-ohjaus on ehdoton valttikortti. Pienemmässä koneessa on nykyään moottorina Deutz (93 kW) ja suuremmassa edelleen Cummins (116 kW). Hydrostaattinen voimansiirto antaa koneille hyvät siirtonopeudet eli 42 (1260B) ja 50 kilometriä tunnissa.

Kaivureitten lisäksi tehtaalla valmistetaan nykyisin kahta nostinta; Huddig Lift 1420 (14,2 m) ja Huddig Lift 2000 (20,1 m). Molemmat on sertifioitu kahdelle henkilölle.