Forsell nojaa itäliikenteeseen

Itäliikenteessä nähdään suomalaista kalustoa enää harvakseltaan. Joensuun Niittylahdessa kotiaan pitävä Kuljetusliike Forsell Oy on kuitenkin löytänyt ja vakiinnuttanut asemansa tällä haastavalla markkina-alueella.

Kuljetusliike Forsell Oy:n historia ulottuu aina 1950-luvun alkupuolelle, jolloin Mielo Forsell aloitti kuljetuspalvelujen tarjoamisen lähialueen tarpeisiin. Vuosikymmenten saatossa autoilla kuljetetut maitotonkat, lämmitysöljy ja polttoaineet, nestemäinen talkki sekä erilaiset maa-ainekset ovat sittemmin vaihtuneet metsäteollisuuden sivutuotteisiin ja teollisuuden projektikuljetuksiin.

”Kotimarkkinoiden hiipuessa 1990-luvun alkupuolella päätimme panostaa voimavaramme Venäjän liikenteeseen, mikä on sittemmin osoittautunut meille oikeaksi ratkaisuksi”, kertoo perheyritystä vuonna 2000 tehdyn sukupolvenvaihdoksen jälkeen luotsannut Tuomo Forsell.

Toiminnan määrätietoisen kehittämisen kautta Forsell on kasvanut yhdeksi itäliikenteen suurimmista toimijoista, jonka asiakaskuntaan kuuluu niin suomalaisia kuin venäläisiäkin yrityksiä. Yhteistyö muiden rajaliikenteen parissa toimivien kuljetusliikkeiden kanssa on sekin varsin tiivistä. Kustannustehokkuusjahdissa on huomioitu niin kaluston tyyppi kuin sen käytön tehostaminen.

”Täysperävaunukalusto vaihtui puoliperävaunukalustoon paljolti keveyden ja tehokkuuden, mutta osaltaan myös venäläisen ylipainolupamenettelyn kankeuden vuoksi”, perustelee Tuomo Forsell, jonka mukaan puolikas on ylivoimainen myös mukautuvuutensa puolesta. Tänään haketta kiskova auto voidaan perävaunua vaihtamalla valjastaa huomenna vaikkapa erikoiskuljetuksen pariin.

Yrityksen laivastoon kuuluu tänään kahdeksan puoliperävaunuyhdistelmää, joiden kuormatila on useimmiten täytetty metsäteollisuuden sivutuotteilla – hakkeella, purulla tai kuorella. Perävaununa on useimmiten Keski-Euroopassa valmistettu kävelevälattiainen vaihtoehto, jonka hinta yhdessä keveyden ja huoltoystävällisyyden kanssa tekee siitä kustannustehokkaan ja käyttökuluiltaan edullisen vaihtoehdon.

”Seitsemästä irtotavarakuljetuksiin soveltuvasta perävaunusta kuusi on kotoisin keskieurooppalaisilta valmistajilta”, laskee Forsell.

Kalusto käyntikorttina

Forsellin punasävytteiset hopeanuolet liikkuvat seitsemänä päivänä viikossa 24 kuljettajan ohjastamana enimmäkseen itärajan tuntumassa. Satunnaiset projektikuljetukset taasen vievät autot miehineen kauemmas kotoa. Jutuntekohetkellä kolme autoa oli purkamassa kuormiaan Benzassa, noin 3500 kilometrin päässä Niittylahden toimipisteestä.

”Valtaosa kuljettajistamme on venäläistaustaista, mikä helpottaa niin rajamuodollisuuksia kuin muutakin toimintaa tuolla puolen rajaa”, valottaa Forsell todeten henkilöstön olevan yrityksen tärkein voimavara.

”Autojen hankinta on suhteellisen helppoa, ammattitaitoisen kuljettajan löytämisessä sitä vastoin on huomattavasti enemmän haastetta”, tuumaa Forsell kiitellen samalla itsenäisesti myös ajojärjestelystä vastaavan henkilökuntansa tunnollisuutta ja ammattitaitoa.

Huoltojen ja korjausten sekä rengastöiden suhteen yrityksessä ollaan muista toimijoista riippumattomia, mikä tuo mukanaan joustavuutta kunnossapitoon. Rajamuodollisuuksissa kuluva aika vaihtelee paljon, minkä vuoksi huoltoajan varaaminen korjaamopalvelujen tarjoajalta olisi vaikeaa.

”Isommissa töissä turvaudumme toki Scan-Auton verkoston tukeen”, kertoo Tuomo Forsell, jonka mukaan jokaisella ajokilla on kolme vakituista kuljettajaa, joista kaikki vastaavat myös ajoneuvon huolloista ja puhtaanapidosta.

”Kalusto yhdessä kuljettajien kanssa on käyntikorttimme maailmalla, joten kaluston on oltava moitteettomassa kunnossa niin teknisesti kuin ulkonäöllisestikin”, tuumaa Forsell, jonka mukaan suomalaisyrityksille on jatkossakin kysyntä ja tarvetta itäliikenteen parissa.

”Venäläiset yritykset ovat kasvattaneet osuuttaan itäliikenteessä, joskin venäläisyrittäjien tehokkuusajattelu eroaa tyystin suomalaisesta vastaavasta. Esimerkiksi harvassa venäläisautossa käytetään useaa kuljettajaa suomalaiseen tapaan”, valottaa Forsell maidemme välillä vallitsevia kulttuurieroja. Yrittäjän osallistuminen päivittäisiin rutiineihin ja käytännön töihin on sekin varsin vieras käsite venäläisyrittäjien parissa. Suomalaisten yrittäjien käytännönläheisyys on seikka, mikä koetaan vahvuutena asiakaskunnan parissa.

Forsellin mukaan kuljetuspalveluiden kysyntä on paljolti öljyn hinnannousun ansiosta lähtenyt jälleen nousujohteiselle uralle myös Venäjällä.

”Venäjällä on jälleen rahaa, mikä näkyy useina aloitettuina rakennushankkeina, jotka vaativat kuljetuksia Suomesta ja muualta Euroopasta”, linjaa Forsell.

Ari Perttilä