Adolf Lahti on Koskisen oy:n uusi sopimuskumppani

Olli Päiviö

Oy Adolf Lahti Yxpila Ab kuuluu itsenäisenä tytäryhtiönä nykyään KWH Group -yhtymään ja siinä edelleen KWH Logistics -ryhmään, joka on nettisivujensa mukaan Suomen johtava toimija transitoliikenteessä ja maan suurin satamaoperaattori. Adolf Lahden lisäksi logistiikkaryhmässä on muun muassa sellaiset yritykset kuin ahtaus-, huolinta- ja laivanselvityspalveluja tarjoava Rauanheimo sekä niin ikään ahtaus- ja varastointipalveluihin erikoistunut Blomberg Stevedoring. Kuten koko konserni, Adolf Lahtikin on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Kohteita on tullut lisää.

Adolf Lahdella on käytössä kaikkiaan 15 kappaletta Volvo L 350H -pyöräkuormaajaa erilaisissa materiaalinkäsittelyyn liittyvissä töissä ympäri Suomen. Koskisen oy:n tuotantolaitoksilla Kärkölän Järvelässä kone on varustettu kahdeksan neliömetrin kouralla, jolla koko nippu nousee nippuna puutavara-auton lavalta kerralla

Sekä Suomessa että ulkomailla operoiva KWH Group teki viime vuonna 501,9 miljoonaan euron liikevaihdon ja työllisti yhteensä 2 195 henkilöä, joista 1 469 Suomessa. KWH Logisticsin liikevaihto oli 185,5 miljoonaa euroa ja ihmisiä sillä oli töissä 512. Tästä lähes 200 miljoonan euron potista Adolf Lahden osuus oli viime vuonna 20

Kourassa oleva nippu on sen verran korkea, että alaslaskettuna näkyväisyys eteen kärsii. Volvo on vakaa ja turvallinen, vaikka nippu on ajettaessa ylhäällä.

miljoonaa euroa. Henkilöstöä on yli 100 ja konekantakin reilut 200 yksikköä. Erilaisia kohteita oli viime vuonna käynnissä koko Suomessa kaikkiaan 15. Uusi sopimus on pyöreän puun käsittely Kärkölän Järvelässä, Koskisen Oy:n tuotantolaitoksilla. Alkuvuodesta aloitettuun projektiin hankittiin kolme uutta Volvo-pyöräkuormaajaa eli mallit L350 H, L180 HHL ja L220H. Merkki on yrityksessä muutoinkin varsin suosittu.

”Täällä sahalla teemme nyt muun muassa tukkipuun käsittelyn. Puramme autot, syötämme lajittelijaa, puramme lajitellut tukit tukkilajittelijasta sekä ruokimme sahan tuotantoa ja vaneritehtaan tukkihautomoaltaita. Tilaajaamme Koskisen oy on täällä, kuten mekin, ympäristöstään vastuuta kantava ja se edellytti, että kaikki hankittava kalusto täyttää moottoritekniikan osalta viimeisimmät päästömääräykset. Uudet Volvot ovatkin viimeisimmän ostohetkellä saatavilla olleen päästöluokan malleja”, aloittaa Etelä-Suomen kohteista vastaava aluejohtaja Pekka Pöllänen.

Uuteen kohteeseen tuloa helpotti se seikka, että moni edellisen urakoitsijan palveluksessa ollut kuljettaja siirtyi myös Adolf Lahden palvelukseen. Pitkän kokemuksen omaavat kaverit tietävät mitä tekevät, ja ovat luottolenkki puunkäsittelyn vaativassa ketjussa.

Tusina Volvoja

Järvelään hankitut pyöräkuormaajat ovat osa 10 uuden, puolen vuoden sisällä hankittujen Volvo-pyöräkuormaajien muodostamaa laivastoa. Niiden lisäksi kaupat tehtiin kahdesta Volvo EC300 EL -kaivukoneesta, joihin ab A. Häggblom Oy rakensi uuden korkean alavaunun. Niillä puretaan kauhavarustuksessa kivihiiltä junavaunuista Porin Tahkoluodossa. Vuosittainen käsiteltävä määrä siellä on noin 1,5–2 miljoonaa tonnia. Kärkölän uudessa kohteessakin toimintavarmuus on ehdoton edellytys.

”Materiaalivirtojen eli tässä tapauksessa pyöreän puun keskeytymätön kulku tilaajan tuotantolaitoksille on ensisijaisen tärkeää. Tärkein lenkki on tietenkin itse tuotannon

Volvo Construction Finland oy:n miehet keltaisissa liiveissään eli vasemmalta; tuotepäällikkö Teijo Lähdekorpi, myyntipäällikkö Juha Makkonen ja Pohjanmaan myyntiä hoitava Jörgen Råholm pistäytyivät sahalla katsomassa miten aluejohtaja Pekka Pöllänen pärjäilee uusien Volvojensa kanssa. Takana maksimissaan reilun viiden metrin purkukorkeuden omaava Volvo L180HHL syöttää tukkinippua sahan tuotantolinjalle.

ruokkiminen, johon ei katkoja saa tulla. Puunippuja sahan linja nielee 3–5 minuutin välein tukkiluokasta riippuen.

Varmistus hoidetaan reservissä olevien varakoneiden avulla. Ne ovat saatava nopeasti ajoon, jos varsinaisessa tuotantokoneessa on häiriö. Kaluston on oltava uutta ja etenkin varmatoimista. Se on yksi syy, miksi meillä Volvo on valtamerkki”, jatkaa Pöllänen. Hän arvelee Adolf Lahden Volvojen yhteislukumääräksi koko Suomessa noin 150.

Pöllänen luettelee vastuualueitaan eli Etelä-Suomen kohteita, jossa Adolf Lahden koneita on töissä. Heinolassa sijaitsevan, Stora-Enso -konserniin kuuluvan fluting-kartonkitehtaan koneiden vuokraus raaka-aineen syöttöön, Vuosaaren Metsä Fibre Oy:n selluterminaalin materiaalin käsittely sekä tukkien käsittely Kotkamills Oy:n sahalla kuuluvat yrityksen työkartalle. Myös konekanta eri Etelä-Suomen satamissa kuuluu Pölläsen vastuulle. Noin 50 kuljettajaa on edellä mainituilla paikkakunnilla töissä. Adolf Lahdella on omat huoltomiehet huoltoautoineen. Nämä kiertävät tarpeen mukaan eri kohteissa huolto- ja korjaustöissä.

Tuunatut kourat

Järvelässä suurimmalla L350H-mallilla tehdään muun muassa puutavara-autojen purkua. Ruotsalaisen ABL Construction Equipment Ab:n valmistaman kouran pinta-ala on kahdeksan neliömetriä. Sillä saa koko nipun kerralla autosta kyytiin. Yhden puutavara-auton tyhjennykseen ei montaa minuuttia kulu. Eikä saakaan kulua, sillä Koskisen tukkikentällä käy päivässä luovuttamassa puukuormansa noin 50 autoa. Pöllänen laskeskelee, että viikonloppuisinkin ajossa olevaan 350:een tulee Kärkölässä kertymään noin 6 000 tuntia vuodessa.

Vajaat 60 tonnia painava L350H on varustettu perusversiota isommilla nostosylintereillä. Kun pihdit painavat kuutisen tonnia ja täysi mälli yli kuusimetristä tukkia vielä vajaat 30 tonnia, niin vastapainoa on kasvatettu parisen tonnia. Aisaston jousitusjärjestelmä antaa pomppimatonta kulkua raskailla taakoilla. Tätä edesauttavat vielä suolaliuoksella täytetyt, varsin leveät renkaat. Isossa Volvossa, kuten pienemmissäkin on kaikissa myös vipuohjausmahdollisuus.

”Meillä taitaa olla suurin Volvo 350 -laivasto Suomessa. Eri kohteissa niitä on käytössä kaikkiaan noin 15 kappaletta erilaisissa materiaalinkäsittelyn tehtävissä.”

Volvon oma dieselmoottori D16J antaa puunkäsittelyyn lähes 400 kilowatin tehon. Nyt jo Stage V -päästörajat alitetaan sekä AdBluen (SCR) että partikkelisuodattimen (DPF) avulla.

”Olemme panostaneet siihen, että hankkimamme urean laatu on ensiluokkaista, sekä kaikessa sen käsittelyssä puhtaus on pidettävä mielessä. Viikonlopun jälkeen meillä koneita käynnistellään ulkona, joten olosuhteet ovat talviaikaan kovat”, valistaa Pöllänen.

Näissä kuvissa on kuutisenkymmentä vuotta kokemusta konehommista. Petri Timonen ja Sakari Helin tietävät, miten puu kulkee oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. Helin on enemmän vanhan koulukunnan miehiä, mitä tulee pyöräkuormaajan ohjaamiseen. Ohjauspyörä ja urakkanuppi ovat arvossaan. Timonen käyttää taas pääasiassa ohjausvipua vasemmassa konsolissa.

Kaksi konetta, kaksi kuljettajaa

L 350H:n ohjaamossa puulle antaa kyytiä lähes 30 vuoden kokemuksella Petri Timonen. Mies kertoo ajaneensa useita eri merkkejä ja myös erilaisia trukkeja ja materiaalikoneita.

”Volvo on ehdottoman ketterä näissä hommissa. Minä ajan pääasiassa vipuohjauksella. Tällä isolla kouralla ei pitkien ja raskaiden tukkikuormien käsittelykään ole vaikeaa. Kone on vakaa ja helposti käsiteltävä”, valistaa Timonen.

Toinen uutukainen eli Volvo L180HHL (High Lift) painaa työvarustuksessaan noin 40 tonnia ja siinä on tuunattu, hieman Volvon normaalia valikoimaa isompi, eli neljän neliömetrin koura. Sillä onnistuu puutavara-autonkin yhden nipun tyhjennys nyt kahdella kerralla eli kolmatta paikkaavaa ottoa ei enää tarvita. Koura on siis mitoitettu juuri sopivaksi ja se tehostaa toimintaa entisestään.

Myös High-Lift-koneessa vastapainon kokoa on kasvatettu samalla, kun kouran pinta-ala on kasvanut. Maksimi käsiteltävä taakan paino Koskisen Oy:n sahalla on noin 12–13 tonnia. Kuten isoveljessään, High-Lift-koneessa on myös nestetäyttöiset renkaat ja aisaston jousitus. Volvo L180HHL:n moottorina on Volvo D13J (224 kW). Stage V on tähän kokoluokkaan vasta tulossa. Nelosvaiheella mennään. Ohjaamossa sompailee Sakari Helin, joka on hänkin tehnyt konehommia omien sanojensa mukaan laskentatavasta riippuen jo 30–40 vuotta. Helin on perinteisemmän ohjaustavan kannattaja eli vipuohjaus on käytössä vain ajoittain. Käsi lepää tiukasti ohjauspyörän urakkanupilla.

”Ohjaamo Volvossa on erityisen miellyttävä, varsin hiljainen”, lausuu Helin.

Pyöräkuormaajissa suojausta on parannettu muun muassa takasäleiköllä. Renkaat ovat täytetty suolavesiliuoksella. Näin saadaan sekä tukevuutta että joustoa.

Seuranta päällä

”Konehankinnoissamme haluammekin panostaa kuljettajien viihtyvyyteen. He työskentelevät kahdeksan tuntia päivässä aika tiukasti ratin takana, joten ergonomialla ja koneiden helpolla käytöllä on suuri merkitys työn tuottavuuden ja sujuvuudenkin kannalta”, täydentää Pöllänen.

Volvo-kalustoa seurataan Järvelässäkin CareTrack-järjestelmän avulla.

”Sieltä olen tutkinut, että esimerkiksi täällä Koskisen tuotantolaitoksilla kaikkien mallien tuntikulutus alkaa ykkösellä. Pidän siis Volvoja pieniruokaisina. Talvella kannoimme 350:llä melkein 20 000 kiintokuutiota puuta lumivarastoon. Kyseessä oli erittäin raskas työvaihe, mutta kulutus pysyi varsin kohtuullisena.”

”CareTrackin suosio kasvaa meillä myydyissä koneissa koko ajan. Se on asiakkaalle usean vuoden ajan ilmainen. Laajempi versio siitä maksaa hieman kuukaudessa, mutta sen antama hyöty on ilmeinen. Koneiden seuranta ja huoltojen ennakointi säästää loppujen lopuksi kustannuksia ja antaa tiettyä varmuutta kaluston ylläpitoon”, kertoo Volvo-kauppoja Adolf Lahden kanssa tehnyt Jörgen Råholm.

Porin Tahkoluodossa Adolf Lahti purkaa kivihiiltä junavaunuista kahden erikoisrakenteisen Volvo EC300 EL -kaivukoneen avulla. Korotetun alavaunun on rakentanut ab A. Häggblom Oy.