Aponox Oy tarjoaa innovatiivisia kaivukoneen lisälaitteita

Insinöörikoulutuksen hankittuaan Raunisto toimi mm. Jussi Åkermanilla ja Rotatorilla teknisen osaston johtajana. Vuonna 1984 Raunisto aloitti oman maahantuonnin –eikä millään turhilla merkeillä. Tuolloisen yrityksen, Hydropisteen edustuksessa olivat Kobelco-kaivukoneet ja NPK-lisälaitteet. Vuonna 1991 Raunisto myi edustukset Valmet Traktori Oy:lle. Viidessä vuodessa, nykyisin Konekeskon katon alla oleva Kobelco nousi Rauniston hoteissa markkinakakkoseksi Suomessa. Kaivukoneitten kanssa vierähtikin näissä yrityksissä 20 vuotta.

”Me teimme jo Hydropisteen aikana kaikenlaisia pieniä keksintöjä. Kehitimme mm. iskuvasarahydrauliikan kaivukoneisiin ja valmistimme suoteloihin rullastoja. Tästä lähti ajatus omien tuotteitten tekemisestä ja näin syntyi Unisto Oy vuonna 1993”, aloittaa Raunisto.

”Unisto Oy:n päätuote oli ja on edelleen Movax-pontiniskijä. Siitä kehkeytyikin varsin menestyksekäs tuote niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Suomessa markkinaosuus on ollut kohta kymmenen vuotta siellä 85-90 prosentissa. Monessa muussakin maassa Movax on markkinajohtaja. Vuonna 2006 Unisto kasvoi rajusti eli noin 57 prosenttia. Samaan aikaan sairastin ja olin raskaissa hoidoissa. Niin päätin myydä erittäin menestyksekkään, 25 ihmistä työllistävän Uniston pois, vaikka kasvu oli valtaisaa ja pontiniskijän kysyntä vain kiihtyi. Tuolloin pontiniskijöitä oli myyty nelisensataa kappaletta 42 eri maahan. Unisto toimii edelleen tuossa naapuritontilla ja on varmaankin tällä hetkellä Hämeenlinnan kansainvälisin yritys”, jatkaa Raunisto.

”Vuonna 2007 olin nelisen kuukautta tekemättä mitään. Pöytälaatikossa muhi kuitenkin useita toteuttamattomia ideoita ja niin päätin vielä perustaa ja rakentaa konepajan näitten tuotteitten valmistukseen. Tavoitteena on kehittää uusia tuotteita kaivukoneitten lisälaitteiksi. Joitain on jo valmiina ja myös uutuuksia on tulossa”, raottaa Raunisto.

Tuotteet valmistetaan Hämeenlinnan uusissa, 2000 neliömetrin tuotantotiloissa. Sijainti on hyvä Hämeenlinna-Tampere tien kupeessa.

Pikakiinnittimestä pyörittäjään

”Pikakiinnitin on jo Uniston aikana kehitetty ja useaan eri maahan jo tuolloin myyty tuote, jonka yksinmyyntioikeuksia en kuitenkaan koskaan antanut Unistolle. Uskon tähän kuin hullu puuroon ja tällä hetkellä pikaliitin on Aponoxin tärkein tuote. Uniston aikana tähän ei hirveästi vielä panostettu, mutta nyt Aponoxissa olemme sitä reilun vuoden kehittäneet edelleen. Toimintaperiaate on yksinkertainen. Hydraulisesti liukuvat kartiotapit vaihdetaan kaivukoneen omien tappien tilalle. Eli keskeltä katkaistut tapit ajetaan hydraulisesti ”ulos”. Mitään adapterilevyä ei ole ja näin lisäpainoa tai -korkeutta ei kerry. Koekäytössä puolen vuoden jälkeen tapit ovat osoittautuneet täysin kulumattomiksi. Tämä perustuu siihen, että käyttämämme tappien ja puslien kovuus on neljä kertaa suurempi kuin karkaistujen tappien ja laakereitten”, lupaa Raunisto.

”Konstruktion mataluudesta johtuen saadaan murtovoimaa lisää 15 prosenttia. Ja tappia uloimpaan reikään siirtämällä saadaan vielä 20 prosenttia murtovoimaa lisää. Tällä kiinnikkeellä 16 tonnin kaivukoneen teho vastaa 20 tonnin kaivukoneen tehoa ja voimaa, kun verrataan perinteiseen pikakiinnittimeen. Lisäksi kauha on kiinnitettävissä varsin nopeasti myös pistoasentoon.”

Aponoxin konepajasta on valmistumassa myös upouusi kauhanpyörittäjä.

”Me olemme valmistaneet pyörittäjää jo 13 vuotta, sillä jo Movax-pontiniskijässä oli ainoana markkinoilla myös pyöritys ja kääntö. Pontiniskijä on aivan tappokone pyörittäjälle, sillä valtava voima ja rasitus aiheutuu iskusta. Eli jo vuonna 1993 paneuduimme asiaan, koska asiakkaat sanoivat, ettei pontiniskijän kääntölaite kestä. Normaalisti kaikissa kääntölaitteissa on aina välys. Tuolloin kehitimme automaattisen välyksenpoiston pontiniskijään. Siitä kehittäen patentoimme pyörittäjään käännön lukitusjärjestelmän. Kaivettaessa voima ei kohdistu pyörityslaakeriin eikä kierukkapyörään vaan johtuu järeään runkoon”, valistaa Raunisto.

Hänen mukaansa pyörittäjän suurin idea on kuitenkin sen kallistuksessa. Näillä laitteilla tehdään töitä ahtaissa tiloissa ja aika paljon kapeissa kaivannoissa. Tiellä olevia kallistussylintereitä ei meillä ole. Teimme useita kokeiluja eri variaatioista ilman sylintereitä, jotka eivät kuitenkaan tyydyttäneet. Niitten jälkeen, pari –kolme vuotta sitten tuli idea tästä ns. vääntösylinteristä. Kyseessä on armottoman yksinkertainen idea, jossa on vain kaksi osaa. Patentoidussa järjestelmässä on ellipsimäntä ja mutteri. Keskieurooppalaisissa pyörittäjissä ei ole näitä törröttäviä sylintereitä, vaan kaikissa on myös jonkinlainen vääntösylinteri. Painoeroa perinteisiin pyörittäjiin ei ole, vaikka kallistussylinterit puuttuvat ja syy siihen on valtavan järeässä ja jäykässä valuteräsrungossa. Raaka-aine on kaksi kertaa kestävämpää kuin Hardox 500.”

Pyörittäjän valmistus Aponoxissa on alkanut ja ensimmäiset myyty. Laitteesta on olemassa myös pelkkä kallistettava versio ilman pyörittäjää.

Murskain ja pulveroija samassa laitteessa

”Hyvin pitkällä on myös betonimurskain kiinnitettäväksi kaivukoneeseen. 80 prosenttia piirustuksista on jo valmiina ja ensimmäisen, 25 tonnin kaivukoneeseen tarkoitetun mallin tuotanto alkaa ensi vuoden alussa”, paljastaa Raunisto ja pyörittää tietokoneen ruudulla laitteesta kertovaa animaatiota. Keksinnölle on haettu useaa patenttia. Purkuaitteistakin miehellä on kokemusta paljon ja se alkaa jo NPK:n maahantuonnin ajoilta. Tuolloin Raunisto toi ensimmäisen kaivukoneeseen liitettävän betonimurskaimen Suomeen.

”Lähtökohtana laitteen kehityksessä on ollut sellainen tosiasia, että betoni on vahvinta puristusta vastaan. Betonin rikkominen pelkästään puristamalla on pään hakkaamista seinään. Meillä ideana on, että samalla kun puristetaan valtavalla voimalla leukoja yhteen, niin saadaan aikaiseksi myös vääntö. Epäkeskoakselin avulla toinen leuka paitsi puristaa myös liikkuu pituussuunnassa vääntäen. Betonin vääntölujuus on vain 10 prosenttia puristuslujuudesta. Näin murskausteho kasvaa merkittävästi verrattuna pelkästään puristamalla tapahtuvaan rikkomiseen.

”Toinen murskaimeen liittyvä uusi idea liittyy teräksen katkaisuleukoihin. Meillä on kahdet leuat. Toinen sijaitsee perinteisesti kidassa ja toinen erillään, täysin betonin ja leukojen ulkopuolella. Esimerkiksi eräs siltoja purkava urakoitsija kertoi, että siltarakenteista löytyy erikoiskovia teräksiä. Leukojen ollessa kuluneet, sylinteri ei jaksanut hänen mukaansa enää avata leukoja. Ne jouduttiin avaamaan väkivalloin iskuvasaralla. Ulkopuolisella katkaisuterällä raudat on kätevää katkoa.

Kolmas idea tässä on, että samassa laitteessa on murskain ja pulveroija. Salaisuus on sisäkkäin menevissä leuoissa, jotka soveltuvat molempiin tarkoituksiin”, lopettaa Raunisto.

Tuotteilla on tarkoitus jatkaa myös maailman valloitusta ja tulevaisuuden tavoitteina on saavuttaa eri maissa johtava markkina-asema. Ensi kevään Intermat-näyttely on Rauniston mukaan yksi ponnistuslauta tulevaisuuteen.