Ensimmäinen polttokennokäyttöinen LM Trac ajoon

Esa Suominen

Raumalainen kiinteistönhoitokoneita valmistava Lai-Mu oy on toimittanut jo 1990-luvun alusta alkaen LM Trac -koneita Hollantiin. Siellä malliston pienin kone, nykyisin LM Trac 286, on saavuttanut vankan jalansijan yleisissä, rikkaruohojen torjuntatöissä. Koneita onkin vuosien saatossa toimitettu Hollantiin jo yli 600 kappaletta. Nyt LM Trac 286:sta on julkistettu ensimmäinen polttokennotekniikalla toimiva, ympäristöystävällinen versio. Laite on saanut jo Hollannissa tunnustustakin vuoden alussa. Se nimittäin sai vihreän teknologian messuilla innovaatiopalkinnon.

Ensimmäinen polttokennokäyttöinen LM Trac on nähnyt päivänvalon. Päällisin puolin kone ei eroa polttomoottorikäyttöisestä veljestään. Hollannissa toteutettu vaihtoehtoisen polttoaineen laite aloittaa pitkän testirupeaman Groningenin kaupungin hommissa rikkaruohojen harjauksessa. Siihen tarkoitettu harjalaite on tässä koneen nokalla. Vetykone palkittiin äskettäin innovaatiopalkinnolla Hollannissa järjestetyillä vihreän teknologian messuilla.

Tulevaisuuden teknologiaa edustava, polttokennokäyttöinen LM Trac 286 on rakennettu perinteistä polttomoottorikonetta hyödyntäen. Raumalla valmistettu ”normaali” peruskone toimitettiin Hollantiin, jossa LM Tracin maahantuoja ja jälleenmyyjä Heybroek on yhdessä suuren asiakkaansa Groningenin kaupungin ja kaasualan toimijan, Holthausen Groupin kanssa toteuttanut LM Tracin modifioinnin vetykäyttöiseksi. Groningenin kaupunki on käyttänyt suomalaiskoneita jo muutaman vuosikymmenen ajan ja ympäristövaatimusten kiristyessä tämä pohjois-hollantilainen kaupunki haluaa olla vahvasti mukana ilmastotalkoissa.
Peruskone löytyi siis Raumalta, halu Groningenista ja tekniikan toteutus Holthausen Groupilta. Yritys on siis kaasualan toimija, mutta se on vahvasti mukana myös vaihtoehtoisten polttoaineiden hyödyntämisessä. Holthausen on jo toteuttanut muutamia DAF:n kevytkuorma-autojen muuntamisia vetykäyttöisiksi. Tietojen mukaan Holthausenin pajalla on parhaillaan käynnissä Teslan ”virittäminen” polttokennokäyttöiseksi. Muutoinkin vetykäyttöiset ajoneuvot ovat tapetilla Keski-Euroopassa. Saksassa kerrotaan olevan tällä hetkellä jo 60 tankkauspaikkaa vetyajoneuvoille.
Vety-LM Tracin projekti on suomalaisesta peruskoneesta huolimatta varsin hollantilaisvetoinen. Maassa panostetaan paljon vähä- tai nollapäästöiseen teknologiaan, joten tukirahaakin puhtaan teknologian hyödyntämiseen on tarjolla viranomaisten taholta.

Rikkaruohoja tappamaan
Lai-Mun Hollantiin toimittamat kiinteistönhoitokoneet nauttivat luottamusta alan piireissä. Erityisesti LM Trac -malliston pienin kone (286 ja sen edeltäjät) on osoittautunut tehokkaaksi laitteeksi rikkaruohontorjunnassa.
Hollannissa on käyty jo vuosikausia ”taistelua” rikkaruohoja vastaan. Taajaan asutussa maassa on paljon asfaltoitua ja laatoitettua pintaa. Ja vielä meitä suotuisammat olosuhteet lisäävät rikkaruohon kasvua. Sitä tapaakin kasvaa paljon juuri laatoitusten raoissa ja asfaltointien reunoissa. Kasvua on sitten pyritty hillitsemään monin keinoin; harjaamalla mekaanisesti, höyryttämällä, kuumalla vedellä, polttamalla ja kemiallisesti myrkyttämällä. Hollantiin onkin noussut lähes oma teollisuudenala näitä laitteita kehittämään. Viimeaikaiset määräysten kiristymiset ovat poistaneet listalta myrkytyksen, jota paljon onkin käytetty sen helppouden takia.
Suomalaisvalmistajan koneita Hollannissa myyvä Heybroek on kehittänyt yhdessä Lai-Mun kanssa juuri rikkaruohon harjaukseen soveltuvan koneen. Kehitys on alkanut jo 90-luvulla. Tuloksena onkin syntynyt pieni ja ketterä sekä vankka ja tehokas kone tähän lajiin. Lunta ei Hollannissa juurikaan ole, joten siellä kiinteistönhoitokoneen tehtävät ovat paljolti harjausta. Ja jos lunta joskus sattuu tipahtamaan, hoidetaan se sivuun avoharjoilla.
Rikkaruohojen harjaukseen käytetään meille keräävistä harjalaitteista tutun sivunharjan kaltaista lautasharjaa, jossa harjakset ovat reilua peukalon paksuista vaijeria ja jonka päällä on vielä ”muovikuorrutus”. Harjakset ovat sen verran tukevat, että peruskoneen etupyörät lähes nousevat ilmaan harjaa maahan painettaessa.
LM Trac 286:n hydrauliikka soveltuu erinomaisesti tämän harjan pyörittämiseen, harjan liikuttamiseen sivusuunnassa sekä kallistamiseen, jota itse harjaustyö koko ajan on. Peruskoneen hydrauliikka on vuosien käytössä todettu toimivaksi, joten se päätettiin säilyttää ennallaan polttokennoprojektissa.

Lai-Mun toimitusjohtaja Markus Miekanmaa osoittaa tässä LM Trac 286:n polttomoottoria, joka korvataan polttokennojärjestelmällä ja sähkömoottorilla konetta vetykäyttöiseksi muutettaessa. Muilta osin Raumalla valmistettu kone pysyy ennallaan. Hyväksi havaittu hydrauliikkajärjestelmä haluttiin säilyttää. Polttokennoyksikkö on Miekanmaan mukaan tässä nähtävän jäähdyttäjäpaketin kokoinen ja sähkömoottori hieman dieselmoottoria pienempi, joten tilanahtautta ei laitesijoittelussa tule.

Polttokenno dieselmoottorin tilalle
Muutostyö tehtiin Lai-Mun Hollantiin toimittamaan niin sanottuun vakiomalliseen LM Trac 286:een. Konehuoneen puolella polttomoottori irrotettiin hydrauliikkapumpuista ja tilalle sovitettiin polttokennojärjestelmä sähkömoottoreineen. Fyysisesti suurimman tilan lohkaisee juuri sähkömoottori, joka pyörittää niin ajon kuin työhydrauliikan hydrauliikkapumppuja.
Polttokennojärjestelmä itsessään on kutakuinkin kyseisen polttomoottorikoneen jäähdyttäjän kokoinen ja sijoituspaikkakin on sama. Käytettävän polttokennoyksikön teho on 12 kilowattia. Polttoaineena käytetään nestemäistä vetyä. Sitä varten polttomoottorikoneen dieselsäiliön tilalle on asennettu vastaavaan kokoinen (noin 50-litrainen)

LM Trac 286 -koneita valmistumassa tehtaan linjalta.

vetysäiliö, johon mahtuu neljä kilogrammaa käytettäväksi soveltuvaa vetyä. Tuolla neljällä kilolla luvataan saavutettavan kahdeksan tuntia toiminta-aikaa harjauskäytössä. Nestemäistä vetyä ja muun muassa nesteytettyä maakaasua kaupataan kilogrammoina, joka osaltaan varmaan aluksi sekoittaa kulutuslaskelmia. Tankkausinfra tulee olemaan osaltaan myös merkityksellinen tällaisen tekniikan käyttöönotossa. Suomessa ollaan ajoneuvojen osalta tässä vielä alkumetreillä.
Vety-LM Trac aloittaa parhaillaan tulevan kevään, kesän ja syksyn kestävän testikautensa Groningenin kaupungin töissä, jossa koneen voi vaikka nähdä, jos siellä päin sattuu kulkemaan. Ensimmäinen kone on valjastettu juuri rikkaruohonharjaukseen. Kauden jälkeiset kokemukset kootaan yhteen ja selvitetään tarvittavat lisätoimenpiteet.
Prototyyppikoneessa ei ole talteen ottavaa akustoa. Sellainen on kuitenkin jo suunnitelmissa. Näin kuormitushuipuissa pystyttäisiin hyödyntämään akkuun varautunutta energiaa formula-autojen KERS:n tapaan. Niissä energia tosin saadaan jarrutuksista. Vetytyökoneessa akun lataamisesta vastaa puolestaan polttokenno, joka voi näin ”sauhuta” usein hetkistä tarvetta suuremmalla teholla. Savuahan vetykoneesta ei todellisuudessa tule. Pakokaasuistakin puhuminen on virheellistä. Polttokennossa tapahtuu sähkökemiallinen prosessi, josta vapautuu energiaa sähkön muodossa sekä vettä höyryn muodossa. Kyse on siis nollapäästökoneesta, jota voi huoletta käyttää myös sisätiloissa. Toinen etu polttomoottorikoneeseen verrattuna on tärinättömyys. Dieselin kaltaista tärinää ei vetykoneessa ole millään kuormituksella. Kolmaskin etu on olemassa eli meluttomuus. Tosin käytännössä koneen hydrauliikan ja muut työstä aiheutuvat äänet ovat edelleen jäljellä. Koneen toiminnasta ja melutasosta saa pienen käsityksen oheisesta videosta.