Uutiset

Työkoneet

Arkistojen Aarteita – Mecalac 11 CX

Ranskalainen Mecalac on aina ollut väriläiskä maarakennuskonevalmistajien harmaassa massassa. Kun jo 80-luvulla kaikki kaivukonemerkit muistuttivat toisiaan teknisiltä ratkaisuiltaan, ulkomitoiltaan, suoritusarvoiltaan ym., niin Mecalac kulki omia polkujaan.

Alkuperäinen idea yhdistää kaivava ja lastaava kone toteutuivat vuonna 1984 ensiesittelynsä saaneessa Mecalac 11CX -kaivukoneessa. Ensimmäinen koneen maahantuoja Suomessa oli porilainen Satahydro Oy, jossa nykyisen maahantuojan Hansa-Machinesin toimitusjohtaja ja omistaja Tero Tommilakin työskenteli ennen oman maahantuonnin ja yrityksen aloittamista.

Yksi ennakkoluulottomasti uuteen tekniikkaan tarttunut oli kuvan kankaanpääläinen urakoitsija Lasse Jaakkola. Vuosi on 1989 ja kone on juuri tuo Mecalac 11CX.

Koneesta oli olemassa kaksi eri versiota, jotka poikkesivat tukijalkojensa osalta toisistaan. Jaakkolan 11CX on varustettu sivulle kääntyvillä tukijaloilla, kun toinen malli 11CXi oli tilaa säästävä malli. Tukijalat kääntyivät eteen.

IICX painoi ilman kauhaa 7870 kiloa ja i-malli 240 kiloa vähemmän. Sivulle kääntyvät tukijalat tietysti lisäsivät myös koneen leveyttä puolisen metriä kokonaisleveyksien ollessa tukijalat maassa 3100 (11CX) ja 2480 (11CXi) millimetriä.

Toinen eroavaisuus malleissa liittyi runkonivelen lukitukseen. Mallissa 11CXi oli vakiona oskilloivan runkonivelen lukitus, joka lisäsi koneen vakavuutta. Kaivaminen onnistui lukituksen ansiosta lähes millaisesta koneen asennosta ja myös ilman tukijalkojen alas laskua kauhaa pystyi siirtelemään jonkin verran.

Lukituksen sai toki lisävarusteena myös 11CX -malliin.

Mecalac oli tuolloin monella tapaa edistyksellinen kone.Ohjaamosta oli varsin hyvä näkyväisyys eteen kauhalle, eikä kapea kolmiosainen puomi rajoittanut näkyvyyttä edes vasemmalle kovinkaan pahasti.

Kun puomi oli käännettynä nippuun ylös, koko ylävaunu pyörähti ympäri kolmen metrin leveydessä.

Klik Klak Mecalac. Näin ranskalaisvalmistaja mainosti omaa hydraulista pikakiinnitintään, joka oli jo 80-luvulla vakio. Työvälineen vaihto onnistui muutamassa sekunnissa.

Sivuluukun takaa paljastui Deutzin nelisylinterinen ja 76 hevosvoiman tehoinen dieselmoottori, jonka kulutukseksi valmistaja ilmoitti 6-7 litraa tunnissa. Voimansiirto oli hydrostaattinen sähköisellä suunnanvaihdolla, jonka sai tehdä jopa vauhdista.

Huippunopeus oli 20 kilometriä tunnissa ja monipuolinen voimansiirto tarjosi myös ryömintämahdollisuuden.

Mecalacin perusideana on aina ollut yksi kone-monta työtä. Ensimmäisiin Mecalac-malleihinkin oli jo saatavilla runsaasti työlaitteita erilaisista kauhoista iskuvasaraan ja kelamurskaimeen.

Kuvan jibillä päästiin nostamaan taakkoja noin 10 metriin. Maksimi nostoteho oli noin 3200 kiloa aivan koneen edestä.

Kovinkaan monta videota en Mecalac 11CX tai 11CXi -malleista netistä löytänyt. Seuraavassa kuitenkin muutamia.

Tässä ensimmäisessä videossa 11CXi kantaa multaa slaavilaisilla huudoilla säestettynä. Jotain siinä rakennetaan. Tärylätkämieskin vilahtaa kuvissa.

Liekö kuljettajana Ajaxin kannattaja vai miksiköhän etutassuilla varustettu Mecalac 11CXi on maalattu oudon väriseksi.

Meclac-poikia sudittaa eikä periksi anneta. Peltoon jää aikamoiset ravit, kun Mecalac häipyy horisonttiin paidattoman kuljettajan ohjastamana. Kannattaisi kuvaajan häipyä ennen kuin haulikkolla mielellään osoitteleva maanomistaja sattuu paikalle.

Kuljettajan on seuraavalla kerralla veteen ajaessaan syytä muistaa, mistä kohtaa jo tuli kaivettua.

Nykyään Mecalacin mallistossa on useita eri pyörä- ja tela-alustaisia malleja.

Lue myös Konepörssin juttu vuodelta 2011: Yksi kone – Monta työtä.

Lue seuraavaksi