Beam A/S vastaa yksilöllisesti asiakkaan tarpeeseen

Beam-imulakaisukoneet katujen ja pihojen sekä lentokenttien puhtaanapitoon kootaan Keski-Tanskan Themissä, 40 kilometriä Herningistä itään. Jokainen Beamin tuote on omanlaisensa ja erimerkkisille alustoille rakennettavat konstruktiot ovat hyvin pitkälle yksilöity asiakkaan tarpeisiin. Tämä tietää vahvaa käsityön osuutta kokoonpanovaiheessa, automatisointia on vaikea valjastaa erikoistunutta tuotantoa palvelemaan.

Maahantuoja J-Trading vei Vantaan kaupungin henkilökuntaa Tanskaan tutustumaan uuteen imulakaisuautoonsa. Ryhmää tehtaalla opasti 70-luvun alusta asti mukana ollut Peder Haugård, joka voidaan nyt itseoikeutetusti kastaa Mr Beamiksi. Ryhmältä ei löytynyt kysmystä, johon Mr Beam ei olisi kyennyt vastaamaan. Tuntee tuotteensa läpikotaisin.

”Aloitin puhtaanapitourakoitsijana vuonna 1971, markkinoilta puuttui toivomaamme kalustoa. Ei auttanut muu kuin alkaa koneenrakentajaksi. Vuosina 1972-1983 teimmekin yrityksemme käyttöön omin käsin 2-3 imulakaisukonetta vuosittain. Varsinainen tuotanto eli koneiden valmistaminen myyntiin alkoi vuonna 1983. Suomeenkin toimitimme heti alussa koneita, maahantuojana toimi tuolloin Ekströmin koneliike”, aloittaa Haugård.

Tuotanto on jatkunut vuosien ajan tasaisena, joskin omistajamuutoksia on ollut. Haugård yhtiökumppaneineen siirtyivät omistajina syrjään vuonna 1996, kun Johnston osti lisärahoitusta tarvitsevan Beamin. Vuonna 2004 Bucher-konserni teki kaupat Johnstonista ja sveitsiläisomistuksessa Beam on edelleen ja voi hyvin. Tehdas työllistää vajaat 100 ihmistä. Tuotekehitys, suunnittelu, kokoonpano ja tekninen tuki ovat kaikki keskitetty Themiin. Tehtaan nykyinen katettu pinta-ala on 4500 neliömetriä, mutta tekeillä olevan laajennuksen jälkeen

päästään 7500 neliömetriin. Lisätila lienee tervetullutta, sen verran ahtaasti kokoonpanoa nykytiloissa tehdään ja tarve kapasiteetin kasvattamsieen on olemassa. Tällä hetkellä tehdas valmistaa noin 100 yksikköä vuodessa ja laajennuksen jälkeen määrä kasvaa. Vientiin menee suurin osa.

Jokaiselle, korkeasti varusteltavalle valmistuvalle koneelle on oma kokoonpanosta vastaava henkilönsä, joten kaikille työvaiheille ja laitteille löytyy vastuuhenkilö ja tarkka dokumentointi vuosienkin kuluttua. Vierailuhetkellä tehtaalla oli kaikkiaan yli 20 erilaista yksikköä kokoonpanon eri vaiheissa.

Kahdella tai kolmella akselilla

Beamin imulakaisumallistossa on 6-14 kuutiometrin roskasäiliöllä varustettuja malleja. Alustamerkeistä tehtaalla näkyi vierailuhetkelläkin kaikki yleisimmät ja joitain harvinaisempiakin. Asiakas päättää auton merkin. Beam toimii tiiviissä yhteistyössä autovalmistajien kanssa, jotta muutostyöt tehdään esimerkiksi auton ominaisuuksia tai takuuehtoja vaarantamatta. Asentajat varustelevat vermeet päälle merkistä riippumatta. Pienimmät mallit tehdään kaksi- ja suurimmat kolmeakselisille alustoille.

Mitoituksessa on tärkeä sijoittaa roskasäiliö niin, että akselikuormat eivät ylity ja etu- sekä taka-akselin kuormien suhde on oikeanlainen. Suunnitteluosasto esitteleekin taulukkolaskentaohjelmaa, jossa eri varusteiden kuten vesisäiliöiden kokoa ja sijoitusta muuttamalla nähdään suoraan niiden vaikutus akselipainoihin. Mitoitus on tärkeä vaihe ennen varsinaisen rakentamisen aloittamista. Beam asentaa autoihin perinteisen mekaanisen, omalla dieselmoottorilla varustetun powerbackin lisäksi yhä enemmän Danfossin hydrauliikan ja Omsit-hydrostaattivaihteiston yhdistelmää. Viisi vuotta sitten hydrostaattien osuus oli vain 20 prosenttia kaikista valmistetuista yksiköistä, nyt ollaan jo 50 prosentissa.

”Uudet päästömääräykset ovat osaltaan vaikuttaneet hydrostaatin suosioon. Tilaa rungon päällä ja säiliön alla on rajoitetusti, joten pakokaasujen jälkikäsittelylaitteiden sijoittelu on hankalaa. Hydrostaatti on myös lakaisukäytössä joustavampi ja polttoainetalous on tietenkin parempi, onhan autossa vain yksi dieselmoottori. Hydrostaattipuolta (0-25 km/h) käytetäänkin lakaisussa, ja siirtoajossa mekaaninen puoli otetaan käyttöön”, valistaa Haugård edelleen.

”Eikä sovi unohtaa hydrostaatin vähäisempää huollon tarvetta. Hydrostaattiin vaihdetaan öljyt ja suodattimet 2000 tunnin välein. Jokainen tietää paljonko huoltoa dieselmoottori vastaavasti vaatii”, täydentää J-Tradingin toimitusjohtaja Ulf Juslin.

Variaatioita on runsaasti. Valittavana on erikokoisia roska- ja vesisäiliöitä, eri harjavaihtoehtoja eteen, sivulle tai rungon alle. Imusuulakkeet saadaan harjojen yhteyteen ja taakse voidaan asentaa korkealla paineella (maks 600 bar) toimiva, Beamin Rotorcleaningiksi kutsuma pesulaitteisto. Toinen vaihtoehto auton taakse on niin sanottu pesupalkki, joka on Rotorcleaning-järjestelmää huokeampi vaihtoehto.

Tekniikka lyhyesti

Tehtaalla nähtiin Vantaan kaupungin hankkima,kääntyvällä teliakselilla ja hydrostaattisella työvaihteistolla varustettava Volvo FM D13 6×2, jonka päälle rakennetaan Beam S12000 –imulakaisuyksikkö. Haugårdin mukaan Volvo FM on yksi parhaiten hydrostaattiversion perustaksi sopivista alustoista. Varusteiden kiinnittäminen oli juuri alkamaisillaan ja Haugård lupaili autoa Vantaalle jo heinäkuussa.

Volvon 13-litrainen moottori on EU6-versio ja tehoja saadaan 500 hevosvoimaa. Beam S12000 roskasäiliön koko on 11 kuutiometriä ja vesisäiliö vastaavasti 5 800 litran vetoinen. Korkeapainepesurilta irtoaa 130 baarin paineella 153 litran minuuttituotto. Auto varustetaan korkeapainepesun suuttimilla sivu- ja keskiharjojen sekä molempien imusuulakkeiden yhteyteen. Taka-akselin taakse sijoitetaan erillinen korkeapainepesua tekevä imupalkki. Sen työleveys on 2500 millimetriä. Koneen molemmin puolin on erilliset sivuharjat. Kääntyvän keskiharjan työleveys on 1300 millimetriä. Kyseessä on siis aikamoinen pesevän imulakaisun työhirmu, joka tulee kohentamaan entisestään Vantaan kaupungin valmiutta iskeä nopeasti ja laadukkaasti haitallisen katupölyn kimppuun.

Pian Vantaalla

Vantaan kaupungin varikon päällikkö Kaj Weckström oli yksi matkalle osallistuneista. Varikon toiminnan lisäksi mies vastaa myös ajoneuvo- ja konehankinnoista. Julkisella sektorilla hankinnat eivät ole heräteostoksia.

”Aloitimme hankintaprosessin jo helmikuussa 2016 ja tarjouspyyntö julkaistiin kesäkuussa samana vuonna. Päätös hankinnasta saatiin syyskuussa. Investointi on merkittävä, arvoltaan 473 000 euroa. Nyt saamme jo kesällä auton Suomeen, mutta olemme sopineet maahantuoja J-Tradingin kanssa, että se on esillä syksyn Maxpo-näyttelyssä ennen meille toimittamista”, aloittaa Weckström.

Vantaalla uusi Beam korvaa vuodelta 2007 peräisin olevan Bucher Cityfant 60 –lakaisukoneen. Kuten eri tutkimuksissa on todettu, pesevillä imulakaisukoneilla päästään perinteisiä imulakaisukoneita parempaan pölyn sidontaan.

”Meillä hankinnan lähtökohta oli, että koneen tulee olla pesevä. Valtaosassa töitämme takapesupalkin teho riittää ja se oli myös edullisempi kuin Rotorcleaning-pesuri”, jatkaa Weckström.

”Koneen koko sekä roska- ja vesisäiliöiden suuri tilavuus mahdollistavat pitkän ja tehokkaamman yhtäjaksoisen toiminta-ajan. Koneen hyvän pesutehon toivotaan meillä parantavan laatua niin, että jo yhdellä ajokerralla saadaan pölytön jälki.”

Vantaan kaupungille uusi Beam on ensimmäinen laatuaan, tosin alihankkijat ovat Vantaan katuja puhdistaneet vastaavanlaisilla ratkaisuilla. Vantaan tämän hetkinen katujen pesua tekevä kalusto koostuu kahdesta Bucher Citycat 5006 –imulakaisukoneesta sekä saman valmistajan yhdestä Cityfant 60 –ajoneuvosta. Kuorma-auton päälle rakennettuja katujen pesureita on seitsemän ja kerääviä harjoja neljä kappaletta. Taajamakoneiden lisälaitteina pesureita on neljä.

”Tuleva tuntimäärä uudessa Beamissa tulee riippumaan pitkälti siitä, miten saamme kaksivuorotyön sujumaan tulevaisuudessa. Pyrimme tietenkin mahdollisimman isoon käyttöasteeseen, mikä investoinnin suuruuden huomioon ottaen on järkevää. Nykyisellä systeemillä vuosittainen käyttötuntimäärä tulee olemaan noin 1 000 tuntia”, tietää Weckström.

Julkinen puoli, kaupungit ja kunnat kamppailevat aina myös rajallisten hankintamäärärahojen kanssa. Mutta entäpä sitten, jos taloudelliset rajoitukset poistuisivat. Minkälaisella kalustolla silloin Vantaalla katuja pestäsiin?

”Kyllä uskoisin, että yhä enemmän Beamin ja kaltaisillaan pesevillä imulakaisukoneilla. Konsepti on tehokkain. Muutamalle lisäkoneelle kyllä meillä olisi käyttöä aivan varmasti, jos raha kasvaisi puissa”, päättää Weckström.