Uutiset

Kuljetuskalusto

European Truck Challenge 2016: Vertailun vuoksi

Saksalainen kuljetus- ja logistiikka-alan uutislehti Deutsche Verkehrs-Zeitung (DVZ) järjesti lokakuun alussa European Truck Challenge 2016 -vertailutestin. Tänä vuonna kuudennen kerran järjestetyssä vertailussa olivat mukana puoliperävaunun vetoautot Mercedes-Benziltä, MAN:lta, Ivecolta ja Scanialta. Myös Konepörssi oli ensimmäisenä suomalaislehtenä mukana vertailua tekemässä.

Euroopassa on viisi raskaita kuorma-autoja valmistavaa yhtiötä, joiden mallisto niin laaja, että tarjolla on malleja lähes kaikenlaisiin tarpeisiin. Daimler valmistaa autoja tunnetusti Mercedes-Benz-tuotemerkillä ja Volkswagenin merkkejä ovat MAN ja Scania. Iveco kuuluu CNH-konserniin ja Paccarin eurooppalaiset tuotteet ovat Daf-merkkisiä. Volvo valmistaa kuorma-autoja sekä omalla tuotenimellään että Renault-merkkisinä. 

Mainittujen lisäksi on joukko automerkkejä, joita myydään hyvinkin rajoitettuun käyttötarkoitukseen ja vain tietyille markkinoille, usein melko pieniä määriä. Tyypillisesti näiden merkkien valmistajat tukeutuvat suuremmilta valmistajilta hankittuihin komponentteihin.

Neljä mukana

Vuoden 2016 ETC-vertailuun osallistuivat siis MAN, Iveco, Scania ja Mercedes-Benz. Vertailuun oli pyydetty valmistajilta kaksiakselinen vetoauto, jonka moottorin nimellisteho on 500 hevosvoimaa ja vääntömomentti 2500 newtonmetriä.

Straliksen Hi-Way-ohjaamossa on hyvin tilaa asumiselle. Täysin pystyyn nouseva yläpeti tuo avaruutta eikä rajoita ohjaamossa liikkumista.

Daf vetäytyi vertailusta viime hetkellä vedoten siihen, että vertailuun aiottu auto olikin suurohjaamolla, joka muihin verrattuna olisi antanut liiaksi ilmanvastuksessa ja painossa tasoitusta muihin nähden. Volvo-konsernista puolestaan pahoiteltiin resurssipulaa. Viikoksi ei kuulemma liiennyt väkeä vertailuun mukaan. Uudistunut 13-litrainen Volvo olisi erityisesi pohjoismaalaisittain ollut kiintoisaa saada mukaan. 

Scaniassa yläpeti asettuu viistosti. Se rajoittaa seisaaltaan liikkumista ohjaamossa, mutta sallii jonkinlaisen tavaramäärän säilyttämisen ylävuoteella, vaikka se ei ole muuten käytössä. Sama tilanne on MAN:ssa. Vertailun Mercedes-Benzissä ei ylävuodetta ollut lainkaan.

Samalle viivalle

Kaikissa vertailuautoissa eturenkaina pyörivät A-energialuokan Goodyear Fuelmax S -renkaat kooltaan 315/70 R 22,5. Vetoakselilla olivat samankokoiset Fuelmax D -renkaat. Polttoaineena testissä käytettiin Aral-yhtiön uutta polttoainelaitteita puhtaana pitävää dieseliä.

Perävaunuina vertailussa oli käytössä identtiset Krone Cool Liner Duoplex Steel -puoliperävaunut, joissa rengastuksena oli Goodyear Fuelmax T kooltaan 385/55 R 22,5. Painokuormana perävaunuissa oli sekä betonipainoja että vesitankkeja, joten vaunujen Carrier Transicold -jäähdytyslaitteille ei ollut varsinaista käyttöä.

Tunteella ja mitaten

ETC-vertailussa autoja arvioidaan kahdella tavalla. Koeajojen perusteella kukin mukana olleista toimittajista tekee omat päätelmänsä autojen ominaisuuksista. Näiden arvioiden perusteella ei autoja voi asettaa yksiselitteiseen paremmuusjärjestykseen, sillä kyse on paljolti mielipiteistä ja tottumuksista.
Kulutusmittausten perusteella sen sijaan autot saadaan hyvinkin tarkkaan paremmuusjärjestykseen. Polttoaineen kulutus mitattiin sekä autoihin asennetulla erillisellä mittarilla, että perinteisellä tankkausmenetelmällä.

Ulkoisten tekijöiden, kuten esimerkiksi perävaunujen keskinäiset erot, eliminoimiseksi jokaisella testikuljettajalla oli vedettävänään aina sama perävaunu. Vetoauto vain vaihtui määrävälein.

Koska kaikissa autoissa oli maastontunteva vakionopeussäädin, kulutusmittaukset ajettiin sitä käyttäen. Lisäksi kuljettajien tuli noudattaa hyvin tarkasti annettuja nopeusrajoja.

Iveco

Iveco oli vertailun tehokkain auto. Straliksen 510-hevosvoimainen versio olisi sopinut teholtaan paremmin porukkaan, mutta sen vääntömomentti olisi ollut turhan alhainen. Siksi mukana oli 570-hevosvoimainen XP-malli.

Ivecon moottoritilassa on painikkeet, joilla auton voi käynnistää ja sammuttaa. Ne jouduttavat työtä esimerkiksi polttoainesuodattimen vaihdossa ja monessa muussa huoltotyössä.

Iveco esitteli kesällä Stralis-mallistoon uudet XP-mallit, joiden kerrottiin olevan aikaisempaa suorituskykyisempiä. Yllättävää on se, että Iveco otti kahdessa moottoriversiossa käyttöön pakokaasujen takaisinkierrätyksen, vaikka on tähän saakka tullut toimeen ilman ja muutkin valmistajat pyrkivät pääsemään siitä eroon. Perusteluksi kerrottiin pyrkimys pienempään polttoaineen ja etenkin Ad-Bluen kulutukseen. ETC-vertailun tulokset eivät tue tältä osin markkinointipuheita.

Ivecoon on nykyisin saatavissa maaston tunteva ja mukautuva vakionopeussäädin. Sen toiminnasta ja käytettävyydestä on annettava kiitosta. Myös uudistunut vaihteisto on selkeä parannus aiempaan, sillä vaihteet vaihtuvat ripeästi, mikä osaltaan parantaa ajettavuutta. Vääntöominaisuuksiltaan Iveco on muiden vertailuajokkien kanssa samalla viivalla, mutta tehoa on tarjolla tarvittaessa selkeästi enemmän.

Myös Ivecon on huhuttu esittelevän kokonaan uuden ohjaamon lähivuosina, eräiden arvioiden mukaan jopa jo ensi vuonna. Vaikka nykyistä ohjaamoa on uudistettu ja modernisoitu useaan otteeseen, on aika siitä ajamassa väistämättä ohi. Yleisilme on kovin muovisen oloinen. Kiitosta Iveco ansaitsee kuljettajan istuimesta, sillä se tuntui parhaalta koko vertailuryhmässä.

MAN

MAN on päivittänyt hieman 12,8-litraista moottoriaan, joka on tehokkaimmillaan nyt 500 hevosvoimainen. Uutta on myös TipMatic-vaihteisto, joka on omaa sukua Scania Opticruise. Ohjaamossa alkaa jo hieman ikä painaa, mikä näkyy muutamissa yksityiskohdissa.

MAN ei tarjoa samanlaisia mahdollisuuksia säätää ajoasentoa kuin Scania tai Mercedes-Benz. Kohtuulliseen tulokseen pääsee, kun tekee ajoasennostaan kohtalaisen ryhdikkään. Taustapeilien kuvut ovat MAN:ssa massiiviset ja aiheuttavat laajan katveen näkökenttään.

Yhteisen omistajan vaikutukset alkavat vähitellen näkyä MAN:ssa ja Scaniassa. Merkittävin asia tällä hetkellä on se, että vertailun MAN:n TipMatic-vaihteisto on omaa sukua Opticruise. Toiminnaltaan se on selkeästi aikaisempaa etevämpi. Harmi vain, että käyttökytkin on entisellään. Kiertokytkin istuimen vieressä ei ole lajin parhaimmistoa.

MAN:n toiseksi suurin ohjaamo on nimeltään XLX. Se on lähes tasalattiainen ja yhdessä maltillisen kattokorotuksen kanssa se tarjoaa oivalliset tilat myös yöpymiseen. Vielä suurempaa tilantarvetta varten valmistajalla on tarjota XXL-versio, jonka kattokorotus on mittavampi.

Ajettavuus MAN:ssa on perinteitä kunnioittaen hyvä. Ohjaamo on hiljainen ja hyvin toimiva maastontunteva vakionopeussäädin tekevät matkanteosta vaivatonta. Ajoasennon löytäminen vaatii paneutumista rajallisen ohjauspyörän säädön takia.

Ikä alkaa jo hivenen painaa MAN:n ohjaamoa. Uudistuksista huolimatta esimerkiksi näkyvyyden katvealueet ovat monia kilpailijoita suuremmat. On kuulunut huhuja, että vuonna 2018 MAN saisi uuden ohjaamon, jonka perusrakenne olisi yhteinen Scanian kanssa. Aika näyttää.

Mercedes-Benz

Mercedes-Benz kävi äärimmäisen tiukan kamppailun voitosta Scanian kanssa. Ratkaisevaksi asiaksi nousi keskinopeus, joka Mercedeksellä jäi joukon alhaisimmaksi. Pykälää tehokkaampi versio Actroksesta olisi sopinut ryhmään paremmin.

Actrosin ohjaamo on tasalattiainen ja sijaitsee niin korkealla, että sinne kiivetään neljää askelmaa käyttäen. Tilaa on yllin kyllin, vaikka kattokorotus ei olekaan suurin tarjolla olevista.

Mukana ollut Actros 1848 näyttää numerotietojen (476 hv, 2300 Nm) valossa hieman alakanttiin mitoitetulta vertailuun. Mercedeksessä on kuitenkin suurimmalla vaihteella käytössä vääntömomenttia 2450 newtonmetriä, joten paikka joukossa on siinä mielessä perusteltu. Keskinopeus jäi joukon alhaisimmaksi, joten ehkä moottorin suorituskyvyllä oli siinä mielessä merkitystä.

Mallina vastikään 20 vuotta täyttänyt Actros uudistui joitakin vuosia sitten täydellisesti, joten kuljettajan työympäristöä voi hyvällä syyllä pitää modernina. Ergonomia on hyvällä tasolla ja näkyvyys hyvä. Toiseksi suurin ohjaamovaihtoehto, Stream Space, tarjoaa runsaasti tilaa ja mukavuutta. Ainoastaan melua tuntui olevan joitakin kilpakumppaneita enemmän.

Suomalaisessa kappaletavaraliikenteessä Mercedes-Benz Actros on saavuttanut vankan jalansijan ja siihen on selvästikin syynsä. Polttoainetalous ja ajo-ominaisuudet ovat hyvässä tasapainossa. Olisikohan vertailu kääntynyt Actrosin voitoksi, jos moottorina olisi ollut tehokkaampi 510 hevosvoiman 2500 newtonmetriä vääntävä versio, joka Suomessa on suosittu myös täysperävaunun vetäjänä?

Scania

Scanian R 500 -mallille voisi veikata suurta suosiota Suomen markkinoilla. Nyt kun moottori ei enää kierrätä pakokaasuja ja teholukema saavutti 500 hevosvoiman rajan, saattaa rivikone kiinnostaa yhä useampaa V8-koneen käyttäjääkin.

Scaniassa kuljettajalla on käytettävissään mittavat säätövarat niin istuimelle kuin ohjauspyörälle, joten ajoasennosta saa helposti haluamansa ja erilaisiin ajotilanteisiin sopivan. Scaniassa kuljettaja istuu aiempaa lähempänä ohjaamon etukulmaa, mikä osaltaan parantaa näkyvyyttä.

Joukon tuorein tuttavuus on uuden sukupolven Scania R 500 Highline. Ensimmäiset asiakasautot ovat juuri lähteneet liikenteeseen. Uuden mallin ominaisuuksia on ruodittu moneen kertaan pitkin syksyä, mutta vertailu kilpailijoihin on silti aina mielenkiintoista. 

Scanian parhaimpia puolia ovat näkyvyys, ohjauspyörän säädöt ja vaihteiston toiminta. Uuden ohjaamon myötä katvealueet näkyvyydessä ovat kiitettävän pienet ja perinteiden mukaisesti Scanian ohjauspyörän säätövara on ehdotonta markkinoiden kärkikastia. Uudistunut Optricruse-vaihteisto sivuakselijarruineen vaihtaa tarvittaessa todella nopeasti.
Jos jotakin muuttaisin Scaniassa, niin oven sisäpuolista kahvaa. Muutaman koeajon perusteella se tuntuu painavan – jopa melko terävästi – vasemman jalan polvea.

Kokonaisuutena Scania R 500 Highline on kelpo peli ja tulee varmasti saavuttamaan suosiota myös kotimaisten liikennöitsijöiden keskuudessa. Taloudellinen moottori ilman pakokaasujen takaisinkierrätystä varmasti lisää kiinnostusta.

Kahden kauppa

Kulutusmittausten aikana perävaunuja vaihdettiin aina kun kuljettajaakin. Näin eliminoitiin perävaunujen mahdollisista keskinäisistä eroista johtuvat mittauserot.

Mittaustuloksien mukaan vertailusta parhaiten suoriutuivat Mercedes-Benz ja Scania. Mercedes-Benzin polttoaineen kulutus oli hitusen suurempi kuin Scanian, mutta Scania käytti puolestaan Ad-Blue-urealiuosta sen verran enemmän, että puntit tasoittuivat. Äärimmäisen tasaväkisen kisan voittajaksi selviytyy tällä kerralla Scania, sillä Mercedes-Benzin keskinopeus on joukon alhaisin. Kuvaannollisesti sanoen tarvittiin maalikameran kuvaa ratkaisemaan voittaja.

Ivecon ja MAN:n välinen kisa oli myös tasaväkinen. Polttoaineen kulutus oli täsmälleen sama, mutta Ivecon koko ryhmän suurin Ad-Bluen kulutus ratkaisi MAN:lle vertailun kolmossijan. MAN:n eduksi on laskettava lisäksi se, että sen keskinopeus oli vertailun korkein.

Uuden sukupolven voitto

ETC 2016 -vertailuun osallistuivat MAN TGX 18.500, Iveco Stralis 570 XP, Scania R 500 ja Mercedes-Benz Actros 1848. 

Vuoden 2016 European Truck Challenge -vertailun voitto meni hiuksen hienosti Scanialle, jolle Mercedes-Benz antoi tiukan vastuksen. Selkeästi jäljempänä tulivat MAN ja vain hieman siitä jäljessä Iveco. On huomattava, että vertailu tehtiin viisiakselisilla, 40 tonnin puoliperävaunuyhdistelmillä. Tilanne saattaisi olla toinen, jos vertailu ajettaisiin vaikkapa Suomessa tyypillisellä kahdeksanakselisella täysperävaunuyhdistelmällä ja 60 tonnin kokonaispainolla.

Vertailu kuitenkin osoitti, että tekniikka kehittyy koko ajan. Vanhempaa perussuunnittelua edustavat MAN ja Iveco eivät jostain syystä onnistuneet haastamaan uudempia kilpakumppaneitaan vaikka moottori- ja voimansiirtotekniikkaa on jatkuvasti päivitetty.

Lue seuraavaksi