HCT-yhdistelmien tuomat hyödyt tutkimuskohteena

Jussi Lehtonen

UPM ja Koskitukki järjestivät toukokuun lopulla Haminan satamassa HCT-yhdistelmiä ja liikenneväyliä käsittelevän seminaarin. Paikalla oli kattava otos HCT-tutkimushankkeiden ydinjoukkoa keskustelemassa kokemuksista ja tulevaisuuden tutkimustarpeista. Vuonna 2013 käyntiin polkaistulla hankkeella on kerätty tietoa useilla poikkeusluvan saaneilla 80–100 tonnisilla yhdistelmillä. Iso osa näistä yhdistelmistä on suunniteltu metsäteollisuuden kuljetuksiin, joihin seminaari pääosin keskittyi.

Kustannussäästöjä ja vähemmän päästöjä

Jos mahdolliset kustannussäästöt ovat olleet merkittävässä osassa hanketta, niin päästövähennykset ovat nousseet viimeisen vuoden aikana vähintään vastaavaan merkitykseen. Liikenteen päästöjen saaminen asetettuihin tavoitteisiin vaatii toimenpiteitä, joihin HCT-luokan kaluston käytöllä on iso mahdollisuus raskaan liikenteen osalta. On arvioitu, että 84–100 tonnisilla yhdistelmillä on teoreettinen potentiaali 4–12 prosenttia alhaisempiin päästöihin. ”Keski-Euroopassa on myös viimeistään nyt havaittu, että isompien yhdistelmien käyttö mahdollistaa osaltaan päästötavoitteiden saavuttamisen. Myös siellä on aihetta nyt alettu tosissaan tutkimaan ”, kertoo Traficomin johtava asiantuntija Otto Lahti.

Kustannussäästöjä HCT-yhdistelmillä ajettaessa muodostuu alhaisemman kalustomäärän ja työvoimakustannuksien kautta. HCT-kalustolla ajettaessa kuormakoon kasvu, verrattuna perinteiseen kalustoon, on 12–35 prosenttia. Lisäksi kuormien lastauksessa voidaan saavuttaa vastaavan suuruisia säästöjä.  

Traficomin johtava asiantuntija Otto Lahti (keskellä) kertoi metsäteollisuuden ajossa olevien erilaisten HCT-yhdistelmien määräksi tällä hetkellä yhteensä 15. Näistä raakapuuta ajaa viisi, haketta kuusi ja tuotekuljetuksia neljä.

Rekkaveturipohjaisessa HCT-vaihtoperävaunuliikenteessä on lisäksi paljon mahdollisuuksia, joiden kautta kustannussäästöjä on myös mahdollista saada. Samaa kalustoa voi käyttää useammassa tarkoituksessa.

”Traficom on mukana keskeisissä liikenteen tutkimuksissa käyttökokeilut mahdollistavana lupaviranomaisena ja tuloksia hyödyntävänä määräysten antajana”, sanoo Otto Lahti. ”HCT-yhdistelmille luvat ja jatkoluvat myönnetään aina tapauskohtaisesti. Yleensä puhutaan ns. viiden vuoden luvista, joka tarkoittaa viiden vuoden ajosuoriteaikaa kyseiselle HCT-yhdistelmälle. Sinä aikana vetoauto yleensä vaihtuu ainakin kerran”, lisää Otto Lahti.

Muutoksilla on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia tienpitäjälle ja elinkeinoelämälle, sen johdosta vahvoja mielipiteitä löytyy niin puolesta kuin vastaan. Tiedon keruu vaatii aikaa ja resursseja. Faktoihin perustuviin esityksiin tarvitaan paljon tietoa erilaisista ajoneuvoista, tavaravirroista, logistiikkamalleista ja tieverkosta. Lisäksi tarvitaan järjestelmä kokonaisvaikutuksien tason selvittämiseen.

Pysyviin päätöksiin tarvitaan lisää tietoa pohjalle

”Massojen korottaminen vaatii toteutuakseen laajaa tutkimus- ja selvitystyötä ennen kuin asiasta voidaan tehdä päätöksiä. Meidän on varmistuttava siitä, että teiden rakenteet ja sillat kestävät, jos massoja nostetaan. On myös jo nyt selvää, että massojen korotus ei voi koskea koko 80 000 kilometrin maantieverkkoa”, sanoo Väyläviraston johtava asiantuntija Vesa Männistö

Lopulliset päätökset vielä odottavat syntymistään. ”On hyvä muistaa, että mitään päätöksiä isommista kokonaismassoista ei ole vielä tehty”, lisää Männistö. Siihen, tuleeko yksi vai useampi uusi tonniraja ja milloin, hän ei osaa antaa vastausta. ”Kysymys on ennemmin vuosista kuin kuukausista”, sanoo Vesa Männistö. Tieverkon kestävyydestä tarvitaan vielä lisää tutkimustietoa eri puolilla maatamme. Varsinkaan talviajan vaikutuksista ei ole riittävästi tutkittua tietoa.

Orpe Kuljetus Oy:n Seppo Ora (vas.) ja UPM Metsän Esa Korhonen kertoivat Orpen raakapuun ajossa olevan HCT-yhdistelmän liikkuvan UPM:n tehtaille reiteillä Kotka – Kuusankoski, Kuusankoski – Lappeenranta, Kuusankoski – Savonlinna, Savonlinna – Lappeenranta, Savonlinna – Ristiina ja Ristiina – Lappeenranta. Jopa 80-90 prosenttia ajetaan täydellä 72 tonnin kuormalla.

Erkka Anttonen (oik.) ja Pertti Lahdenpohja kertoivat Kuljetusliike K. Ingman Oy:n konttiyhdistelmällä saaduista kokemuksista HCT-tutkimushankkeessa.

Metsäteho ja Oulun yliopiston auto- ja työkonetekniikan tutkimusryhmä ovat olleet, yhteistyössä alan toimijoiden, viranomaisten ja muiden tutkimustahojen kanssa, tuottamassa tutkimustietoa siitä, miten pidemmät ja raskaammat ajoneuvoyhdistelmät suoriutuvat yleisessä tieliikenteessä.

Vaikka tutkimustietoa kaivataan lisää, niin jo nyt kertyneestä tiedosta saadaan tehtyä johtopäätöksiä. Metsätehon erikoistutkija Pirjo Venäläinen toteaa: ”Kuljetusvälineiden käyttöä tehostamalla parannetaan metsäteollisuuden logistista kilpailukykyä sekä vastataan tarpeisiin vähentää liikenteen ympäristövaikutuksia. Suuremmat kuljetusyksiköt auttavat myös ratkaisemaan kuljettajapulaa.” 

Metsäteollisuus näkee mahdollisuuksia

UPM ja Koskitukki ovat tyytyväisiä tutkimuksella kertyneisiin tuloksiin. HCT-yhdistelmät ovat yksi osa metsäteollisuuden kuljetusratkaisuja muiden joukossa.

Kuljetusliike Wickström Oy:n kuljetuspäällikkö Pekka Kopperoinen sanoo kelin takia ajamatta jääneiden vuorojen olevan laskettavissa yhden käden sormilla. ”Kun on oikeat varusteet, niin hyvin pärjätään vaikeammassakin kelissä.”

”Päästöjen vähentäminen ja toiminnan tehostaminen on mahdollista, kun yhdistelmien massat päätieverkolla ovat 80–100 tonnia”, toteaa Koskitukin kehityspäällikkö Janne Kukkura ja lisää: ”Pitkäkestoinen ja laadukas käytännön tutkimus on sen jo nyt osoittanut metsäteollisuuden raskaiden raaka-aine- ja tuotekuljetuksien kohdalla.”

UPM Metsän logistiikkapäällikkö Esa Korhosen mielestä oikeilla ja optimaalisesti teknisillä HCT-ratkaisuilla yhdistettynä kattavaan monipistekuljetus- ja terminaaliverkostoon voimme merkittävästi vähentää niin alemman tieverkoston kuormittavuutta kuin pääteiden raskaan liikenteen määrää. ”Tässä yhdistyy sekä päästötavoitteiden toteutuminen että teollisuuden puuhuollon tehostuminen”, toteaa Korhonen. 

”Metsäteollisuus tarvitsee jatkossakin mahdollisimman monipuolista kalustoa. Pitää muistaa, että yksityisteiden merkitys on suuri raakapuukuljetuksissa. Siellä ei HCT-kalustolla juurikaan operoida. Kalustovaihtoehdot säilyvät, niistä pitää löytää kulloinkin oikeat ratkaisut eri kuljetuksiin”, päättää Korhonen.

Kuljetusyrittäjien näkemyksiä ja kokemuksia

Kuljetusneuvos Kalevi Huhtala piti tapahtumassa kuljetusyrittäjien puheenvuoron, jossa hän korosti tutkimuksen merkitystä. ”Meille Kuljetusliike Kalevi Huhtala Oy:ssä HCT-tutkimushankkeessa mukanaolo on itsestäänselvyys. Olemme koko historiamme investoineet ja kehittäneet kalustoamme tuottaaksemme asiakkaillemme ympäristöystävällisiä, luotettavia ja räätälöityjä kuljetusratkaisuja”, sanoo Huhtala. 

Tutkimuksen, kokeilemisen ja kehittämisen pitää Huhtalan mukaan jatkua. Suomalaisen kuljetusalan pitää olla kehityksen kärjessä. ”Se tukee meitä ja asiakkaitamme kansainvälisessä kilpailussa”, päättää Huhtala.

Kuljetusliike Kalevi Huhtala Oy:n 100 tonnin HCT yhdistelmä ajaa haketta Pori–Rauma välillä. Kaikkiaan kilometrejä on kertynyt 800 000 ja Huhtala on ollut tyytyväinen. Kalustoa tarvitaan vähemmän ja kokonaiskulutus on pienempi ja päästöt ovat alhaisemmat. 

Rinteen hallituksen ohjelma

Uuden Rinteen hallituksen ohjelma pyrkii vähentämään liikenteen päästöjä voimakkaasti. Samalla perusväylänpitoon ohjataan lisää rahoitusta. Hallitusohjelmassa tunnustetaan myös se tosiseikka, että raskaassa liikenteessä pääasiallinen käyttövoima on jatkossakin vielä pitkään nestemäinen diesel. 

Miten HCT-yhdistelmät sopivat uuden hallituksen linjauksiin jää nähtäväksi, kun tutkitusti niillä saadaan aikaan huomattavia päästövähennyksiä. Jos väylien rahoitus kasvaa pysyvästi, niin mahdollisuudet raskaampien yhdistelmien käyttöön kasvaa.

Orpe-Kuljetus Oy ajaa 100 tonnisella A-Duo-yhdistelmällä UPM:n raakapuuta Saimaan ympäristössä. Viitenä päivänä viikossa pääteillä tehtaiden välillä operoiva yhdistelmä liikkuu jopa 80-90 prosenttisesti täytenä. Kuormaa saadaan silloin mukaan 72 tonnia. 
Toimitusjohtaja Seppo Ora on tyytyväinen yhdistelmän suoritteeseen. ”HCT-yhdistelmällä on ajettu nyt kaikkiaan 900 000 kilometriä ilman mainittavampia ongelmia. Myös talvikelit on selätetty”, toteaa Seppo Ora tyytyväisenä.
Orpe Kuljetus Oy on ollut tutkimushankkeessa mukana vuodesta 2014. Orpen yhdistelmä on rakentunut yhteistyössä Jykin ja Volvon kanssa.

Kuljetusliike Wickström Oy:n 85 tonninen ja 34 metriä pitkä A-Duo-hakeyhdistelmä liikennöi kahta säännöllistä linjaa kolmessa vuorossa. Viiluhake kuormataan yhdistelmään pyöräkuormaajalla katon kautta ja puretaan peräpurkuna. Ajosta puolet on kuormattuna ajoa. 
Yhdistelmä koostuu Scania R730 vetoautosta, 15 metriä pitkästä puoliperävaunusta ja normaalimittaisesta täysperävaunusta. Perävaunut on valmistanut I.Laurell Oy. Yhdistelmässä on singlepyörien lisäksi ainoat paripyörät vetoauton vetoakseleilla. Puolikkaan viimeinen, neljäs akseli on ohjautuva, joka tekee yhdistelmän kääntymisestä risteyksissä mahdollisimman sujuvaa. Yhdistelmän akseleista neljä nousee ylös tyhjänä ajettaessa.
Yhdistelmä on varustettu mm. Scanian AEB-hätäjarruavustimella, GPS-vakionopeussäätimellä ja katvekamerajärjestelmällä. Lisäksi OnSpot-järjestelmä on turvaamassa liikkeellelähtöjä talvikeleissä.
”Yhdistelmällä on ajettu kaksi vuotta ja noin 600 000 kilometriä. Arvioimme, että tämä on 25-30 prosenttia tehokkaampi kuin perusyhdistelmä”, sanoo kuljetuspäällikkö Pekka Kopperoinen. 

Koskisen Sahan valmistuotteita välillä Kärkölä-Vuosaari ajavan Kuljetusliike K. Ingman Oy:n HCT-konttiyhdistelmä on 29,5 metriä pitkä ja kokonaispainoltaan 80 tonnia. Vuodessa kilometrejä yhdistelmään kertyy, yhdessä vuorossa arkena ajettuna, noin 120 000. Ajosta puolet on kuormattuna. 
K. Ingman Oy:n A-Duo-yhdistelmän vetoautona on Volvo FH 16 650 ja perävaunut ovat TopLift Oy:n tuotantoa. 
Kolmen vuoden luvasta on kohta puolet ajettu.