Uutiset

Työkoneet

Destia pohjustaa Suomen korkeinta taloa

Kalasataman keskuksen rakentaminen on suunnitelmien mukaan noin kymmenen vuoden projekti. Infratyöt kestävät vuoteen 2015 asti, mutta ensimmäisiä taloja aletaan rakentaa jo vuonna 2013. Ensimmäiset asunnot, hotelli ja toimistotornit ovat valmiita syksyllä 2015, kuten myös terveysasema, osa liikkeistä ja tiestö. Kaikki julkiset tilat ovat käytössä kesällä 2017 ja koko Kalasataman keskus on valmis vuoteen 2021 mennessä.

Lokakuun lopulla Kalasataman keskuksen rakennustyöt olivat Destian johtamien infratöiden osalta täydessä vauhdissa. Destian osuus koko urakassa on toistasataa miljoonaa euroa ja siitä louhintojen osuus on 40 miljoonaa euroa. Noin kolmen hehtaarin alalta irrotetaan kalliota 750 000 kiintokuutiometriä, mikä on varsin valtava määrä kaupungin keskusta-alueelta. Louhintatyöt ovat nykyisen aikataulun mukaan valmiit 2013 keväällä.

”Hanke lähti liikkeelle todella kiireesti liikkeelle, sillä se aloitettiin puoli vuotta etuajassa. Se aiheuttaa haasteita suunnittelullekin”, kertoo louhinta- ja maarakennustöitä johtava Jarkko Kupiainen Destialta. ”Maarakennustyöt alkoivat pintamaan poistolla. Pilaantuneet maa-ainekset aiheuttavat omat ongelmansa massojen käsittelyssä.”

Aikataulu on tiukka ja sen takia louhintaa pitää tehdä tehokkaasti. Kuukauden aikana Kalasatamasta oli lähtenyt 100 000 kiintoa kalliota pois. ”Parhaimmillaan olemme louhineet 8 000 ja ajaneet 5 000 mottia päivässä. Työaika meillä on rajoitettua metelöivän työn osalta, mutta muutoin teemme 24 tuntia vuorokaudessa töitä täällä. Kello 7-21 on lupa ampua, mutta ruuhka-aikoina liikennettä ei saa seisottaa, mikä rajoittaa osaltaan toiminta-aikaa. Itäväylän lisäksi myös pienemmillä kaduilla liikenne pysäytetään ammunnan ajaksi ja parhaimmillaan meillä on ollut 20 pysäyttäjää”, kertoo Kupiainen.

Liikenne vaatii järjestelyjä

Haastetta asettaa jatkuvasti toimiva vilkas liikenne, erityisesti metroliikenne. Louhintoja tehdään aivan metroradan tuntumassa ja räjäytysten ajaksi liikenne katkaistaan sekä metroradalla että Itäväylällä.

Luonnollisesti tärinät ovat tarkoin kontrolloituja ja rajoitettuja näin keskellä kaupunkia. ”Herkimmät kohteet tässä ovat pääasiassa menossa purkuun, mikä hieman helpottaa. Kriittisin kohde on alueella oleva sähköasema, mutta mitään ongelmia ei tärinöiden kanssa ole kuitenkaan ollut”, kertoo Kupiainen.

Metro aiheuttaa louhintatöille runsaasti haasteita. Erityisen mielenkiintoinen työmaa on metroradan alla olevan osuuden louhinta. Nyt maapenkalla kulkeva yli sadan metrin osuus muutetaan siltarakenteen päällä kulkevaksi. Metroliikennettä ei haluta katkaista pitkäksi ajaksi. Siksi 130 metriä pitkä siltakansi rakennetaan ensin radan viereen pukeille. Radan alle louhitaan työtunnelit, joihin rakennetaan sillan tukirakenteet sekä rata sillan siirtämiseksi paikalleen.

Ensi heinäkuussa metroliikenne katkaistaan yhdeksän päivän ajaksi. Silloin rataosuus puretaan pintamateriaalit poistetaan kalliota myöden ja sille tulee armada poravaunuja. Kallio louhitaan pois ja siltakansi siirretään hydraulisten tunkkien avulla paikalleen. Tämän jälkeen päästään rakentamaan rata sillalle ja reilun viikon kuluttua alkamisesta metro kulkee uutta siltaa pitkin.

Työtunnelit louhitaan tunnelijumboa käyttämällä. Alueelle tulee tämän lisäksi 200 metriä tunnelirakennusta. Alueen alla kulkee yhteiskäyttötunneli ja tämä tunnelityömaa tulee sen siirrosta.

Myös Itäväylän 3+3-kaistainen maantiesilta, eli Kulosaaren silta jatketaan vastaavasti, mutta liikenne siirretään tuolla kiertotielle ja silta rakennetaan normaaliin tapaan paikallaan. Urakkaan kuuluu myös kiertotiesillan rakentaminen.

Runsaasti louhintakalustoa

”Parhaimmillaan työmaalla on ollut yhdeksänkin poravaunua, nyt niitä on seitsemän – neljä omaa ja viisi muiden urakoitsijoiden vaunua”, kertoo Kupiainen. Louhintaurakassa työskentelee vähän yli 80 henkilöä. Porametrejä tullaan tekemään noin 700 000. Tarkkuus- ja turvallisuusvaatimusten lisäksi porausmäärää kasvattaa rakenteisiin tulevat jyhkeät lujitukset. Esimerkiksi 15 metriä meren pinnan alapuolelle ulottuvassa jäteaseman montun seinässä joka metriä kohden tulee 27 metriä lujituspultteja.

Jätteiden keräys Kalasataman alueella järjestetään putkikeräyksenä. Jätteet lajitellaan pihassa tai rappukäytävässä sijaitsevan keräyspisteen oikeisiin lokeroihin: sekajäte, biojäte, paperi ja kartonki. Jätteet kulkevat 70 kilometrin tuntinopeudella jäteasemalle, jossa ne ohjautuvat oikeisiin jätekontteihin. Täydet kontit kuljetetaan kuorma-autoilla eteenpäin käsiteltäviksi. Jäteaseman louhintatyöt käsittävät 70 000 kiintokuutiometriä ja tämän osuuden pitää olla valmiina jo nyt joulukuun alussa.

Poraus tärkeässä roolissa

Kalasataman louhinnoissa on käytössä pääasiassa Sandvikin valmistamat poravaunut. Destialla on käytössä Kalasatamassa neljä omaa poravaunua, joista kaksi on mallia Sandvik DX780, yksi Tamrock Dino 500 sekä Sandvik DC200RF, eli vanhalta tyypiltään Commando. Lisäksi aliurakoitsijoilla oli käyntihetkellä kolme sandviklaista poravaunua – PMM-Louhinnan Sandvik DC560, Kymen Kalliotyön Tamrock CHA 660 sekä Varkauden Louhinnan Tamrock Ranger 700.

Porakalusto on myös keskeisessä osassa, sillä siisti jälki edellyttää hyvää reikäsuoruutta. Esimerkiksi Destia käyttää reunarei’issä Sandvikin T38-tankokalustoa ohjuriputkilla ja kruununa 64 mm:n Retracia.

Siisti jälki on yksi tavoitteista, sillä kallioleikkaukset jäävät osittain näkyviin. ”Poraus on hyvin tärkeässä roolissa tällä projektilla. Reunat porataan tiheästi ja panostus tehdään joka toiseen reikään, jolloin leikkauksista saadaan siistejä. Myös pohjan toleranssit ovat pieniä, sillä rakenteet tullaan perustamaan suoraan kalliolle. Louhinnan hallintaa hankaloittaa vaihteleva kivi. Tontille tuleva Suomen korkein talo vaatii myös perustuksilta paljon”, huomauttaa Kupiainen.

Juha Kuusjärvi

Lue seuraavaksi