Tunneli Tallinnaan lähempänä toteutusta

Perjantaina päättyneillä Louhinta- ja kalliotekniikan päivillä kuultiin geologin näkemys Helsinki–Tallinna-junatunnelihankkeen rakentamisesta. Hankkeessa nähtiin paljon potentiaalia, mutta tarkempia kannattavuuslaskelmia tarvitaan vielä.  Pitkään ideatasolla ollut ajatus 85 kilometriä pitkästä merenalaisesta junatunnelista Helsingin ja Tallinnan välillä on edennyt utopiasta ja unelmista lähemmäs toteutusta. EU myönsi kesäkuussa 2016 hankkeelle kolmisen miljoonaa euroa tutkimusrahaa. Tulevaisuudessa junamatka Helsingistä Tallinnaan voisi taittua 45 minuutissa meren alitse. 

”Tunneli mahdollistaisi myös sujuvat junayhteydet Riikaan ja sitä kautta Suomen logistinen tavoitettavuus nousisi uudelle tasolle”, arvioi Ossi Ikävalko, yhdyskuntarakentamisen erikoisasiantuntija Geologian tutkimuskeskuksessa. 

Merenalainen junatunneli Helsingistä Tallinnaan ei ole Ossi Ikävalkon mielestä ylipitkä; lähteehän Helsingistä muitakin pitkiä tunneleita, kuten 120 kilometrin pituinen Päijänne-tunneli. 

”Tarvitsemme vielä tarkempia kannattavuuslaskelmia, joita työstetään tämän ja ensi vuoden aikana EU-rahan turvin. Eniten projektin hintaa nostaa se, että tarvitsemme kaksi tunnelia – yhden molempiin suuntiin tapahtuvaa liikennettä varten ja lisäksi huoltotunnelin”, tänään Louhinta- ja kalliotekniikan puhunut Ikävalko totesi. Maailman pisin rautatietunneli, 57 kilometriä pitkä Gotthardin pohjatunneli sijaitsee Sveitsissä. 

”Turvallisuus on otettava junaliikenteessä tarkemmin huomioon kuin vaikkapa Päijänne-tunnelissa. Haasteita tuo lisäksi Euroopan raideliikenteeseen liittyminen, koska meillä on eri raideleveys kuin Euroopassa. Tallinnan rannikolla on myös pehmeämpi maa-aines kuin Helsingin seudulla, mikä vaikuttaa tekniseen toteutukseen.” 

Junaliikenne lähtisi suunnitelmien mukaan Helsingissä Pasilasta. Tallinnan päässä on eri vaihtoehtoja; junayhteys voisi viedä Tallinnan keskustaan tai Viimsin niemekkeelle kaupungin pohjoispuolella. 

”Valinta vaikuttaa linjaukseen ja siten kustannuksiin. Pidän Viimsin niemekettä fiksumpana siksi, että alueelle on suunniteltu isoa logistiikkakeskittymää. Sieltä voisi järjestää myös nopeat yhteydet Tallinnan keskustaan. Junayhteys palvelisi näin sekä tavara- että matkustajaliikennettä.” OP.