Uutiset

Työkoneet

Gles Oy maksaa korjausvelkaa

Yrittäjä Janne Kuulasvuo ja yrityksensä Gles Oy on erikoistunut muun muassa timanttiporaukseen ja purkutöihin. Monella muullakin alalla toimiva mies teki toiminimellä juuri edellä mainittuja purku- ja timanttiporaushommia ennen yrittäjäksi ryhtymistään. Työssä nopeus oli Jannen tavaramerkki. Useimmiten purkaminen kävi paljon muita työmaan miehiä sukkelammin. Lempinimensä ”Täystuho” oli Jannen mukaan paras kohteliaisuus, mitä purkutyömaalla saattoi saada.

Työnarkomaaniksi itseään nimittävä Kuulasvuo puhuu paljon, mikä kuvaa miehen vilkasta ja toimeliasta luonnetta. Yrittäjäura on vaatinut nopeita päätöksiä ja Jannella ei ole ollut vaikeuksia ryhtyä aina uuteen hommaan ennakkoluulottomasti ja vailla pelkoa.

”Betonia piikattiin käsikäyttöisillä hydraulivasaroilla, niin että nahka kämmenistä irtosi. Ensimmäinen Ruotsissa valmistettava Brokk-purkurobotti hankittiin YIT:n pääkonttorin purku-urakkaan, johon kuului useampien tuhansien betonisten lattianeliöiden rikkominen. Hain sen aikaiselta maahantuojalta eli Husqvarnalta robotin työmaalle ja meinasin sen itse heti kaataa nurin. Sain puhuttua kuljettajan illaksi ajamaan sitä ja sillä tiellä mies on meillä vieläkin.”

Brokk-purkurobotit ovatkin vakiintuneet yrityksen vakiokalustoksi. Viisi erikokoista Brokk-robottia on tarjottavana purkutöihin ja sen lisäksi vielä yhteistyökumppanilta yksi järeä malli lisää. Koneellinen purkutyö on korvannut käsityön jo lähes kokonaan. Brokkien puomien päissä on Atlas Copco -vasarat.

”Brokk-purkurobotit ovat osoittautuneet sopivaksi kalustoksi meille. Ne ovat tehokkaita siinä työssä mihin ovat tarkoitettu. Robotti lyö kolme kertaa siinä ajassa, kuin hydraulinen iskuvasara kerran. Niiden ainut miinuspuoli on suhteellisen korkea hinta”, pohtii Janne Kuulasvuo.

Yhtä piirikorttia koneisiin on myös jouduttu vaihtamaan usein.

”Se hajoaa säännöllisesti ja on hankintahinnaltaan viiden tonnin luokkaa”, jatkaa Janne. Ihan uusissa malleissa sen vaihtaminen tosin on tehty helpommaksi,

Vantaalainen Kopadi tuo nykyään Brokkit Suomeen. Mallistossa on useita eri kokoja työpainoltaan 500 (Brokk 60)–11300 kiloa (Brokk 800P).

”Teemme yhteistyötä useiden purkuyritysten ja rakennusliikkeiden kanssa. Nykyään noin 30 prosenttia purkutöistä tehdään muille ja 70 prosenttia on omia urakoita. Hinnoittelu on neliöiden mukaan ja tälläkin alalla katteet ovat pienet. Liiketoiminta perustuukin nopeuteen eli sen avulla tehdään tulos”, filosofoi Kuulasvuo.

”Varsinkin täällä ruuhkasuomessa korjausvelka on kasvanut suureksi. 60-luvulta 80-luvun alkuun saakka tehtiin myös paljon rakennusvirheitä. 40–50 vuotta sitten rakennettuja, korjausta odottavia kerrostaloja on vaikka kuinka paljon. Pahimmissa kohteissa parvekkeet ovat jo tippuneet alas tai ovat tippumaisillaan. Esimerkiksi Itä-Helsingissä on tällaisia asuinalueita ja taloja runsaasti”, tietää Kuulasvuo.

Helsingin keskustassa Kustaankadulla oli elokuun loppupuolella meneillään Nordean vuokraaman parkkihallin purku ja laajennustyö. Vanha 500 millimetriä paksu holvi purettiin pois ja tilalle tulee uusi, nykytekniikalla toteutettava ohuempi holvi. Näin halliin saadaan lisää korkeutta.

Kuljettaja Risto Meronen  mursi Brokk 180 -purkurobotin avulla betonirakenteita. Syntynyt purkujäte menee suurimmaksi osaksi kierrätykseen. Bobcatin liukuohjatulla betonilohkareet kannetaan ovesta kadulla odottavaan lavaan.

Kannelmäessä. Brokk 90 oli kiinnitetty Constin Bobcat  40170 -kurottajan piikkeihin. Kuljettaja Petri ”Pete” Narkiniemi on ollut yrityksessä siis alusta asti ja ammattitaitoisen miehen käsissä homma etenee.

”Usein julkisivumateriaali on aika löysässä, eikä sen läpi tarvitse lyödä. Usein riittää, kun pintaa vähän täristää. Brokk painaa noin tuhat kiloa, mutta yllättävän vähän sen käyttö tuolla ylhäällä rasittaa kurottajan puomia”, kertoo Narkiniemi.

Brokk on lukittu tapeilla erilliseen runkoon, joka taas on kiinnitetty lujasti haarukoihin. Julkisivusta syntyvä jäte on raudan poiston jälkeen valmiiksi pieninä, jatkokäsittelyyn sopivina palasina. Eristemateriaali jätetään sisäseinän suojaksi paikoilleen ja puretaan vasta, kun rakennus on huputettuna uuden julkisivupinnan asentamista varten. Usein uusi pinta tehdään ruiskubetonilla.

Espoossa työskenteli samanlainen yhdistelmä. Kurottaja Bobcat T 40180 on Gles Oy:n tuoreimpia, tämän vuoden hankintoja. Sen työparina on niin ikään Brokk 90.

”Neljän kerroksen korkeudelle saa purettua 17-metrisellä kurottajalla. Hinta nousee 21-metrisellä suhteettoman korkeaksi, enkä näe järkeväksi sen hankintaa . Tällainen 21-metrinen vuokrataan aina ylempien kerrosten rakenteita purettaessa”, valistaa Kuulasvuo.

Kurottaja täytyy pitää tietyn etäisyyden päässä seinästä eli putoavien kappaleiden ulottumattomissa, joten ihan täyttä nostokorkeutta ei voi hyödyntää. Tosin Brokkin oma puomi antaa osaltaan lisämetrejä.

Dae-Tek Oy:n maahantuomien Bobcat-kurottajien erikoispiirre eli puomin sivusiirto on purkutöissäkin aikaa ja rahaa säästävä ominaisuus. Sivusiirtohaarukoita ei tarvita, vaan kiinteillä pärjää. Koneen siirtojen tarve vähenee ja tarkkuus paranee. T 40180 on Bobcatin uuden sukupolven kurottaja, jossa sivusiirtoakin hallitaan tarkasti propo-ohjauksella.

Viime vuonna esitelty T40180 painaa työkunnossa vajaat 11 tonnia ja kuten todettiin, nostaa neliosaisella teleskooppipuomilla 17,5 metriin tukijalkojen ollessa yläasennossa. Renkailta nostettaessa korkeudesta häviää reilu metri.

Deutzin moottori on Stage IIIB -vaihetta ja pakokaasuja puhdistetaan katalysaattorin avulla (DOC).

Ohjaamo on uusittu kokonaan. Kaareva lasipinta edessä antaa näkyväisyyttä työlaitteelle ja takaikkunakin on aiempaa suurempi. Ylhäältä ohjaamo on suojattu vankalla ristikolla.

Bobcat käyttää nyt samaa LCD-näyttöä sekä kurottajissa, kaivukoneissa että liukuohjatuissa pienkuormaajissaankin. Toki ohjelmisto on eri ja eri konetyyppien näyttöön välittyvä data poikkeaa eri konetyypeissä.

Kurottajissa näyttö kertoo muun muassa sen, milloin koneen automaattinen tukijärjestelmä on asettanut koneen vaakatasoon. Koneessa on erillinen näyttö vielä kuorman hallintaan. Ylikuormittaa nostotapahtumaa ei voi, sillä automatiikka estää stabiliteettia vaarantavat nostot.

”Kun Brokk painaa sen tuhat kiloa, niin Bobcatin nostotaulukko kertoo, että se voidaan nostaa ylös maasta vielä 11 metrin etäisyydellä. Kun maksimi nostokorkeus on saavutettu noin neljän metrin etäisyydellä koneen tukijaloista, niin kuormaa piikeissä saisi olla lakikorkeudessa kaikkiaan kolmisen tonnia”, valistaa koneen Kuulasvuolle myynyt Petri Höst lopuksi.

Seinän purkua Bobcat 40180 -kurottajalla ja piikkausrobotilla Brokk 90.

Lue koko artikkeli tulevasta Konepörssistä 10/2014 (ilmestyy 13.10.2014).

Lue seuraavaksi