FinnMateria kerää ammattilaiset yhteen

Olli Päiviö

Jyväskylän Messut oy:n marraskuussa järjestämä FinnMateria on kaivosteollisuuden, metallinjalostuksen, kiviainesteollisuuden ja maarakentamisen ammattilaistapahtuma, joka järjestettiin jo seitsemättä kertaa. Tapahtuma palveleekin parhaiten päättäjätason porrasta yrityksissä ja siksi Paviljongin käytävillä ei juuri nähty ”renkaanpotkijoita”. Eipä tosin montaa rengastakaan olisi ollut potkittavana. Seminaarien, luentojen ja tietoiskujen insinööritason sisältökin on suunnattu vahvasti alan ammattilaisille ja niille, jotka niitä renkaita ostavat.

Näyttely tarjoaa hyvää kontaktipintaa järeää kalustoa myyvälle ja ostavalle asiakaskunnalle. Kaivosala on vahvasti läsnä. Maarakentajia ei näyttelyssä juuri näkynyt, vierastanevat tapahtuman teoriatäytteistä valkokaulusmeininkiä ja vähäistä konetarjontaa.

Doofor oy:n historian tehokkain kallioporakone Doofor DF800S oli esillä FinnMateriassa. Tuotepäällikkö Lassi Kungas kertoi, että vanhemmat mallit syrjäyttävä, 25 kilowatin teholuokkaan sijoittuva porakone sopii esimerkiksi kaivosten tuotantoporauksessa tarvittaville pitkille rei’ille, mutta myös rakennuslouhintaan. Suurin suositeltu reikäkoko kovaan kiveen on 127 millimetriä. Kungaksen mukaan porakoneen hydrauliikan virtaus on optimoitu ja uudella kanavoinnilla on pienennetty häviöitä. Koneen modulaarinen rakenne helpottaa huoltoa. Tiivisteiden määrä on minimoitu ja sitä kautta huoltokustannukset pysyvät kurissa. Esimerkiksi huuhtelutiivisteille on pikavaihtomekanismi, joka tarkoittaa, että poraniskaa ei tarvitse irrottaa tiivistevaihtoa varten. Porakoneessa on vakiona hydraulinen vaimennin ja ylösvetoniska, jonka avulla käyttäjä saa helposti kankien kierteet avattua ja helpotettua juuttuneen kangen irrottamista reiästä. ”Kone on herättänyt paljon kiinnostusta messuilla”, linjaa Kungas.

Toki jokainen ymmärtää, että kaivoksilla koneiden kokoluokat ovat sellaisia, että Jyväskylän Paviljongissa ovien korkeus ja lattian kantokyky saattaisivat loppua hyvinkin lyhyeen. Yhtä kaikki, FinnMateria palvelee tapahtumana sitä tiukasti rajattua segmenttiä, mihin se on suunnattu.

”FinnMateria on meidän tämän vuoden päätapahtumamme”, kertoi Sandvik Mining and Rock Technologyn aluejohtaja Ville Keinänen.

”Messut toimivat hyvänä kohtauspaikkana asiakkaidemme kanssa. Esittelemme täällä uutuustarjontaamme kaivosteollisuuteen, osallistumme seminaareihin ja järjestämme lisäksi messujen aikana oheisohjelmaa, kuten koulutustilaisuuksia asiakkaillemme. Nämä kaikki tukevat onnistunutta kokonaisuutta”, Keinänen lisää.

FinnMateria ja samaan aikaan järjestetty, automaatioon, konenäköön, robotiikkaan ym. keskittynyt Smart Factory -tapahtuma herättivät kiinnostusta ja tapahtumiin tutustui 4 504 kävijää. Seuraavat FinnMateria-messut järjestetään kahden vuoden kuluttua.

Kaivoksilla katsotaan luottavaisena eteenpäin, sillä uusia kaivoshankkeita on vireillä Suomessa ja vanhoja kaivoksia avataan uudelleen. Tämä käy selville juuri julkaistusta kaivosalan toimialaraportista.

Kaivosala myötätuulessa

Jyväskylässä julkaistiin myös uusi Työ- ja elinkeinoministeriön kaivosalan toimialaraportti.

”Tämä tilaisuus tarjoaa oivalliset puitteet toimialaraportin julkaisemiseen ja paikalla ovat läsnä kaikki relevantit tahot”, kertoi TEM:n kaivosylitarkastaja Riikka Aaltonen.

Orica Finland oy:n miehet eli maajohtaja Hannu Ryynänen (vas.) sekä Kari Myllyniemi ovat ajan hermolla eli digitalisaation ytimessä. Yritys tarjoaa työkalut, joilla pyritään järjestelmällisesti parantamaan louhintaprosessia. Louhintaan kaivataan yhä enemmän tarkkaa dataa siitä, miten poraus ja räjäytys saadaan optimoitua sekä tehtyä kustannustehokkaammin. BlastIQ™ antaa mahdollisuuden hallita digitaalisesti koko louhintaprosessia. Samaan pilvipalveluun tallennetaan porauskaaviot sekä panostus- ja räjäytyssuunnitelmat. Kyseessä on modulaarinen paketti, johon Myllyniemen mukaan voi halutessaan yhdistää reikäsuoruus-, tärinä- ja ilmanpainemittauksia, lohkarejakaumakuvauksia ja muita louhintatyötä parantavia mittareita. Kaikkeen pilvipalvelun tarjoamaan dataan päästään käsiksi milloin ja mistä tahansa.

”Samaan aikaan järjestetyt Smart Factory -messut tukivat hyvin raportin julkaisua, koska muun muassa teemat robotisaatio ja tekoäly nousivat esille myös toimialaraportissa.” Uusi raportti tullaan Aaltosen mukaan julkaisemaan myös seuraavilla FinnMateria 2020 -messuilla. Alla olevat tiedot on poimittu edellä mainitusta raportista.

Sen mukaan Suomessa toimi vuonna 2017 yhdeksän metallimalmikaivosta ja 27 teollisuusmineraalikaivosta. Kaivosteollisuuden arvonlisän vaikutuksen kansantalouteen mainitaan raportissa olevan 1 200 miljonaa euroa. Vuonna 2017 metallimalmien ja teollisuusmineraalien tuotannon liikevaihto Suomessa oli noin 2 miljardia euroa.

Vuonna 2017 Suomen metallimalmikaivoksista louhittiin malmia yhteensä 32 miljoonaa tonnia (sivukiveä 53,2 milj. tonnia). Molemmat luvut ovat suurempia kuin koskaan Suomen kaivoshistoriassa. Kasvu oli 13 prosenttia. Eniten metallimalmeja louhittiin Terrafame oy:n sinkkiä, kuparia ja nikkeliä tuottavassa kaivoksessa Sotkamon Talvivaarassa eli 17,5 miljoonaa tonnia, mikä vastaa 55 prosenttia koko louhintamäärästä.

Teollisuusmineraalien hyötykiveä louhittiin 16,5 miljoonaa tonnia ja sivukiveä noin 18 miljoonaa tonnia. Hyötykiven louhintamäärä kasvoi viime vuonna seitsemän prosenttia vuoteen 2016 verrattuna, mikä johtuu raportin mukaan yksinomaan Yara Suomi oy:n Siilinjärven apatiittikaivoksen kasvaneesta tuotannosta. Sen osuus louhitusta hyötykivestä olikin leijonanosa eli 11,1 miljoonaa tonnia.

Uusia hankkeita vireillä

Suomen yhdeksästä metallimalmikaivoksesta neljä on kultakaivoksia. Muista kaivoksista saadaan kromia, kuparia, nikkeliä, sinkkiä, rikkiä, kobolttia, hopeaa ja platinaryhmän metalleja.  Talvivaara on metallimalmikaivosten suurin työllistäjä (694). Toisena Agnico-Eagle Finland oy:n Kittilän Suurikuusikon kultakaivos (487). Koko kaivosteollisuuden suora henkilöstömäärä oli noin 4 500 henkilöä ja välillisen työllisyysvaikutuksen kanssa noin 13 000 henkilötyövuotta.

Teollisuusmineraalikaivoksista/-louhoksista ylivoimaisesti suurin työnantaja on Siilinjärvi (887). Luvussa on tosin mukana kaikki Suomen toiminnot. Nordkalk oy ab, joka louhii kalsiittia, dolomiittia ja wollastoniittia usealla eri paikkakunnalla, antaa työtä 407 ihmiselle.

Maaperätutkimuksiin erikoistunut Taratest oy oli tämän vuoden alkuun mennessä toteuttanut jo yli 13 000 toimeksiantoa. Projektipäällikkö Olli Aalto kertoi Konepörssille, että kairausvaunuja uusitaan koko ajan ja tällä hetkellä niitä on käytössä viitisentoista. Kaikki olivat töissä marraskuun loppupuolella. Yritys tekee vaativia pohjatutkimuksia ja esimerkiksi tämän vuoden aikana se on työskennellyt muun muassa Suomen ydinvoimalatyömailla. Muita tämän vuoden kärkihankkeita ovat olleet Espoo-Salo-rautatien ja E18 Raision keskustan maaperätutkimukset sekä Tampereen raitiotien mittaustyöt.

Suomessa on tällä hetkelläkin käynnissä monia malminetsintä- ja kaivoshankkeita, joista kaksi on varsin lähellä kaivostoiminnan aloittamista.

Sotkamo Silver oy:n Taivaljärven hopeakaivos on hankkeena pisimmällä. Sille on jo myönnetty kaivos-, ympäristö- ja vesitalousluvat. Rakentamispäätös on tehty vuonna 2018 ja rikastamorakennuksen, patojen ja kaivoksen rakennustyöt ovat käynnissä. Ensimmäinen räjäytys on jo takanapäin ja maanalaisen kaivoksen valmistelevaa louhintaakin on jo aloiteltu. Tuotanto on tarkoitus käynnistää vuonna 2019.

Dragon Mining oy suunnittelee aloittavansa kultamalmin louhinnan Valkeakoskella Kaapelinkulmassa vuoden 2018 aikana. Kaivoksen suunniteltu toiminta-aika on kaksi vuotta. Myös muutamia jo suljettuja kaivoksia avataan uudelleen. Esimerkiksi kanadalainen Firesteel Resources inc. on ostanut Raahessa sijaitsevan Laivakankaan (Laivan) kultakaivoksen konkurssipesän ja suunnittelee käynnistävänsä kaivostoiminnan uudelleen loppuvuodesta 2018. Uusi nimi on Nordic Gold Corp.

Myös investoinnit malmin etsintään kasvoivat edelleen vuonna 2017.

Koko kattava kaivosalan toimialaraportti on ladattavissa tästä linkistä.

Wihurin teknisen kaupan osastolla oli näytillä pienoismalli kiviautosta 793F. Se oli suhteellisen helppo kuljettaa paikalle ja sijoittaa vitriiniin. Sen sijaan hieman hankalampaa Jyväskylän Paviljonkiin olisi voinut olla sijoittaa Terrafamelle Sotkamoon alkuvuodesta toimitettu Cat 994K (1 377 kW), joka on noin 240 tonnin painollaan ja 21 kuutiometrin kauhallaan Caterpillarin pyöräkuormaajien lippulaiva. Uusi K-malli lastaa korkealle kippaavana high lift -versiona vitriinin pienoismallin esikuvana olevan oikean, 250 tonnia kantavan 793-kiviauton kuudella kauhallisella. Mikä tarkoittaa, että yksi kauhallinen painaa maksimissaan noin 42 tonnia. Standardi aisastolla varustettu malli mättää neljällä 45 tonnia painavalla kauhallisella Cat 785 -kiviauton lavan täyteen.

Epirocin sähkötoimisten työkoneiden tuotepäällikkö Frank Boudreault kertoi esitelmässään, että maanalaiset kaivokset maailmalla menevät yhä syvemmälle, noin 30 metrin vuosivauhtia. Tämä asettaa haasteita etenkin lämmön pois johtamiselle ja ilmastoinnille. Vaikeasti maan päälle johdettavat pakokaasut eivät ole tervetulleita syviin tunneleihin, joten sähkön hyödyntäminen kaivoskoneiden voimansiirrossa on ensisijaisen tärkeää jo ihmisten terveyden kannalta. Zero emissions eli nollapäästöt ja dieselvapaat kaivokset ovatkin yhtiön tavoitelistassa korkealla. Tulevina vuosina akkujen kehitys etenee kovaa vauhtia ja Boudreaultin mukaan niihin on odotettavissa 10 prosentin tehonlisäystä vuosittain. Koko ei pienene, mutta samaan tilaan sovitettavilla akuilla ajetaan muutaman vuoden kuluttua jo kahdeksan tunnin rupeama ilman latausta.
Epiroc toi viisi vuotta sitten markkinoille kuvien ensimmäiset nollapäästöiset (zero emission), maan alla käytettävät akkukäyttöiset koneet. Niitä olivat seitsemän tonnin painoinen kuormaaja ST7 ja 20 tonnin kapasiteetilla oleva kaivosauto MT2010. Toisen sukupolven koneet eli kuormaajat ST14 ja ST17 sekä 42 tonnin kaivosauto MT42 tulevat Agnico Eaglen Kittilän Suurikuusikon kultakaivokseen testiajoon ensi vuoden huhtikuussa ja ovat seuraavana vuonna markkinoilla Euroopassakin. Molemmissa on käytössä kaksi akkupakettia. Kun toista ladataan, toinen on työssä. Latausaika on lyhyempi kuin noin neljän tunnin käyttöaika, joten täyteen ladattu akkupaketti on saatavilla, kun toinen tyhjenee.
Rotator oy:n osasto oli kätevästi heti pääoven vieressä. Myyntijohtaja Sami Laitila (istumassa) kertoi, että FinnMateria on hyvä näyttely tavata eri kaivoksien ihmisiä ja päivittää tilannetta, esimerkiksi kaluston suhteen. Hiukan miestä ihmetytti se, että kaivoksilla oli omia osastoja vähemmän kuin aiemmin.
Sami Laitila jatkoi, että Suomessa on kaikkiaan käytössä noin 25 yli 120 tonnin painoista Hitachi-kaivukonetta. Suurin osa kaivoksilla, muutama ruoppaushommissa. Terrafamella on Sotkamossa käytössä kolme 360 tonnin painoluokan EX3600-6-kaivukonetta. Kivi liikkuu kolmentoista EH3500AC-2-kiviauton voimalla.
Volvo Construction Equipment Finland oy oli yksi harvoista, jotka olivat tuoneet paikalle myös raakaa rautaa. Pyöräkuormaaja Volvo L260H:n ohjaamoon sai kiivetä ottamaan kylmiä tyyppejä.
Volvon tarjoama varsinainen uutinen on Kainuun Lavettikuljetukselle Terrafamen kaivokselle Sotkamoon toimitettu ensimmäinen kiviauto Volvo R100E, joka on syntynyt Volvoksi Terex-kauppojen jälkimainingeissa. Skotlannin Motherwellissä valmistetulla kiviautolla on lähes 100 tonnin kapasiteetti ja osastolla olleen Volvon käyttökouluttajan Timo Siirosen mukaan voimansiirrossa on kaksi hidastinta, toinen sijaitsee voimansiirrossa rajoittaen öljynvirtausta ja toinen taka-akselin öljykylpyjarruissa. Kiviautosta tulee olemaan lisää tarinaa tammikuun 2019 Konepörssissä.
Sleipner Finland oy on valmistanut Ossi Kortesalmen keksimiä, tela-alustaisten kaivukoneiden siirtoon tarkoitettuja alustoja jo yli 20 vuotta. Ensimmäinen, vuonna 1996 valmistettu alusta on yhä käytössä Siilinjärvellä (ei kuvassa). ”Asiakkaat kysyvät, että kuinka kauan Sleipnerit kestävät. Vastaan, että ei pysty sanomaan, kun yksikään ei ole vielä käytöstä poistunut”, virnistää tuotepäällikkö Teijo Höylä (alakuva oik.). Tehtaalla Jyväskylässä on nyt työn alla järjestysnumerolla 190 oleva alusta. Kokoluokat ovat 30 tonnin peruskoneesta aina 550 tonniin saakka. Järeimmillään kiviauton vetämänä siirtyy siis sellaisia kaivukonejättiläisiä kuten Hitachi EX5600 ja Komatsu PC5500.
Maailman kaivokset ovat tulleet Sleipnerin henkilöstölle tutuiksi kaikilla mantereilla. Asiakassuhteista vastaava Sanna Salmio kertoi, että vaikuttavin kaivos on ollut Kirgisiassa. Erittäin korkealla sijaitsevan kultakaivoksen päältä on ensin poistettu 100 metrin paksuinen kerros jäätä ja vasta sitten on päästy käsiksi kiveen. Simulaattorissa toimittaja pääsi kokeilemaan, miltä tuntuu hinauksessa. Kauha lavalle ja menoksi.
Suomen Rakennuskone oy:n osastolla komeilleelle PC09-minikaivukoneelle ei kaivosympyröistä ehkä töitä juuri irtoa. Sen sijaan työtä on tarjolla Bolidenin Kevitsan kaivoksella, minne SRO on myynyt E.Hartikainen oy:lle viisi uutta Komatsu HD1500-8 -kiviautoa sekä uuden Komatsu PC2000-8 -kaivukoneen (alla). Myyntijohtaja Jari Salomäki kertoi, että rekrytointi esimerkiksi huoltohenkilökunnan osalta kaivokselle on alkanut.

Case-maahantuoja Rentti oli ensimmäistä kertaa mukana FinnMateria-messuilla. Juha Leivo (oik.) sekä Teemu Hietaoja totesivat, että heidän asiakaspiiriinsä kuuluvaa urakoitsijakuntaa ei näillä messuilla juuri liikkeellä ole. Casen malliston suurin kaivukone CX750D esiteltiin viime vuonna ja se painaa rapiat 70 tonnia (kuva alla).

Sandvikin kalliopultituslaite DS512i oli maailman ensi-illassa Jyväskylässä. Maanalaisissa kaivoksissa sillä porataan ensin reiät sekä sen jälkeen asennetaan ja juotetaan kiinni kallioseinämiä vahvistavat pultit. Voimanlähteenä voidaan käyttää dieselmoottoria, mutta myös akkukäyttöinen voimansiirto on saatavilla siirtoajoon. Pulttien asennus tehdään kytkemällä kone sähköverkkoon. Hallinta joko ohjaamosta tai etänä. Reikäkoko on 33-45 millimetriä ja asennettavien pulttien pituus 1,5-6 metriä. Mikään kirppu ei DS512i ole, sillä pituuskin on melkein 15 metriä. Pitkä ja jäykkä puomi mahdollistaa Sandvikin Ari Laitisen mukaan laajan ulottuman pultitustöissä ja nivelohjattu alusta varmistaa toimintakyvyn myös ahtaissa kaivosperissä.