Elinkaariajattelua Topliftin tapaan

Joutsenoon vuonna 1992 perustetulla Toplift Oy:llä on historiaansa pidemmät juuret suomalaisen kuljetuskaluston rakentamisessa. Joutsenolaisten perävaunujen ja päällirakenteiden valmistaminen kun juontaa juurensa aina 1970-luvun alkupuolelle, joten alan kokemusta ja asiantuntemusta on kertynyt jo neljältä vuosikymmeneltä.

Joutsenon lähialueella on runsaasti metsäteollisuutta, joten Topliftille on kertynyt osaamista metsäteollisuuden kuljetuksissa käytettävän kaluston valmistamisesta. Hake- ja turvekalusto onkin ollut yksi joutsenolaisyrityksen kivijaloista, joskin reilut 30 henkilöä työllistävä yritys on toimintavuosiensa aikana rakentanut kalustoa lähes kaikenlaiseen kuljettamiseen. Yrityksen tuotevalikoima kattaa hakekorien ohella niin umpikorit kuin kapellirakenteetkin. Uudistuotannon ohella jälkimarkkinointi huoltoineen ja korjauksineen yhdessä varaosamyynnin kanssa on kasvanut sekin erittäin merkittäväksi liiketoiminta-alueeksi.

– Toimintamme voi jakaa karkeasti kolmeen osaan, joista liikevaihdolla mitattuna uudistuotannon osuus on noin puolet. Toinen puoli koostuu Hiab-Multilift-tuotteiden myynnistä ja asennuksista sekä korjaamotoiminnasta ja varaosakaupasta, selventää toimitusjohtaja Taisto Ikäheimonen yrityksen taustoja.

Normaalivuosina Topliftin hallista ajetaan uutta kalustoa tien päälle lähes viikoittain, sillä reilun kymmenen hengen asentajajoukkio valmistaa vuosittain noin 40 uutta perävaunua. Tänä vuonna määrästä tosin tullaan jäämään huomattavan paljon.

– Metsäteollisuus on ollut meille tärkeä välillinen työllistäjä, valmistamillamme tuotteillamme ajetaan haketta ja purua, mutta myös sahatavaraa, paperia ja muita lopputuotteita, joiden kaikkien kuljetusmäärät ovat romahtaneet normaalivuosiin verrattuna, harmittelee aluemyyntipäällikkö Tomi Tikanmäki.

Järjestelmällisyys tilauksesta toimitukseen

Toplift pyrkii tuotannossaan asiakaskohtaiseen räätälöintiin, jossa huomioidaan käytettävyyden ohella myös jälkimarkkinointiseikat. Tikanmäen mukaan valmistuksessa käytetään vain ja ainoastaan tunnettujen valmistajien hyväksi havaittuja, luotettavia komponentteja, joiden saatavuus on hyvä.

– Esimerkiksi kaikki hydraulijärjestelmän osat ovat yleisesti käytettyjä, joten niitä löytyy hyvin suurella varmuudella lähimmästä alan liikkeestä. Yleensä rakenteiden erikoisratkaisut tuovat ongelmia jälkimarkkinoinnissa, koska osien ja komponenttien saatavuus on hyvin rajoitettua, pohtii Tikanmäki, jonka mukaan kalustovalmistajan on tuotteiden kehityksessä muistettava käytön varmuus, mikä tuo kalustolle lisää käyttötunteja.

Yksinkertaiset ja hyväksi koetut ratkaisut ovat kestäviä ja usein helppoja korjattavia. Tikanmäen mukaan Topliftin tuotteissa käytetään alumiiniosien ohella pelkästään normaalia terästä, juuri jälkimarkkinointiseikoista johtuen. Normaalin teräslaadun hitsaaminen onnistuu kaikkialla, usein jo autoilijan omassa tallissa.

– Mielestäni tuotteen laadukkuus ja edullisuus syntyy monista pienistä toiminnan ja tuotteen yksityiskohdista, pohtii Tikanmäki, jonka mukaan juuri valmistettavan tuotteen määrittelyyn kannattaa uhrata heti aikaa.

– Jokaisesta työstä laadimme kirjallisen tilausvahvistuksen, joka pitää sisällään kaikki sovitut työt ja tarvikkeet. Jonkun mielestä tämä on turhaa pilkunviilaamista, joskin asiakkaamme ovat kiitelleet järjestelmällistä toimintaamme, jolla vältetään kiusalliset keskustelut, joissa muistellaan millaisesta perävaunusta sitä kauppaa on oikein tehtykään, summaa Tikanmäki.

Kavennetaan vaikka yhdeltä puolen

Moduuliyhdistelmien kavennus on vahvasti automiesten ja perävaunukauppiaiden huulilla. Kolme vuotta sitten vahvasti julkisuudessa esiintynyt kavennusasia hyppäsi uudelleen eetteriin menneenä syksynä. Topliftin miehillä on kaventamisesta ja koko prosessin hoidosta selvä mielipide, joka ei vie kiitoksia päättäville elimille.

– Liikenneministerin uutinen uudesta jatkoajasta pysäytti pitkäksi aikaa niin kaventamiset kuin uuden kaluston kaupankin, muistelee Tikanmäki mennyttä syksyä.

Syksyn katkoksesta huolimatta on Topliftin tallissa tehty useitakin kuormatilakavennuksia, jotta olemassa olevaa kalustoa voidaan käyttää myös tulevina vuosina. Leveys on ongelmallinen seikka myös vaihtokaluston suhteen. Tikanmäen mukaan tienpäällä liikkuu edelleen hyväkuntoisia 2,60 leveitä yhdistelmiä, joiden vaihtoarvo on alhainen. Hakekorin kaventaminen on varsin isotöinen operaatio, joka ei kaikissa tapauksissa ole kuitenkaan taloudellisesti järkevää. Tikanmäki arveleekin, että vuodenvaihteessa maanteiltämme poistuu varsin paljon huonokuntoista kalustoa.

– Tuskinpa huoltoa on ainakaan lisätty, kun tiedossa on ollut liikenteestä poistaminen.

Tässä kohdin Tikanmäki kaivaa esiin lakikirjan, joka tuo selvyyttä useaa autoilijaa askarruttaneeseen kysymykseen.

– Kuormatila voidaan kaventaa laillisesti myös yhdeltä puolen, kunhan se tehdään niin ettei ajoneuvon vakavuus heikkene, selventää Tikanmäki tilannetta.

Suomi kuristaa itseään hengiltä

Toinen markkinoihin vaikuttava lainsäädännöllinen seikka on vuodenvaihteen muutokset rekisteröintikatsastuksissa.

– Ajoneuvolle on jatksossa haettava hyväksytyn asiantuntijan lausunto vaatimustenmukaisuudesta, kertoo Topliftin tekninen johtaja Jari Ikonen.

AKE on myöntänyt toimiluvan yhdelle toimijalle, jolla on käytössään kaksi hyväksyttyä asiantuntijaa. Mikäli toimijoiden määrään ei saada pikaista lisäystä, venyvät alkuvuoden rekisteröinnit, koska näitä yksittäishyväksyntöjä tehdään vuosittain reilut 10 000 kappaletta. Ikonen myös ihmettelee lainsäätäjän halukkuutta kuristaa suomalaista teollisuutta hengiltä.

– Ainakaan minun tietojeni mukaan missään muussa massa ei vaadita näin tarkkaa direktiivinmukaisuutta, ihmettelee Ikonen, joka kaivaa esiin aiheeseen liittyvät dokumentit.

– Valaisimien asennukselle on jatkossa haettava hyväksytyn asiantuntijan lausunto, kun aikaisemmin katsastusmies pystyi mittaamaan valaisimien sijoituksen. Kärjistetysti voidaan sanoa, että vuodenvaihteen jälkeen mittanauhaa tulkitsemaan vaaditaan hyväksytty asiantuntija, kun tähän saakka se mitta on pysynyt hyvin myös katsastusmiehen kädessä.

Ikosen mukaan ajatukset suomalaiskaluston EY-Tyyppihyväksynnästä ovat varsin kaukaa haettuja kustannustensa vuoksi. Jo pelkästään perävaunun testaus tyyppihyväksyntää varten maksaa nykytiedon mukaan noin 20 000 euroa, laskee Ikonen.

Niin Tikanmäki kuin Ikäheimonenkin uskovat lähitulevaisuuden markkinakehityksen olevan kaikin puolin varsin maltillista, joskin nousujohteista. Tällä hetkellä tosin suhdanteet ja kuljetusyrittäjien investointihalukkuudet heilahtelevat nopeastikin. Muun muassa UPM:n ilmoitus jäljellä olevien tehtaiden säilymisestä lisäsi heti kaluston kysyntää. Tosin samaan hengenvetoon miehet muistuttavat sijainnin Itä-Suomessa tuovan toimintaan omia erityispiirteitä.

– Venäjällä voi tapahtua suuria muutoksia esimerkiksi puutulliasiassa. Mikäli tullit pysyvät, vähenee raakapuun tuonti entisestään. Samalla jalostettujen tuotteiden, kuten hakkeen tuontimäärät saattavat lisääntyä paljonkin, pohtii Ikäheimonen.

Ari Perttilä