Työn imussa tuottoa ja hyvinvointia

Työpaikoilla kannattaa siirtää ajatus toimimattomista asioista siihen, mikä toimii ja on hyvin, kannustaa työn imun käsitteen isä, Utrechtin yliopiston työ- ja organisaatiopsykologian professori Wilmar Schaufeli. Työntekijä, joka kokee työn imua, voi hyvin sekä fyysisesti että psyykkisesti. Organisaatiolle työn imua kokevat työntekijät tarkoittavat esimerkiksi palvelun parempaa laatua, vähemmän poissaoloja ja enemmän tuottavuutta.

”Työn imua ei pidä sekoittaa flow-tilaan, hetkelliseen huippuvireeseen. Kyse on pysyvämmistä tarmokkuuden, omistautumisen ja uppoutumisen tunteista”, selvittää Schaufeli.

Innostuneesti työhönsä uppoutuva työntekijä saattaa tehdä pitkää päivää työholistin tavoin. Työn imu ja työholismi ovat kuitenkin tutkimusten mukaan kaksi eri ilmiötä. Toisin kuin työholisti, työn imua tunteva ihminen voi hyvin, saa työstään tyydytystä ja osaa lopettaa, kun työstä loppuu nautinto.

Työholismi on sen sijaan verrattavissa riippuvuuteen. Pakonomaisesti töitä tekevä ihminen asettaa itselleen koko ajan kovempia tavoitteita eikä pysty nauttimaan työstä.

”Työn imua voi lisätä työpaikalla yksinkertaisin keinoin. Yksilötasolla tällaisia keinoja ovat esimerkiksi ystävällisyys ja avuliaisuus työkavereita kohtaan. Yhteisötasolla johdon rooli on olennainen: huolehtiva ja välittävä johtaminen lisää työntekijöiden sitoutuneisuutta”, korostaa Schaufeli.

Työn imusta seuraa tutkitusti tuottavuutta

”Työterveyslaitoksen alkusyksystä ilmestynyt tutkimus osoitti ensimmäisten joukossa maailmassa, että työn imun ja tuottavuuden välillä on vahva myönteinen yhteys. Tuottavuudesta seurasi myös yhteys korkeampaan ansiotasoon”, vahvistaa suomalaisen työn imun tutkimuksen uranuurtaja, tutkimusjohtaja Jari Hakanen.

Aiemmat Työterveyslaitoksen pitkittäistutkimukset ovat osoittaneet työn imun vaikuttavan pitkälläkin aikavälillä myönteisesti muun muassa vähäisempään masentuneisuuteen, suurempaan onnellisuuteen ja parempaan työn ja perhe-elämän väliseen tasapainoon.

Meneillään olevan Innostuksen spiraali -hankkeen toisessa vaiheessa on haettu johtamiseen keinoja, joilla esimiehet ja johto voivat auttaa yhteisöään onnistumaan ja kokemaan työnsä mielekkäänä ja innostavana, niin että työntekijät haluavat ja pystyvät antamaan työpäivän aikana parhaansa. Työntekijöille suunnatuissa työn tuunaamisen hankkeissa työntekijät kokeilevat keinoja, joilla he itse voivat tehdä työstään entistä innostavamman ja sellaisen, että siinä pääsee käyttämään omia vahvuuksiaan.

”Kokemukset työpaikoilla osoittavat, että taloudellisesti vaikeinakin aikoina työyhteisöissä on löydettävissä työn mielekkyyttä ja hyvinvointia ylläpitäviä keinoja ja vahvuuksia. Hankkeiden tuloksia saadaan vuoden 2015 loppuun mennessä”, Hakanen lupaa.