Helsingin satamien liikenneyhteyksiä parannetaan ja raskaan liikenteen kasvua ohjataan Vuosaareen

Satamien toimivuus on Helsingille tärkeää niin asukkaiden, elinkeinoelämän kuin matkailun kannalta. Helsingin Satama, kaupunkiympäristön toimiala ja kaupunginkanslian elinkeino-osasto ovat tehneet pitkään yhteistyötä satamaliikenteen ja erityisesti Länsisataman kehittämiseksi. Nyt haasteisiin tartutaan myös monin uusin keinoin.

Länsiterminaali 2 avattiin Länsisatamassa helmikuussa 2017. (Kuva: Risto Musta)

Helsingissä suunnitellaan liikenneinvestoinnit ja maankäyttö aina yhdessä. Samalla huolehditaan kaikkien liikennemuotojen kehittämisestä ja elinkeinoelämän edellyttämän liikenteen kilpailukyvyn turvaamisesta.

”Kaupunkistrategiassa edellytetään liike-elämän logististen yhteyksien ja elinkeinoelämän kilpailukykyä parantavien liikennejärjestelyjen aktiivista kehittämistä. Erityisesti Länsisataman liikenteen sujuvoittaminen vastaa näihin tavoitteisiin”, toteaa elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva.

Länsisatama kehittämiskohteiden kärjessä

Sataman tuoma liikenne muodostaa Länsisataman alueen kokonaisliikenteestä vain kymmenisen prosenttia, mutta liikennepiikit useita kertoja päivässä ovat haaste.

”Kaupunkisuunnittelijamme ovat yhdessä sataman asiantuntijoiden kanssa selvittäneet, miten liikennettä saataisiin sujuvammaksi. Yhtenä keinona ovat jo toteutetut lisäkaistat Tyynenmerenkadulla ja Länsisatamankadulla, jotka helpottavat sekä poistuvaa että saapuvaa autoliikennettä. Suunnittelussa haetaan myös muita ratkaisuja erityisesti Länsilinkin eli Jätkäsaarenlaiturin ja Mechelininkadun risteyksen suhteen”, kaupunkiympäristön toimialan toimialajohtaja Mikko Aho kertoo.

”On tärkeää muistaa myös sataman myönteinen merkitys alueen kehittämisessä. Sataman vaikutuksesta Jätkäsaaren asukkaille on tarjolla poikkeuksellisen laaja palveluvalikoima, ja esimerkiksi raitiotielinjat ovat palvelleet asukkaita aivan alusta alkaen. Lähivuosina linjasto täydentyy entisestään”, Aho jatkaa.
Haastetta aiheutuu liikennemääristä, jotka ovat kasvaneet enemmän kuin mihin alueen osayleiskaavassa varauduttiin. Myöskään aluskokojen merkittävää kasvua ja sen vaikutusta liikennepiikkeihin ei osattu aikanaan ennustaa oikein.

”Rekkaliikenteessä käyttöön ottamallamme dynaamisella, vuorokauden vilkkaimpiin aikoihin perustuvalla hinnoittelulla on tavoitteena ohjata kasvua Länsisatamasta ja myös Eteläsatamasta hiljaisempiin hetkiin sekä Vuosaareen. Lisäksi Länsisatamaan jäävää rahtiliikennettä tullaan ohjaamaan Tyynenmerenkadulle eli Jätkäsaaren itälaidalle länsilaidan sijaan. Myös tämä toimenpide parantaa asukasviihtyvyyttä ja sujuvuutta”, kertoo Helsingin Sataman toimitusjohtaja Ville Haapasaari.

Tavoitteena on parantaa kaikkiin satamiin johtavia joukko-, auto- ja pyöräilyliikenneyhteyksiä. Lisäksi Länsisatamassa liikennettä kehitetään sujuvammaksi erilaisilla älykkäillä järjestelmillä, joilla voidaan esimerkiksi ohjata liikennevaloja ja tuottaa autoilijoille informaatiota, jonka avulla voi valita parhaan reitin satamaan. Joukkoliikenteen lippujärjestelmillä puolestaan tuetaan tavoitetta ohjata kasvua kestäviin kulkumuotoihin. HSL on jo mahdollistanut päivälippunsa yhdistämisen laivan matkalippuun.

Merkittävä määrä EU-rahoitusta vuoteen 2023 asti

Helsingin Satama on Suomen suurin yleissatama ja yksi maailman vilkkaimmista matkustajasatamista, jonka kautta kulki vuonna 2017 yli 12,3 miljoonaa matkustajaa. Matkustajaliikenteessä korostuu Länsisataman rooli Tallinnan liikenteen pääsatamana. Vuonna 2017 reitillä oli matkustajia jo yli yhdeksän miljoonaa ja kasvun ennakoidaan jatkuvan.

Helsingin kaupunki on yhdessä Helsingin Sataman kanssa hakenut ja saanut Euroopan Unionilta merkittävää CEF/TEN–T-tukirahoitusta erityisesti Länsisataman kokonaisinvestointien kehittämiseen vuosille 2012–2023, yhteensä 43,1 miljoonaa euroa.

Rahoituksen edellytyksenä on edistää Helsingin ja Tallinnan välisen merenkulun maa- ja meriyhteyksiä osana Euroopan laajuista liikenteen verkostoa. Toimenpiteiksi on määritelty muun muassa Länsisataman liikenneyhteyksien parantaminen ja olemassa olevien liikenteen pullonkaulojen poistaminen.

Samaa tavoitetta tukee myös vuoteen 2023 asti jatkuva Twin-Port 3 -hanke, jolle on myönnetty EU-rahoitusta yhteensä 21,4 miljoonaa euroa. Hankkeessa ovat mukana Helsingin ja Tallinnan satamat, Helsingin kaupunki sekä laivayhtiöt Tallink, Viking Line ja Eckerö Line. Liikennejärjestelyinvestointien kokonaiskustannukset hankkeen puitteissa ovat 71,2 miljoonaa euroa.