Uutiset

Työkoneet

Historiallinen iskuvasara poikkesi Marakonin huollossa

Rolling Invest Oy:n Lasse Ehrling osti klaukkalalaiselta KH-Koneet Oy:ltä kaivukoneen, jonka lisävarusteena tuli mukana vanha Rammer S56 -iskuvasara lisävarusteena. Vasara oli kuitenkin heille tarpeeton, joten Marakon Oy:n Vesa Terhivaara osti sen kunnostettavaksi. Kysyntää kokoluokan vasaralle oli heti. Terhivaara myi vasaran eteenpäin Toivonen Yhtiöt Oy:lle Kuusankosken paperitehtaan purkutyömaalle, luonnollisesti täyskunnostettuna.

Purkaessaan vasaraa kunnostusta varten Teuvo Soppela yllättyi sarjanumeroksi paljastuessa numeron 22. Numerointi lähti aikoinaan 0-sarjan jälkeen siten, että ensimmäinen myyty vasara oli numero 21. Kyseinen vasara on siten kaikkien aikojen toinen maailmalle myyty Rammer-vasara.

”Vasaraan on jossakin vaiheessa päivitetty HD-kotelo, joten ulkonäkö on uudemmasta vasarasta. Vasara on siis oikeasti alkuperäistä Rammer S800 -mallia. Tässä on alun perin ollut sirompi, alapäästä kapeampi kotelo, joka päivitettiin S800 HD -malliin vahvemmalla kotelolla. Sittemmin mallin nimeksi muutettiin S56 ja mallin valmistus loppui 68-mallin, joka taas tunnetaan nykyään Sandvik BR2568 -iskuvasarana, korvatessa sen. Nyt on menossa kokoluokan kolmas sukupolvi uuden uutukaisen BR2577:n muodossa”, selittää Soppela mallin historiaa.

Menestystarinoita

Rammer-iskuvasaroiden tarina alkaa 70-luvulta, jolloin uutta laitetta kehitettiin Asko-Upolla. Iskuvasaroita suunnitellut Teuvo Grönfors siirtyi kuitenkin Roxonille, joka osti myös iskuvasarasuunnitelmat. Syksyllä 1974 Roxonilla aloitti juuri koulusta valmistunut hydrauliikkainsinööri Pekka Heikkonen, joka alkoi suunnitella laitetta eteenpäin.

”Roxon myikin iskuvasaroita menestyksekkäästi ympäri maailman”, muistelee Heikkonen. ”Vuonna 1977 Kone Oy oli ostamassa yritystä. Me iskuvasaroiden parissa työskennelleet olimme eri mieltä bisneksestä ja niin perustimme Rammer Oy:n samana vuonna. Perustajilla oli käsitys suuren vasaran tarpeesta ja niin päätettiin valmistaa maailman suurin iskuvasara, Rammer S800. Partek varasi ensimmäisen vasaran jo ennen kuin sellaista oli edes valmistettu, mikä helpotti projektia.”

Prototyyppi valmistui ja sitä esiteltiin alan ammattilaisille. ”Asensimme vasaran kaivukoneeseen ja lähdin esittelemään sitä asiakkaille. Tunsin Hanhirova-Yhtymän Ahti Hanhirovan suoraviivaisena liikemiehenä ja pyysin päästä esittelemään vasaraa kovaksi tunnetun kromiittimalmin rikkomiseen. Ahti oli aluksi hyvin skeptinen, mutta antoi kuitenkin näyttää. Ahti vakuuttui vasarasta siinä määrin, että hän ei päästänyt demovasaraa työmaalta ennen kuin oli saanut oman vasaran työmaalle. Niinpä hänelle toimitettiin heti toinen vasara tuotannosta, eli numero 22”, kertoo Heikkonen. Niinpä Hanhirovaa voidaan pitää ensimmäisenä Rammer-vasaran käyttöön ottaneena yhtiönä.

”Vasaran ensimmäinen työkohde oli Elijärven kaivos, jolla Hanhirova-Yhtiöt muun muassa ampui ylisuuret kivet”, kertoo jo edesmenneen Ahti Hanhirovan poika, Havator Groupin konsernijohtaja Erkki Hanhirova. ”Vasara kiinnitettiin moderniin pyörivään pyöräalustaiseen Åkerman H9M -kaivukoneeseen. Yli kuution kivistä maksettiin tuolloin yksikköhinta. Iskuvasara osoittautui oikeaksi rahasammoksi tällä laskutusperiaatteella ja niinpä Ahti joutui neuvottelemaan työn teettäjän kanssa hinnan kohtuullistamisesta. Ensimmäinen Rammer lähti Hanhirovalta eteenpäin vaihdossa peruskoneen mukana.”

Hanhirovat, joiden yrityksen nimi muutettiin vuonna 1981 Havator Oy:ksi, ostivat jatkossakin useita Rammereita. Esimerkiksi puomi-vasara -yhdistelmien tultua liikkuviin murskauslaitoksiin, ostivat Hanhirovat näitä heti kaksi kappaletta. Nykyisin Havator tunnetaan Pohjoismaiden suurimpana nostopalveluita ja erikoiskuljetuksia tarjoavana konsernina.

Juha Kuusjärvi

Lue seuraavaksi